Liigauran avausvoitto, 22.7.2015


Sieltä se lopulta irtosi. Melkein kolme kautta ehdin liigaa pelata ennen avausvoittoa, mutta sieltä se tänään irtosi. Mitään kuvia tästä merkkitapahtumasta ei tietenkään ole muistoksi laittaa. Vastustajana tässä merkittävässä ottelussa oli Nurglea palvova Children of Decay ja pelipaikkana tuttu Kerttu Areena. Sää oli tyypilliseen tapaan hyvä, ja katsojia kertyi 24 000 – pieni enemmistö CoD-faneja. Etulyöntiasema oli muutenkin Nurglen puolella, niinpä Bloodweiser sponsoroi yhden tytön Reaversin vaihtopenkille – hän tosin keskittyi ottelun aikana lähinnä seurusteluun, sanottavaa hyötyä hänestä ei ollut. Decay pääsi tietenkin vielä aloittamaankin.

Ilmassa oli suuren urheilujuhlan, sekä mellakan, tuntua, kun joukkueet kyyristyivät aloitukseen. Nurglen pojat ottivat pallon näppärästi haltuunsa ja ryhtyivät puskemaan puolustuksen läpi. Suurta draamaa ei nähty, nurmi tuli tutuksi molemmille joukkueille, muttei sen enempää. Reaversia tämän kauden leimannut sitkeys oli edelleen läsnä eikä Children of Decayta kai mitenkään pahasti voi ylipäätänsä vahingoittaa kuitenkaan. Ensimmäisen jakson lopulla Decay sai lopulta vyörytettyä pallon maaliin ja siirtyi johtoon. Hurjasti molemmille hurraavien katsojien edessä joukkueet ehtivät ennen taukoa vielä yhteen aloitukseen, jossa Reaversille avautui vielä maalintekopaikkakin, mutta maali jäi tekemättä. Jesper kuitenkin onnistui torppaamaan yhden vastustajista pois pelistä (ja ehkä jopa kuolleiden kirjoihin, en muista), mikä hieman loivensi toisen puoliajan urakkaa.

Toisen jakson alussa mäki loiveni entisestään, kun katsomosta heitetty kivi teki uuden aukon Decay-riveihin. Decay vastasi kovaan kovalla ja kohteeksi osui ensin potkujen erikoismies Petrus, joka paikkailee solisluutaan vielä ensi ottelunkin. Melko pian Hans maksoi potut pottuina ja vaikka Max joutuikin apteekkarin paikkaamaksi käytyään yleisössä, niin ylivoima oli kallistunut Reaversin puolelle. Puolivälissä puoliaikaa Günther onnistuikin säntäämään läpi pallon ja parin kaverin kanssa, ja kun lonkeromieskin unohti vierelle päästyään käyttää lonkeroitaan Güntherin sitomiseen, niin tasoitusmaali saatiin tehtyä.

Ottelussa oli vielä hyvin peliaikaa jäljellä ja Children of Decay järjestäytyikin hyökkäykseen. Bloodweiser Babe Ruthin kanssa melko pitkään seurustellut nuori Kurtkin jaloitteli kentälle, joten puolustus oli täysimääräinen – toisin kuin hyökkäys. Petruksen poissaolo näkyi, ja pallo lensikin sen verran korkeassa kaaressa, että monikätinen Decay-pelaaja ehti pallon alle. Vasenta laitaa lähtikin sitten hyökkäys vyörymään melko vastustamattomalla voimalla. Itseluottamusta saanut Hans syöksyi päistikkaa pelaajalauman keskelle ja kaatoi pallonkantajan, pallo pompahteli tyhjään kohtaan. Se jäi kuitenkin melko vaaralliseen kohtaan ja eräs linjamiehistä päättikin syöksähtää pallon perään vailla toivoa pallon kiinnisaamisesta, mutta toivoen saavansa sen väljemmille vesille. Näin siinä kävikin, vaikka tilanne oli edelleen vakava. Decay ei kuitenkaan saanut palloa haltuunsa, ja kun Reavers sai ja Karl pinkaisi toiseen suuntaan, niin vastustajasta ei ollut enää oikein pysäyttäjäksi. Vauhtia oli liian vähän ja väärään suuntaan. Karl sai seurakseen Maxin ja Kasperin ja kun Children of Decay sai vain yhden puolustajan iholle, jota Max koitti töniä pois, jäi Karlin seuraksi irtautua kevyestä otteesta ja pinkaista pallon kanssa maaliin.

Turhautunut Children of Decay näki että maalin tekeminen oli toivotonta, mutta oletti kuitenkin pääsevänsä vielä murjomaan vastustajaa kostoksi. Petrus oli edelleen poissa, mutta pallo saatiin potkaistua takakentälle ja kaikkien seuratessa pallon lentoa livahtivat Reavers-pelaajat kolmea kovaonnista linjamiestä lukuunottamatta kauas omalle kenttäpuoliskolleen. Linjamiehet tutkivat nopeasti turvetta, mutta sen enempää vahinkoa ei saatu aikaan. Värikkäiden vaiheiden jälkeen siis Reaversille 2-1 -voitto.

Voitto toi odotetusti lisää faneja ja kassaankin kilahti 60 000 kultarahaa. Kauden päätösotteluun tullee uudistunut Reavers, kassassa on reilusti rahaa hankintoihin, mutta potkaisija-Petrus on poissa. Hänet tosin valittiin ottelun parhaaksi pelaajaksi ja tämä solisluuton potkuihme käyttääkin toipilasaikansa uusien, vähän erikoisempien taitojen opiskeluun. Voittomaalin tehnyt Karl sai niin ikään liki avoimen pääsyn seuran harjoitustiloihin, avausmaalin tehnyt Günther saa tyytyä vähän tavanomaisempiin harjotteisiin, mutta jotain uutta hänkin kauden päätösotteluun aikoo oppia.

Advertisements

2 thoughts on “Liigauran avausvoitto, 22.7.2015

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s