Nollapelillä finaaliin, 29.7.2015


IMG_6576

Avauspotkua odotellessa

Runkosarjan viimeinen ottelu pelattiin Reikland Reaversin ja Titanic Ultimatumin välillä tänään kauniin sään vallitessa Kerttu Areenalla. Katsojia oli paikalla 29 000, joista enemmistö puolituisfaneja. Alakynnestä otteluun lähteneet puolituiset nappasivat avukseen vielä paikallisen kokin hämmentämään soppaa. Ottelussa oli panoksena ei vähempää kuin loppuottelupaikka. Finaaliin riittäisi Reaversilla tasapelikin, Ultimatum puolestaan tarvitsisi tähän voiton.

Reavers lähti ottelun ensimmäiseen hyökkäykseen, mutta puolituisilla oli juonet punottuna valmiiksi. Pallon kaartaessa yläilmoissa puolustajat muuttivat salavihkaisesti ryhmitystään, eikä ottelun alku näyttänytkään enää niin helpolta. Kurtisin tilalle palkattu Hugo näytti heti osaamistaan ja jätti kertaheitolla unholaan pelinumeroa kolme vaivanneen epäonnen tuupattuaan yhden puolituisista pois pelistä. Pallo oli vasemmalla ja sille puolelle ryhmittäydyttiin puolin ja toisin hyökkäämään ja puolustamaan. Heittäjä-Kurt kävi noukkimassa pallon ja heitti sen eteenpäin Maxille. Pienen nujakoinnin jälkeen puolustus oli auki ja Reavers-pelaajat saivat siirrettyä pallon muodostelmassa vastustajan alueelle ja hieman puoliajan puolivälin jälkeen Max sai rauhassa viimeistellä avausmaalin. Maalia seurasi aikamoinen mellakka ja tuomari käänsikin kelloa reilusti taaksepäin, johtoasemassa olleen Reavers-valmentajan mielestä vähempikin olisi kyllä riittänyt. Puolituiset lähtivät rakentamaan hyökkäystä, mutta vikkelät ihmiset pääsivät vähän joka puolelta iholle ja saivat pallon irti pienistä käsistä. Puoliajan lopulla Karl onnistui viemään Reaversin hienosti jo 2-0 -johtoon. Ultimatumilla oli vielä mahdollisuudet nopeaan kavennusmaaliin. Tilannetta edesauttoi huono aloituspotku, jonka alle puolituinen nokkelasti ehti. Puumiehen heittämä puolituinen tuli kuitenkin liian nopeasti alas eikä hyvästä alastulostaan huolimatta ehtinyt millään maaliin asti. Yksi puolituisista ehti vielä potkaista maassa makaavaa pelaajaa tuomarin silmien alla ilman mainittavaa vahinkoa ja sai seurata ottelun loppuun kentän laidalta. Tauolle siis Reaversin 2-0 -johtoasemasta.

Loukkaantunutta Petrusta olisi varmasti kaivattu, kun toisen jakson avauspotkukin lähti korkeassa kaaressa ilmaan ja taas puolituinen ehti alle, tällä kertaa ei tosin saanut sitä kiinni. Toinen jakso oli lähinnä molempien puolien lepsua läiskintää, jahka Jonathan oli saatu alkumetreillä hengiltä. Apteekkari tuumasi, että ei tuohon kannata sidetarpeita uhrata, vaan odotteli tärkeämpiä paikattavia. Taitaa menestys nousta pikkuhiljaa päähän koko joukkueella. Iskuja siis vaihdeltiin, yksi jos toinen oli välillä turpeessa ja osa päätyi heräämönkin puolelle. Pallokin vaihtoi omistajaa kerran jos toisen, ja sen jäi lopulta puolivälin jälkeen hetkeksi keskelle kenttää. Kurt irtautui vastustajastaan oikealla laidalla, nappasi pallon puolituisen jalkojen vierestä ja onnistui  komeasti syötössään ja Max pääsi vasenta laitaa nätisti karkuunkin. Hänellä oli ottelun lopussa vielä mahdollisuus tehdä vapaasti 3-0 -maali, mutta hän epäitsekkäästi katsoi syöttöpaikkaa. Siinä miettiessään muut pelaajat intoutuivat taklailemaan hentoja puolituisia tilastomerkintöjen toivossa, mutta suurempaa menestystä ei tullut. Tuomarikin lopulta vihelsi pilliinsä, kun Reavers-pelaaja kaatoi lopulta sekä itsensä että puolta pienemmän vastustajansa.

Ottelun loppulukemiksi jäi siis Reavers-voitto 2-0. Kassaan tuli rahaa voitosta 40 000 kultarahaa ja epäitsekäs Max valittiin ottelun parhaaksi pelaajaksi. Valmentaja lähetti hänet saman tien tanssitunnille, sen verran kauniisti hän väisteli vastuuta ja maalintekoa, että ehkä hän oppii väistelemään vastustajiaankin entistä paremmin. Voitto lisäsi odotetusti kannattajien määrää.

Kokonaisuudessaan ottelua leimasi koko kautta kuvannut ilmiömäinen sitkeys, ainoan vamman sai kuoleman korjaama Jonahtan, joka olisi ollut apteekkarin pelastettavissa. Massiiviset puumiehetkin tyytyivät lähinnä siirtelemään vastujiaan pitkin nurmea sen sijaan, että olisivat paiskanneet heidät voimalla nurmeen. Näppäryydestään tunnetut puolituisetkin olivat tänään vähemmän näppäriä, puumiehistä nyt puhumattakaan. Ihmisillä tuntui sen sijaan onnistuvan lähes kaikki, vaikkei mitään todella hämmentäviä tempauksia juuri tehtykään. Tästä on hyvä jatkaa finaaliin.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s