Jahti läpi Ithilienin, 13.12.2016


wp-1481568613761.jpg

Alkuasetelma

Eilen oli taas pitkästä aikaa Lotripäivä. Taistelutoverini Tomi rakenteli meille noin neljän-viiden taistelun mittaisen kampanjan, joka koitetaan saada rauhalliseen tahtiin ennen kesää pelattua. Pääosassa kampanjassa ovat minun Uruk-haini sekä Tomin Dunlendingit. Ensimmäinen skenaariomme oli vanhasta A Shadow in the East -kirjasta napattu Pursuit Through Ithilien sovitettuna luonnollisesti meidän käyttämillemme joukoille. Dunlendingit koittavat paeta (tai ainakin heidän kapteeninsa) ja Uruk-hait koittavat ottaa heidät päiviltä. Mielenkiintoisesti peli alkaa tyhjältä pöydältä, kaikki ovat reservissä. Onneksi reservistä pääsee 3+ heitolla kentälle ja tuloksella 5+ saa itse valita kohdan, muutoin vastustaja valitsee. Minun ratsuväkeni pääsee tosin heittelemään vasta kolmannella vuorolla samoin kuin Tomin kääpiöliittolaiset (jotka tulevat vastaan toisesta päästä kenttää).

Tomilla on käytössään kahden kääpiösankari Murinin ja Drarin lisäksi siis pakoon pötkivä kapteeni Balch Carw sekä kourallinen miehiä mukaan lukien pari berserkkeriä. Minulla taas Uruk-hai kapteeni Maugash, jonka komennettavaksi on annettu alhainen örkkilauma, joista seitsemän susilla.

Tomille meni aloitus, mikä oli ihan järkevää. Heitimme sen itse asiassa nopalla, vaikka taitaa olla niin, että tuossa vanhassa kirjassa Hyvät aina aloittavat. Olisi voinut tulla jännempiä tilanteita, jos minulla olisi ollut aloitus. Tomi sai melkein kaikki taistelijansa pöydälle, mutta onneksi minä sain valita kapteenin paikan, ja laitoin hänet aivan kentän itäiseen reunaan. Minulle ei tullut kuin kourallinen taistelijoistani. Kuva ensimmäisen vuoron jälkeisestä tilanteesta on tuossa ylempänä.

wp-1481568628962.jpg

Alkukahakointia

Toisella vuorolla sain aloitteen ja onnistuinkin käyttämään sen melko hyvin edukseni. Yksinäinen örkki sai kiilattua Balchin laitaan ryntäämällä hänen vierellään olevaan taistelijaan kiinni. Muutenkin sain ihan mukavasti lisäjoukkoja, mutta örkeistä ei oikein ollut vastusta ihmisille. Sankarillisen liikkeen ansiosta Balch onnistui kolmannella vuorolla hieman parantelemaan asemiaan, mutta ensimmäiset susiratsastajani jo saapuivat. Tässä kohtaa peli näytti päättyvän lyhyeen. Dunlendingit pistelivät kuitenkin örkkejä nurin ja susia teuraaksi aika kovalla prosentilla ja Balch pääsi pikkuhiljaa karkumatkalle. Luotin kovasti joukkojeni nopeuteen, mutta heikkotasoiset taistelijani eivät kyenneet tekemään vahinkoa. Vastustajiin oli pakko käydä kiinni yksi yhtä vastaan -taisteluihinkin, jotta he eivät pääsisi pakoon ja parempiin asemiin, mutta taisteluissa tuli sitten häviö.

wp-1481568636037.jpg

Kapteenit kohtaavat

Kapteenini Maugashkin juoksi lopulta toiselta puolelta kenttää taistelun keskipisteeseen. Tomin aloitevuorolla hän pinkaisi sankarilliseen juoksuun ja hyppäsi muurin yli jatkaen matkaa (mahdin avustuksella) suoraan Balchin kimppuun. Samaan aikaan susiratsastajat olivat jo aivan nurkan takana. Tässä kohtaa molemmat kapteenit olivat jo mahdittomia ja taisteluista tulikin aika keveitä. Tomikin onnistui omilla joukoillaan tulemaan avuksi ja erottamaan kapteenit toisistaan. Apuun entänyt Murin oli varsin tehokas ja kestävä taisteluissa ja hänen mahtinsa avulla Balch pääsi jälleen pakenemaan. Kiertoliikkeeseen lähteneet jousiampujani saivat hänet kuitenkin jälleen kiinni, mutta nyt Drar tarjosi mahtavaa apuaan. Molemmilla oli enää kourallinen joukkoja jäljellä ja alun nopealta näyttänyt yksipuolinen peli oli kääntynyt tasaväkiseksi taisteluksi, jota oli pelattu pitkälti toistakymmentä kierrosta.

Kääpiöt olivat kovia taistelijoita ja vaikka sainkin aina välillä pari örkkiä Balchia vastaan, niin vahinkoa ei saatu aikaan. Jonkun nirhaisun taisin saada perille, mutta senkin kohtalo pelasti. Lopulta kissa hiiri -leikki päättyi jossain vuoron 21 paikkeilla, kun Tomi oli saanut jouksutettua kapteeninsa aivan pohjoislaitaan kiinni ja onnistui lopulta saamaan aloitteen itselleen. Siitä pääsi pakoon Balch Carw. Eipä hänelle tainnut muita jäädä henkiin kuin tuo kapteeni ja kääpiöliittolaiset, hekin mahtinsa käyttäneenä ja haavoittuneina. Minulle jäi haavoittunut kapteeni ja noin neljä örkkiä. Turpiin siis tuli.

Pelistä muodostui lopulta varsin mielenkiintoinen eikä ollenkaan niin nopea ja tylsähkö, mitä alkuun ainakin minusta tuntui. Toki alussa vähän haparoitiin sääntöjen ja sääntöjen suomien mahdollisuuksienkin kanssa, mutta ei kaiketin mitenkään ratkaisevasti. Ennen peliä sovimme, että joukkojen murtumisen unohdamme kokonaan, siitä olisi voinut tulla aika outo peli. Ainakin kampanjaa ajatellen.

Kampanjaa ajatellen tappio toki kismittää, sillä voitosta olisi saanut lisäpisteitä viimeiseen taisteluun. Toki muutakin vaikutusta oli, kapteenini sai aikaan kolme haavaa ja säilyi hengissä, nopanheitto ja aiheutetut haavat yhdistettynä Tomin laatimaan kokemustaulukkoon toi hänelle yhden pisteen lisää rohkeutta. Samaan tulokseen pääsi myös Tomin kapteeni, joskin pienemmällä haavantekomäärällä. Seuraava taistelu taisi olla Kingdom of Men -kirjasta joku taistelu, en tietenkään sitä ottanut Tomin kaaviosta ylös. Johonkin väijytykseen taidan kuitenkin muistaakseni joutua, saa nähdä mitä joukkoja sinne sitten kasataan ja kuinka paljon. Peli pelataan kuitenkin vasta joskus tammikuulla, kun muilta kiireiltä ehditään.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s