Voitokas LotR-peli, 31.3.2017


Alkuasetelma

Kukkula tyhjeni ennen kuin yksikään nuoli lensi

Viime viikon tiistaina pelasin yhden 400 pisteen LotR-pelin Bunkkerille uutta vastustajaa, Adriania, vastaan. Hänellä oli Mordorin örkkjä, mulla suurhaltioita. Skenaarioksi valitsimme nopalla High Groundin. Molemmilla oli kaksi warbandia, Adrian aloitti sijoittelun. ENsin jalkaväkiryhmä kukkulan päälle vahtimaan. Minä laitoin oman lähitaisteluyksikköni kapteeni Aegrodin johdolla lähettyville hieman suojaan. Sen jälkeen susiratsastajajoukko tuli samalle puolen lautaa. Tästä säikähtäen jousihaltiani kapteeni Maeggormin johdolla päätyivät toiselle laidalle tarkoituksenaan tyhjentää kukkula örkeistä.

Örkit saivat ensimmäisen vuoron ja ryntäsivät heti kukkulalta alas kohti Aegrodin joukkoja jättäen Maeggormin haltiat käytännössä ilman kohteita. Susiratsastajat kaarsivat toista laitaa ja Aegrod oli jäämässä kahden joukon väliin. He ryhmittäytyivätkin puolustusasemiin koittaen pitää sellaisen muodostelman, että perääntymäänkin pääsee. Samaan aikaan jousihaltiat koittivat juosta taistelun tiimellykseen tai edes nuolen kantamalle.

Haltiat jäämässä kahden tulen väliin

Örkkien ensimmäinen hyökkäys oli kova, mutta myöhemmillä kierroksilla alkoi haltioiden ylivertaisuus painaa päälle ja örkkejä alkoi tippumaan. Prioriteet menivät kolmella ensimmäisellä kierroksella örkeille, joten aikamoista puolustustaistelua se oli. Päätin mahtipisteet kuitenkin käyttää tässä kohtaa mahdollisiin taistelun voittoihin tai tappoihin. Neljännellä vuorolla pääsin aloittamaan, mutta sen jälkeen meni taas örkeille. Viidennelle vuorolle heitimme prioriteesti saman, joten tuulet estivät harmikseni ampumisen. Onneksi jousihaltiat onnistuivat lähitaistelussakin voittamaan kukkulalle takaisin tulleet örkit. Viidennen kierroksen loputtua örkit oli saatu jo alle puoleen alkuperäisestä voimastaan ja haltiani olivat onnistuneet kiipeämään kukkulalle ja sen reunalle. Lähitaistelu tapahtui vähän kauempana, jossa örkeillä oli ylivoima, mutta haltiat olivat kovempia.

Loppuhetkien taistelua

Taistelu jatkui aina kahdeksannelle kierrokselle asti prioriteetin vaihdellessa aika tasaisesti melkein joka vuoron välein ja pari kertaa tuulikin esti ampumisen. Muuten peli oli kuitenkin samankaltaista, haltiani pitivät kukkulaa ja sen juurta hallussaan pienellä ylivoimalla, kun taas suuremmassa lähitaistelussa örkit pyrkivät käyttämään lukumääräänsä edukseen saadakseen joukkoni murtumaan ja pääsemään sitten itse kukkulalle. Haltiat olivat kuitenkin kestäviä ja aika kului. Kahdeksannen kierroksen jälkeen siis peli lopulta päättyi ja pisteiden laskun jälkeen voitin 5-2. Molemmille yksi piste toisen joukon murtamisesta ja minulle pisteet 4-1 kukkulalla olemisesta. Molempien joukkojen kenraalit säilyivät haavoittumattomina, vaikkakin kohtalopisteet tuli kaikki käytettyä. Kovin paljoa joukkoja ei kummallakaan ollut lopussa varsinkin kun alkoi rohkeuskin pettää puolin ja toisin.

Lopputilanne

Alussa näytti vähän pahalta, kun en tajunnut, että örkit saattavat lähteä kukkulalta alas. Jotenkin kuvittelin, että kyllä ne sinne jäävät, koska se on pelin kohde. Jousihaltiani jäivät vähän tyhjänpantiksi pitkäksi aikaa, mutta onnistuivat aina välillä jonkun ampumaankin ja lähitaistelussakin ovat luonnollisesti kovia – nykysäännöillä kun ei pelkästä jousestakaan tule miinuksia taistelussa. Ensimmäinen örkkien hyökkäys aiheutti pahat tappiot, mutta sen jälkeen alkoi tilanne kallistua ja lopulta kuolleita tuli tasatahtiin. Viidennellä vuorolla molemmat joukot olivat siis murtuneet. Tässä kohtaa tilanne näytti hyvältä ja onnistuinkin harvat kukkulaa häiritsevät örkit tappamaan ylivoimalla, kun samaan aikaan suuremman taistelun keskellä haltiani pärjäsivät mainiosti. Hieno peli ja mukava oli pelata uuttakin vastustajaa vastaan.

Mainokset

Khorne Bloodbound, 27.3.2017


Ensimmäiset viisi

Bloodreavers

Uusi Khorne-kirja on tulossa Age of Sigmariin parin viikon päästä, niin on hyvä aloittaa maalausprojekti sitä silmällä pitäen jo. Tässä nyt ensimmäiset viisi Bloodreaveria, joilla hain värimaailmaa ja värien paikkoja. Alle kaksi tuntia tehokasta aikaa taisi mennä näihin viiteen pohjamalauksen jälkeen, joten aikamoista pikamaalausta ainakin minun kohdallani. Isolla pensselillä värit paikoilleen, sitten hiukan siistintää ja väripesu päälle. Tämän päälle sitten kuivaharjaus käytännössä samalla värillä koko figulle (metalliosat poislukien) ja parin yksityiskohdan noukinta. Ihan kelvollista tavaraa syntyi ja hyvä niin, koska näitä tarvitaan vielä paljon: 10 on minimikoko yksikölle ja yhteensä 40 on tällä hetkellä varastossa.

Toiset viisi on jo aika hyvällä mallilla samoin kuin vähän muutakin. Hyvinkin pitkälti tällä viikolla pitäisi olla 10 valmiina ja toivottavasti ensi viikon keskiviikkoon mennessä saisin 2000 pistettä maaleihin. Toki tuo 2000 pistettä on siis sekaisin Slaves to Darknessia ja Khorne Bloodboundia sekä Thunderscornia. Pikkuhiljaa jos saisi kasaan 2000 pistettä Khornea ja sitten voisikin katsella, että mitä mahdollisuuksia se uusi tuleva Khorne-kirja tarjoaa.

Pikkuostoksilla, 24.3.2017


En nyt taas oikein tiedä, että mitä ajattelin, kun nämä viikonloppuna Facebookin Figukirppikseltä ostin. Luultavasti ”Halvalla saa, ostan.” Ei tuossa oikein mitään must-juttua ollut, mutta ehkä nuo avaamattomat blisterit nyt sitten vaan kiinnostivat sen verran, että tuosta läjästä sen 60 euroa maksoin. 40K-figut täytyy koittaa jollekin ainakin kaupata, demoneille nyt ehkä löytyy käyttöä lähivuosikymmeninä AoSissa…

Maalaushaaste päätökseen, 23.3.2017


Crooked Dice Lizard Nazis

Warbases Moufflon Sheeps

Saksalaiset lammasvahdit

Joulun alla alkanut kolmen kuukauden mittainen maalaushaaste on saatu lopulta päätökseen viime sunnuntaina. Tässä viimeiset maalaukset siihen kisaan.

Empress Miniatures Spanish Ciwil War Republican Militia Fighting Women

Naiset sinissä haalareissaan

Kolme Gorechosenia

Skullgrinder, Aspiring Deathbringer, Exalted Deathbringer

Maalaaja ja figut

Mukavasti sain siivottua keskeneräisiä projekteja pois pöydältä. Esimerkiksi nuo Crooked Dicen liskonatsit, joidenka jälkeen kaikki 12 natsia on maaleissa. Hyvä minä.

Warbasesin eläinten kanssa olisi voinut sen verran petrata, että olisi ne kaksi kettua ottanut samaan aikaan työn alle näiden lampaiden kanssa, niin olisi nekin valmistuneet siinä sivussa. No, täytyy tehdä ne välipalana sitten jossain kohtaa. Kotieläimet on siis maaleissa, pari villipetoa puuttuu, joten onhan siinäkin kai osaprojekti saatu päätökseen…

Espanjan sisällisodan vahvuus nousi kahdesta miehestä kolmella naisella, joten taistelijoita on jo viisi. Kahdeksan on vielä jäljellä. Noita maalaa kyllä nopeasti, mutta ei niin nopeasti, että olisi saanut haasteen aikana valmiiksi. Vähän tylsästi noilla kaikilla oli haalarit päällä, niin ei päässyt leikkimään enemmän väreillä. Tosin kai se on luonnollistakin, ettei naisilla ollut niin hirveästi sotaan sopivaa vaatetusta kotosalla.

Ja sitten sain kuin sainkin sudittua nuo kolme Gorechosenin nappulaa lopulta valmiiksi asti, puolivalmiinahan ne olivat jo suurinpiirtein kuukauden verran. Olisi niitä voinut enemmänkin viimeistellä, mutta ei mielenkiinto riittänyt.

Age of Sigmaria taas, 21.3.2017


Tässä taas koitetaan kuroa umpeen päivitysten hitautta. Vuorossa pikainen peliraportti liki kahden viikon takaisesta Age of Sigmar -pelistä. Kyseessä oli tuhannen pisteen Border Wars -peli, jota pelasin Slaves to Darkness -armeijallani goblin-joukkoja vastaan.

Joukot etenevät

No, oli mulla Khorne Bloodbound -osastolta yksi Slaughterpriest tuomassa vähän lisäväriä, joten ihan puhdas Slaves to Darkness -lista ei ollut kyseessä, mutta Khornea kuitenkin. Sain joukot ensimmäisenä kentälle, koska mulla ei ollut muuta laitettavaa kuin se Slaughterpriest ja yksi pataljoona. En sitten tiedä, että oliko tässä skenaariossa (tai missään muussakaan) hyötyä olla ensimmäinen, ainakaan kun ei ole mitään ampuvaa eikä loitsivaa. Täytyy taktiikoita tämän suhteen miettiä vielä.

No, lähdin kuitenkin etenemään ja sain heti alkuun molemmat keskimmäiset kohteet haltuuni, joten pisteitä ropisi. Vastapalloon tulikin sitten jonkun verran, goblineilla oli paljon ampuvaa ja taikovaa porukkaa. Ihan kelvollisesti kestin vielä tässä kohtaa. Mutta seuraavilla kierroksilla, kun ei sitten kirveet uppoa vihernahkaan ja hevosen kaviot tekevät rumempaa jälkeä kuin ratsastajan aseet, niin peli alkoi näyttää vaikealta. Vastustaja onnistui lisäämään joukoilleen lisää hyökkäyksiä ja osumisvarmuutta, joten pelkkiä nuolia tuli kourakaupalla niskaan. Kun he vielä onnistuivat saamaan loppupelin ajaksi immuniteetin rohkeustesteihin, niin viimeisetkin toiveeni saada ajettua vastustaja pakosalle alkoivat hiipua. Kolmannen vuoron jälkeen peli näytti aika selvältä, pisteet 17-7 vastustajalle ja joukkoja paljon enemmän kentällä. Tässä kohtaa oli pelattukin jo yli kaksi tuntia, joten päätimme pistää pillit pussiin ja todeta vihernahat voittajiksi. Ei tästä hirveästi jäänyt jälkipolville kerrottavaa, varsinkin kun raportti tulee näinkin paljon myöhässä…


Mitä tästä opimme? Deploymenttiä kannattaa miettiä, varsinkin tällä mun armeijallani. Onko mitään järkeä ottaa ekaa vuoroa, kun ei sillä oikein saa mitään aikaiseksi, antaa vain vastustajalle paremmat paikat ampua ja suunnitella omat rynnäkkönsä. Täytyy jatkossa koittaa kyttäillä.

Viimeisimmät maalaukset, 17.3.2017


Tuossa yllä taas viimeisimmän viikon maalaukset. Sain mukavasti ”valmiiksi” kaikenlaista. Kaksi haltiaa täydentää Gil-Galadin kuninkaankaartin komeasti täyteen kahteentoista taistelijaan lipun kera, joten siinä on valmis warband kuninkaallisen kirkkaan vihreissä väreissä.

Samoin kääpiöiden pitkäpartayksikkö valmistui lopulta, työläitä maalattavia nämä, kun ei ole oikein mitään muuta pintaa kuin joko parta- tai panssaritekstuuria. Sain kuitenkin väännettyä väkisin valmiiksi, nyt on 20 näitä koossa.

Lisäksi kourallinen nopeita maalauksia The Legend of Drizzt -peliin, eli kolme hunter drakea sekä yksi Yochlol. Koitin maalata alustoihin vähän mukulakivilattiaa, mutta ei ihan onnistunut vielä. Ehkäpä loput kymmenet figut tuovat lisäharjoitusta ja paremman lopputuloksen.

Käänne LotR-kampanjassa, 15.3.2017


Alkuasetelma

Niin… Tämä taisteluhan käytiin jo yli kaksi viikkoa sitten, mutta kun en ole saanut aikaiseksi, niin en ole saanut aikaiseksi. Eikä tästä taistelusta kovinkaan paljon yksityiskohtiakaan muista enää….

Lähtökohta kuitenkin oli se, että uruk-hai -joukkoni olivat edellisen tappion jälkeen pahasti sekaannuksissa ja dunlending-joukko pyrki käyttämään tätä hyväkseen hyökkäämällä pahaa-aavistamattomien uruk-haiden leiriin tuhotakseen sotakoneen ja kostamalla vääryyksiä. Skenaario perustui löyhästi Strange Circumstances -skenaarioon A Shadow from the East -kirjasta. Mitä nyt vaihdoimme hyökkääjät puolustajiin ja muutimme vähän voittoehtoja. Ideana oli siis, että sekaannuksen vallassa olevat urukit ovat kahdessa ryhmässä ja dunlendingit hyökkäävät – pyrkimyksenään tuhota ballista tai hajoittaa joukot (tappaa 3/4 vastustajasta). Urukeilla tavoitteena oli vain selviytyminen, eli voittamiseen piti hajoittaa vastustaja. Urukit pystyivät toimimaan rajoitetusti, rivimiehet pystyivät toimimaan vain, jos lähellä oli kapteeni, joka vuoron alussa heitti 3+:n nopalla. Urukeilla oli enemmän joukkoja (450/300 pistettä), mutta ajattelimme tämän tasapainottavan tilannetta.

Sitkeät örkit vasemmalla sivustalla

Oikean laidan ratsutaistelut

Asettelin joukkoni kolmeen ryhmään, Lugthak-kapteeni reppanoiden örkkien kanssa vasemmalle, Maugash oikealle urukkien kanssa ja Gûrlun-örkki susiratsastajien ja ampujien kanssa taustalle. Ensimmäisen vuoron aloite meni dunlendingeille, jotka pyrkivät tulemaan läpi sekä oikealta että vasemmalta. Oikealla oli enemmän tilaa, ja sieltä pyyhälsi neljä ratsumiestä muiden kera. Tämän jälkeen aloitteet tulivatkin liki järjestäen urukeille, jotka kaiken muun lisäksi onnistuivat noissa komentoheitoissaan epätavallisen hyvin. Oikea laita saatiin melkein juostua kiinni, vaikka joukkoni hieman hajaantuivatkin ja osa jäi käskyjen kantamattomiin. Ballista seivästi kuitenkin pari ratsumiestä ja tilanne alkoi näyttää hyökkääjille huonolta.

Vasemmalla laidallani pieni örkkijoukko tappeli vimmatusti, onnistuin pitkään sijoittamisessa ja sitomisessa ja vielä taistelujen voittamisessa, joten ei mikään ihme, että siellä eteneminen tyrehtyi täysin. Lugthak aiheutti taistelussa yhteensä kuusi haavaa, joista aimo annoksen vastustajan päällikkö Balch Carwiin. Pari susiratsastajaa onnistui pysäyttämään kolmannen hevosen, ja vaikka neljäs ratsastaja tappoikin kaksi ballistan miehistöstä, oli kolmas liian kova pala. Kun Maugashin porukka myös hoiti hommansa vähän jälkeen jääneitä jalkamiehiä vastaan, joista komensi Mor Paksu, niin yhdeksännellä vuorolla alkoi dunlendingien moraali pettää. Balch Carw sai ensimmäisten joukossa taistelusta tarpeekseen ja lähti pois. Moni muu seurasi perässä ja vuoron kymmenen päätteksi dunlendingeja oli taistelemassa enää kourallinen ja päätimme pelin.


Alun perin jo vähän epäilin, että taistelu voisi olla dunlendingien alivoimaiselle joukolle vaikea, ja niihän se olikin. Tosin heitin noppaa kyllä todella hyvin ja suurinpiirtein kaikki onnistui, joten ehkäpä se hieman vääristää tilannetta. Ehkä vastustajan taktiikassa olisi ollut myös korjattavaa, joskin edellisessä taistelussa loistaneet linkomiehet olivat tällä kertaa liki avuttomia.

Omista joukoistani kapteeni Gürlun sai yhden pisteen lisää rohkeutta ja lukuisia tappoja tehnyt Lugthak kohensi taistelukykyään… Se on tosin jo valmiiksi niin korkea, että dunlending-porukasta ei oikein ole vastusta. Maugash ei kehitystä saanut. Vastapuolellakin kaikki kapteenit jäivät henkiin, vaikka ehkä pakenivatkin. Mor sai fate-pisteen, Balch ei mitään.

Kampanjan päätösskenaarioksi olemme suunnittelemassa Field of Celebranttia sillä tavoin, että heilautetaan hyvät ja pahat päinvastoin. Ehkä vähän muutakin säätöä vielä, katsotaan mitä saadaan aikaiseksi ja koska saadaan peli pelattua.

Frodo, 8.3.2017


Nyt ollaan kovasti jäljessä kirjoittelussa, pelit, maalaaminen ja elämä vievät aikaa kirjoittamiselta nyt reilusti. Joka tapauksessa tässä pieni päivitys, Maalaushaasteen bonuskierroksen tehtävänä oli viime viikonloppuna hahmo tai kohtaus elokuvasta, kirjasta, musiikista tms, eli melkein mitä vain.

Frodo ja kanto

Frodo

Frodo, Games Workshop

Jossain kohtaa oli suuria suunnitelmia tälle kierrokselle, mutta lopulta realiteetit tulivat vastaan ja päädyin tekemään jotain pientä ja yksinkertaista. Siispä tällainen Frodo. Isildurin tapaan tällekään tuskin hirveästi pelikäyttöä tulee, mutta tulipa nyt ainakin maalattua pois laatikoista.

Tämä valmistui aika nopeasti, vartissa maalasin kaikki perusvärit eli siis pohjamaalin piiloon. Sen jälkeen väripesua melkein kaikkialle ja vähän korostuksia. Naamaan koitin hiukan panostaa, mutta en siinä oikein onnistunut. Silmät näyttävät jotenkin tosi oudoilta varsinkin tuossa yllä olevassa kuvassa. Muuten ihan hieno figu, olisi varmaan vaan pitänyt tämäkin pistää vähän isommalle alustalle, niin olisi mahtunut jalatkin paremmin.

Viikon maalaukset, 3.3.2017


img_7383

Chaos Knights

img_7382

Kaaosnihdit

img_7385

Joukon pomo, Doomknight

Tässä tämän viikon maalailut. Ensi alkuun viisi kaaosritaria, jotka jo viime viikolla kävivät pelipöydällä melkein valmiina. Näistä tuo lipunkantaja oli melkein valmis jo joskus joulukuussa, mutta päätin jättää viimeistelemättä silloin ja odottaa, että saan muut figut valmiiksi samalle tasolle, jotta yhtenäinen linja säilyy. Osasyy oli myös se, että halusin kaikki samanlaisille MDF-alustoille muovialustojen sijaan, ja niitä piti odotella.

Kilpiin en ole täysin tyytyväinen, niistä tuli jotenkin kovin suttuiset. Ne olivat paremman näköiset keskeneräisinä, kun mustan kilven olin vain metallivärillä kuivaharjannut. Nyt nuo kaipaisivat jotain korostusta metalliin, että näyttäisivät paremmilta. Kai. Musta nyrkki lipussa ja komentajan kilvessä ei myöskään täysin vakuuta, mutta mennään näillä. Ehkä joskus tulee parempaa jälkeä.

Värivalinnoiltaanhan nämä kaikki seurailevat samoja linjoja kuin mitä kaaossoturitkin, eli metallinpunaista, mustaa, vihreää ja metalliväriä. Hevosiin hain vähän eloa, pari on ruskeaa ja loput mustia. Osaan vetelin vielä punaista Glazea päälle, jotta tulisi vähän hurjemman ja demonisemman näköisiä. En tiedä oliko sekään paras veto, mutta ihan tyytyväinen näihin olen itse.

Muutenkin ihan kelpo maalausta mielestäni, tuohon vaaleanpunaiseen metallinpunaiseenkin alkaa jo vähän tottua, näissä kun on muutakin väriä kuin sitä. Tai siis, että näissä se väri ei peitä 90% niin kuin sotureissa tai 3% niin kuin ryöväreissä. Näissä se myös selvemmin erottuu panssariksi.

Kaiken kaikkiaan näitä olisi vielä voinut vähän hioa, varsinkin hevosten päitä ja muutenkin hevosten yksityiskohtia, mutta ei näihin mitään suurempia virheitä jäänyt.

img_7394

Mongoose Broos

Toinen valmistunut porukka on sitten nämä broot Gloranthasta. Vuosia sitten ostin Fantasiapelien alesta tämän laatikon, kun olivat tarjouksessa ja RuneQuest kuitenkin oli kova juttu silloin nuorempana. Roolipelitarkoitukseen ensimmäisiä figujanikin ostin, mutta silloin ei sattunut silmään tämmöisiä. Vuosia ovat olleet odottamassa maalia, mutta nyt Maalaushaasteen päätin kaivaaa nämä esiin ja pistää maaleihin.

Oikein mukava laatikko, metallifiguja ja kaikki erilaisia ja vähän erilaisin varusteinkin. Sekalaisuudesta johtuen päätin maalata joukon melko yhtenevillä väreillä, jotta näyttäisivät samalta porukalta. Taisi mennä kuitenkin vähän liioitteluksi, nyt näyttää vähän turhan keltaiselta. Olisi pitänyt muitakin värejä käyttää vähän enemmän. Turkin kanssa olisi myös voinut kikkailla vähän enemmän, mutta päätin tehokkuussyistä maalata kaikki samalla metodilla, ruskea pohja, ruskea pesu ja ihon värillä harjaus päälle. Sai mukavasti yksityiskohdat esiin, olen tyytyväinen.

img_7397

Joukon johtaja

img_7400

Keihäsosasto

img_7399

Nuijat

img_7401

Miekkailijat

Näitä figuja saa nykyään näemmä Rebel Minis -firmasta, joka lienee ostanut muotit ja muun sellaisen. Jos siis näitä haluaa lisää, niin sieltä saa. Sieltä saa ostettua myös ankka-paketin, joka mulla niin ikään odottelee maalipintaa. Gloranthassa ankat olivat mielenkiintoisia otuksia, sellaisia Aku Ankan oloisia kaksijalkaisia käpyttelijöitä, jotka elivät barbaarista elämää. Pelaajien suhteen nämä aiheuttivat ristiriitoja, jotkut eivät halunneet näitä ankkoja ollenkaan heidän maailmoihinsa, joidenkin mielestä ne olivat oleellinen osa. Itse tykkäsin niistä.

Palataan hetkeksi ankoista broihin. Broothan tunnettaisiin varmaan muissa maailmoissa petomiehinä, mutta itse en oikein tätä nimeä ymmärrä. Lampaat, vuohet, lehmät ja muut sellaiset kun eivät minusta oikein ole petoja… Jos oikein muistan mytologiasta, niin broot syntyvät ogrejen (nämä Gloranthan ogret ovat hyvinkin ihmismäisiä, heitä fiksumpia ja komeampia kaaoksen kätyreitä, eivät siis mitään Vanhan Maailman puolijättejä) ja kotieläinten parittelun seurauksena. Toisinaan toki villipedotkin joutuvat ogrejen parittelun kohteeksi, mutta lähinnä siis kuitenkin kotieläimet.

Mutta semmoista tällä kertaa. Koitan viikonlopun aikana saada kirjoiteltua raportin tiistaisesta LotR-pelistä tänne. Ensi viikolla taas lisää maalailuja ja toivottavasti myös vähän pelaamista.