Woseja ja pukel-miehiä, 31.7.2018


Mithrilin miehiä

Tuossa keväällä tuli tilattua Mihtril Miniaturesilta muutama pukel-mies, wose ja Ghan-Buri-Ghan, kun halvalla sai. Maalasin nuo pukel-miehetkin nyt ikään kuin ihmisiksi, vaikka kai kivipatsaita ovatkin.

Mitään kovin kummallista maalauksissa ei ole, paljasta ihoa kun lähinnä ovat. Figut on liimattu 25-millisille mdf-alustoille, jotka on hiekoitettu ja maalattu ruskeaksi, joten sopivat siis GW:n LotR-figujen seuraksi.

Mainokset

Luettavaa, 25.7.2018


Lehtiä ja kirjoja

Tori.fi:stä bongasin yhden muuttomyynti-ilmoituksen, jonka päätin käydä hakemassa parempaan kotiin, kun kerran tässä Turussa oli tarjolla. Kahdellakympillä oheinen paketti, josta tosin valtaosa oli jo ennestään. Muutamia uusiakin toki mukana ja toivottavasti saan noita tuplakappaleita sen verran eteenpäin, että saan omani pois. Lomalla ollaan ja on niin kuuma yläkerrassa, että ei oikein maalailut tai muu askartelu oikein etene. Figuilla ei ehdi pelaamaankaan. Ehkä ensi viikolla paranee, kun alkaa taas työt, vaikkei lämpötilat olekaan mihinkään muuttumassa.

Blood Bowlia, 18.7.2018


Vanhoja figuja ja lehtiä

Facebookin figukirppikseltä sattui silmään pari vanhempaa Blood Bowl -julkaisua, jotka päätin ostaa. Lehtien postittaminen on kallista, joten ostin sitten samaan läjään vähän figujakin samalta myyjältä. Vanhoja, vanhoja muovisia ihmislinjamiehiä, muutama metallinen peluri sekä kolme vähän rikkinäistä Space Crusaden kaaossoturia. Neljäkymppiä maksoin koko läjästä, joka lienee vähän yläkanttiin, mutta joskus tekee löytöjä ja joskus maksaa vähän enemmän. Voi kuitenkin olla, että jäävät figut pääasiassa nurkkiin pyörimään, noita vanhoja muovisia mulla on nyt vain linjamiehiä ja yksi blitzeri, joten ei niistä joukkuetta saa millään. Voi olla että muutkin päätyvät pitkähköksi ajaksi pölyttymään laatikoihin, ellen sitten saa niitä sattumalta kaupattua jonnekin.

Stormcast Eternals, 17.7.2018


Vandus Hammerhand, Stormcast Eternal Tempestors

Komentaja Handus sekä Tumpus ja Reisis

 

 

 

 

 

Tässä vähän maalauksiani taas. Vandus ja kumppanit valmistuivat jo viime viikolla, Neave tällä viikolla. Kuten huomaatte, niin näillä ei olekaan enää kivenharmaa väritys, vaan tuollainen Stormcasteille tutumpi sinikultainen väritys.

Neave

Neave Blacktalon

Harmaa väritys on aika työläs ja vähän tylsä, ei ihan sitä mitä hain. Lisäksi harmaat kaverit ovat Lord-Relictor Vader Soulseekerin porukkaa, johon nuo liskoratsastajat eivät oikein sovi. Päätin siis maalata nämä ”oikeilla” väreillä, eli Neaven ja Vandusin vaatimalla tavalla. Näin ollen nämä nimetyt sankarit toimivat juuri niinä keitä he ovat.

Kuvista näkyy, että ne on otettu eri aikaan. Neave on otettu hämärämmässä, joten kuvakin on hämärämpi. Periaatteessa ovat kuitenkin aika lailla samanlaisia. Kummassakaan kuvassa he eivät tosin näytä oikein siltä miltä luonnossa, täytyisi vissiin opetella kuvaamaan paremmin.

Kirpputorilöytöjä, 11.7.2018


Laatikollinen figuja

Viime viikolla tuli postissa kaikenlaista halpaa ja tarpeellista. Tai ainakin halpaa. Tuo oheinen puulaatikko posteineen kustansi 25,90 tai jotain sitä luokkaa. Luulin ottaneeni paremmankin kuvan sisällöstä, mutta enpä sitten tainnutkaan. No, kaiken kaikkiaan tuossa laatikossa oli aika tarkkaan sata figua. Osa oli vielä blistereissä, osa oli muovia, osa metallia, osa maaleissa, osa ehjiä, osa rikki. HeroQuestin figuja oli aika paljon, mutta esimerkiksi metallifigujakin oli varmaan pelkästään jo muutama kymmen, joten kappalehinta ei ollut kovin kova. Mukana oli pari sotakonettakin, käsittääkseni kääpiöiden ja örkkien katapultti, mutta täytyy vielä selvittää, että mikä osa kuuluu minnekin ja ovatko kaikki tallessa. Puulaatikko oli kanssa tyylikäs, mutta hieman kärsinyt, joten sille ei ehkä löydy käyttöä. Tai nyt ei ainakaan tule mitään mieleen.

Luettavaa

Vanhoja White Dwarfeja

Dark Eldar

Toinen ostos oli kirjapainotteisempi, kirjojen takia tämä tuli oikeastaan hankittuakin. Parikymmentä Dark Eldaria tuli mukana ja yksi metallinen Azrael-figu, jolle löysin jo halukkaan omistajan ennen kuin kaupat tein. Tämä nippu maksoi 37,90, mutta tästä puuttuu siis se Azrael. Osa noista kirjoista mulla jo oli ennestään, mutta ei kaikkia. White Dwarf -lehdet taisivat olla kaikki, mutta osa aiemmin omistamistani oli huonokuntoisia, joten sain nyt paremmat tilalle.

Pitäisi vain nyt jaksaa pistää nuo Dark Eldarit ja ylimääräiset kirjat myyntiin, niin saisi tappioita minimoitua. Tosin nyt juuri muistin, että nuo vanhat 40K:n sääntökirjat jo lupasinkin kaupata, joten edistystä on tapahtunut. Ei omille ostoksille enää kovin suuri kustannus tule, vaikken kaikkea turhaa saisikaan kaupaksi.

Deathwatch Overkill, 9.7.2018


Overkill

Viime viikon torstaina uutisoitiin, että Warhammer 40000 Kill Team -peli tulee myyntiin loppukuusta. Siitä sitten innostuin niin paljon, että piti käydä jotain ostamassa. Tarkoitus oli ostaa ihan vaan Age of Sigmar -tuotteita alennusmyynnistä, mutta ostinkin sitten tämän, kun myyjä tarjosi pientä alennusta. Siitä lätkähti sitten 50 uutta figua työpöydälle ja uudet säännöt opetteluun, jos tätä joskus vaikka onnistuisi pelaamaan. Mutta ehkä näistä figuista ainakin on sitten pientä apua Kill Team -peleissä…

Mutta joo, toivottavasti tätäkin peliä pääsee edes kokeilemaan joskus ja saa figut kasaan ja maalattua. Maalauksista puheen ollen, viikonlopun aikana maalauksetkin vähän eteni. Koitan valmiit maalaukset saada tänne dokumentoida ja keskeneräisetkin saada valmiiksi.

Firestorm päätökseen, 4.7.2018


Firestorm-kampanja saatiin päätökseen komealla nelinpelillä. Sattumalta sattui kaikille pelaajille sopimaan vakiintunut keskiviikon pelipäivä viime viikolla vielä ennen AoS2-julkaisua, joten päätimme ottaa kampanjan päätteeksi nelinpelin. Loppu oli muutenkin lähellä, sillä minulla oli mahdollisuus kerätä kampanjan voittoon tarvittavat 30 pistettä. Toki kampanjan päätimme muutenkin päättää minun voitokseni, mutta päätettiin pelata loppupeli vielä.

Alkuryhmitystä

Kunkin armeijan koko oli reilu tuhat pistettä, noin 1200-1400. Valitsimme taistelutantereeksi hallussani olevan Eyes of Prismatikonin, joka soveltui hienosti taistelupaikaksi, olihan se käytännössä tärkein alue koko kartalla. Skenaario löytyi General’s Handbook 2017:sta, mutta jätimme secret objectivet pois, kun muutenkin oli kaikenlaista. Oma peli alkoi mennä jo heti aloituspaikan valinnasta pieleen… Haamut valitsivat alueensa ensimmäisenä ja minä toisena. Pyrin mahdollisimman kauas niistä, mutta samalla pelasin itseni aika kauas kohteesta, joka oli kentän keskellä. Mystinen metsä toisella pitkällä sivulla olisi ollut jälkikäteen ehkä parempi paikka, tuskinpa se metsä olisi hirveästi häirinnyt, kun olisi vaan tarkkaan sijoitellut joukkoni.

Taistelutanner

Lisäharmia toi se, että viimeisenä orrukit valitsivat alueen minun ja haamujen välillä, tehden aikamoisen hidasteen minun ja kohteen väliin. Toki he olivat myös kummitusten välissä, mutta silti. Avausvuorolla jäin sitten lopulta viimeiseksi vuoroon. Omalla ensimmäisellä vuorollaan orrukit saivat juoksutettua komentajansa kohteelle ja napattua sen kyytiinsä. Samaan aikaan iso osa armeijaa rynni minun kimppuuni. Ideani oli, että olisin omalla vuorollani laittanut nurglingit lähelle kohdetta ja siten hidastanut muiden pääsyä sen luokse. Se suunnitelma meni nyt pipariksi, kun orrukit jo olivat siellä. Sen lisäksi en päässyt kunnolla liikkumaan, kun orrukit olivat iholla kiinni. Oma ensimmäinen vuoroni menikin lähinnä siihen, että taioin, ammuin ja löin orrukkeja minkä kerkesin ja sainkin ne käytännössä putsattua. Toisella vuorolla pääsin sitten vähän nytkähtämään eteenpäin henkiin jääneiden orrukkien ja kuolettavan metsän hidastaessa menoani. Kolmannella vuorolla pääsin ensimmäisenä, mutta tällä vuorolla en juuri tehnyt muuta kuin juoksin kohti orruk-komentajaa ja kohdetta.

Demoninen metsä

Kolmannen kierroksen jälkeen jouduimme aikarajan takia lopettamaan pelin. Orrukit saivat pidettyä kohteen ja voitettua skenaarion, vaikka henkiin taisi jäädä vain kolme tai neljä orrukkia. Neljännellä kierroksella haamut ja kaaoksen joukkoni olisivat luultavasti piesseet orrukit hengiltä ja vähän toisiaankin. Oma pelini oli siis melko tylsä. Paljon odottelua, kun muut joukot taistelivat keskenään. Omilla vuoroillakaan ei ollut ensimmäistä lukuunottamatta juurikaan tekemistä, vain liikkumista eteenpäin ja muutama laukaus. Kolmannen kierroksen lopulla haamut tulivat kimppuuni, kun orrukkeja ei enää ollut ja skenaariossa sai pisteitä kohteen hallinnan lisäksi myös aiheutetuista vammoista.

Örkit putsattu

Orrukit siis lopulta voittivat ja minä jäin viimeiseksi. Eyes of Prismatikonin erikoiskortti ja altavastaajakortti jäivät molemmat käyttämättä, kun ajattelin, että tarvitsisin niitä vielä vuorolla neljä (tai viisi), mutta aika jäi kesken. Lopulta kuitenkin olin voittaja, kun pakasta nostamani glory-pisteet yhdessä taistelun jälkeen ostettujen lisäksi riittivät voittoon. Tarvitsin taistelun jälkeen siis nopasta vähintään kaksi rakennuspistettä, jotta saisin tarvittavat kortin ostettua ja juuri sen sainkin. Sain siis lopulta kasaan tasan 30 pistettä ja kampanjan voiton ihan oikeastikin. Eihän mun siis edes tarvinnut voittaa viimeistä peliä voittaakseni kampanjan, jonka muistin toistaa illan aikana usemmankin kerran. Nelinpeli oli pieni pettymys, mutta Firestorm-kampanja puolestaan erittäin miellyttävä kokemus. Tuli aika paljon maalattua figujakin tätä armeijaa varten, mutta vähän muutakin. Nyt on vähän takki tyhjä niin pelaamisen kuin maalaamisenkin suhteen eikä AoS2-julkaisu oikein helpota. Vaikka sinällään varmaan hyvä uudistus onkin, niin uuden opettelu ei juuri nyt oikein innosta. Maalauspöydän ääreen sentään olen taas päässyt.