Toinen demo LotRia, 30.10.2018


Joukot lähenevät

Viime viikon torstaina esittelin Lotria (eli Middle-Earth Strategy Battle Gamea) toisen kerran. Tällä kertaa opetettavalla oli perusteet hallussa, sääntöjä oli tavattu, videoita katseltu ja omia figuja siirrelty keittiönpöydällä. Muutenkin erilaisista figupeleistä oli enemmän tai vähemmän kokemusta, joten ihan nollasta ei tarvinnut sääntöjen kohdalla lähteä. Skenaarioksi valikoimme melko yksinkertaisen Reconnoitre-tehtävän, jossa pisteitä saa lähinnä siitä, että saa juoksutettua joukkojaan vastustajan kenttäpuoliskolta ulos. Sotajoukot tulevat kentälle pikkuhiljaa reservistä, joten hiukan varovaisuutta tarvitaan ehkä alussa. Lähdin itse taisteluun Moria Goblineilla, mukana yksi shamaani ja luolapeikko, muttei mitään kovin ihmeellistä. Saataisiin tässä kuitenkin pintaraapaisu taikuuteen ja isompiin hirviöihin samalla. Vastapuolella oli rohanilaisia ratsastajia Theodenin johdolla sekä Kuolleiden kuninkaan johtama lauma haamuja. Melko erilaiset joukot siis, vastapuolella oli liikkuvuutta ja taistelukykyä, minulla käytännössä massaa.

Taistelua

Ensimmäisen prioriteetin sain minä ja sainkin ihan mukavasti joukkoja laudalle, mutta en toki kaikkia. Vastustaja sai molemmat. Liikuimme rohkeasti toisiamme kohti. Kolmannella vuorolla prioriteetti vaihtui pariksi vuoroksi ja rohanilaisten hevosten nopeuden myötä taistelutkin alkoivat. Ratsuväen rynnäkkö oli voimakas, mutta toisaalta onnistuin saamaan niin paljon hiisiä taisteluihin mukaan, että pari ratsukkoa saatiin hengiltä. Toki jotain tappioita tuli minullekin. Tämän jälkeen prioriteetti tuli enimmäkseen minulle ja sain aika hyvin järjestettyä taisteluita, kun vastapuolen mahdinkäyttäjiä oli vähän ja heiltäkin mahti vähissä. Joku hiisi onnistui nuolella tappamaan yhden haamuistakin ja hetkeä myöhemmin toinen koki saman kohtalon. Tässä kohtaa taistelu näytti vielä ihan hyvältä ja lähetin muutaman hiiden karkumatkalle keräämään pisteitä. Sitten kuitenkin haamut tulivat taisteluun mukaan eivätkä pelokkaat hiidet oikein uskaltaneet muutamaa poikkeusta lukuunottamatta käydä niiden kimppuun. Taistelu alkoi kallistua toiseen suuntaan. Luolapeikkokin sai lopulta surmansa, samoin kuin joukkojeni komentaja haamujen kynsissä. Taka-alalle jääneet jousiampujatkin alkoivat harventumaan haamujen ja Kuolleiden kuninkaan päästyä sopivalle etäisyydelle.

Lopulta kierroksen 13 jälkeen molemmat joukoistamme olivat alle puolessa alkuperäisestä ja joukot murtumassa. Seuraavan vuoron aikana rohanilaiset saivat jälleen prioriteetin ja aloittivat muutamia taisteluita. Hiisiä sen sijaan luikki karkuunn. Sain kuitenkin yhden hiisistä juoksutettua laudalta ulos. Neljännentoista kierroksen jälkeen joukkoni oli kutistunut jo alle neljäsosaan, eli peli oli päättymäisillään ja niin sen nopanheiton myötä päättyikin. Molemmat joukot olivat murtuneita, joten piste kummallekin. Komentajani oli kuollut, joten 2 pistettä vastustajalle ja 0 minulle, koska Theoden oli naarmuton. Ja lopuksi 3 pistettä minulle yhdestä karkuun päässeestä hiidestä, eli 4-3 -voitto lopulta minulle. Todella hauska ja tasainen peli, kolmisen tuntia tähän kaiken kaikkiaan meni, vaikkei pöydällä ollut kuin 400 pistettä per puoli. Tappiosta huolimatta vastustaja oli ehdottomasti sitä mieltä, että hieno peli ja lisää vaan.

Tähän loppuun vielä vähän valmistuineita maalauksia viime viikoilta. Ensin 6 kappaletta Axemen of Lossarnach -figuja sekä Mithril Miniaturesin Forlong the Fat ratsulla, jotka alkuvuodesta ostin ja nyt sain lopulta maaleihin. Mitään kovin ihmeellistä en näihin saanut aikaiseksi, mutta pelipöydällehän nämä ovatkin päätymässä. Perussiistiä jälkeä kai kuitenkin.

Forlong the Fat & Axemen of Lossarnach

Minas Tirithin liittolaisia

Sitten eräänlainen aivopieru. Kuvittelin, että tuossa uudessa aloituspaketissa olevat örkit ovat noita perus Mordor/Angmar örkkejä, mutta nehän ovatkin Morannon-örkkejä. Ennen kuin tämän tajusin, niin otin vain laatikoistani 5 vanhaa örkkiä ja maalasin ne aiempien 7 seuraksi ajatellen, että siinä on sotajoukko hienosti kasassa. Tämän jälkeen sitten huomasinkin virheeni, mutta tulipahan nämä maalattua. Ruskean eri sävyjä paljon ja vähän punaista ja vaaleaa, jotta saatiin jotain kontrasti paikoilleen.

Mordor Orcs

Vai Angmar Orcs?

Mainokset

Pari peikkoa Drizztin päänvaivaksi, 29.10.2018


Legend of Drizzt Feral Trolls

Tässä toinen pieni välipala pidempi kirjoitelmia odotellessa. Tai aika isojahan nämä ovat, kaksi Feral Troll -hahmoa Legend of Drizzt -lautapeliin. Figut ovat taattua lautapelimuovilaatua eikä yksityiskohdissakaan päätä huimaa, joten maalaustasonikin seurailee tätä samaa linjaa. Melko yksinkertaiset maalaukset siis, päähän vähän ylimääräistä panostusta ja sitten tuohon alustaan myös. Mukulakivilattiaa tms edustamaan luolaston lattiaa, onnistuin paikon paremmin ja paikoin heikommin.

Feral Trolls

Melko ruskettuneet ihot heille tuli, mutta ehkäpä Forgotten Realmsin maailmassa aurinko paistaa vähän enemmän tai nämä peikot vaan viihtyvät ulkosalla vähän enemmän kuin vaikkapa luolapeikot. Todellakin yksinkertainen väritys ja sitten Ink Washia kaiken päälle ja hiukan kuivaharjausta sinne tänne, mutta ei todellakaan mitään ihmeellistä.

Puffingtonin kulkukoira, 26.10.2018


Kärsinyt kulkukoira?

Chaos Warhound

Tämmöisen kulkukoiran Puffington Muffins & Puddings Militia raportoi löytäneensä kadulta ja ottaneensa hoitoonsa. Jatkossa katujen kaltoin kohdeltu koiraparka siis ylläpitää katujen järjestystä ja turvallisuutta. Samalla ratkaistaan kaksi ongelmaa, kulkukoirat vähenevät ja turvallisuus kohenee. Mikäli sopivia kulkukoiria löytyy enemmänkin, niin niitä tullaan värväämään lisää.

Puffingtonissa pölisee, 24.10.2018


Saimme viimein sunnuntaina Puffington-kampanjamme käyntiin, jota on jo kesästä asti suunniteltu Firestorm-kampanjan jälkeen. Tällä kertaa mennään Skirmish-säännöillä, toki mukana hieman omia sääntöjä ja tietenkin kartta. Puffington on kaupunki Petojen maailmassa, mutta kaupunki itsessään on aika pitkälti ihmisten (ja ihmisten kaltaisten) kansoittama. Tällä kertaa meitä on viisi pelaajaa, itse jatkan sekalaisella Chaos-armeijalla Tzeentchin komennossa, mutta toki aivan uusin figuurein. Puffington Muffins & Puddings Militia on saanut nimensä leipomosta, jonka omistaa arvoituksellinen herrasmies nimeltä Tchednik. Koitan myöhemmin valoittaa taustoja enemmänkin, mutta tähän hätään laitan vain linkin kampanjasivullemme: Puffington-kotisivu

Kaupungin rajalla, varastojen lähellä käytiin ensimmäinen kohtaaminen

Tarkoituksenamme on pelata aika pitkälti kaupunkimiljöössä, mutta rakennustyöt ovat vielä hieman kesken, joten turvaudumme luoviin ratkaisuihin. Ensimmäinen kohtaaminen oli minun ja Eetun ei-kuolleiden joukkojen välillä Warehouses-korttelissa kaupungin rajalla, jossa on jo vähemmän järjestäytynyttä arkkitehtuuria ja kaupunkisuunnittelua. Skenaarion löysimme Blasted Hallowheart -laatikosta, In to the Dark -nimeltään. Minä otin puolustajan roolin ja Eetu koitti siis saada kaksi salaperäistä arkkua kannettua kaupunkiin päin. Ensi alkuun meni ihan mukavasti (tai siis sääntöjä ynnä muuta jouduttiin muistelemaan ja miettimään, mutta pelitapahtumat olivat suosiollisia), mutta lopulta koko kolmen hengen osastoni kaatui maahan kutakuinkin samaan aikaan. Vastustajan komentaja onnistui lyömään Tchednikin maahan.

Pientä menestystä ennen alamäkeä

Voitto meni siis Eetulle, samoin tietenkin pisteet. Taulukosta heitimme molemmille lisää pisteitä, mutta ei sen kummempaa. Court of Blardah sai kuitenkin siis merkkinsä kampanjakarttaan ja ensimmäisen voittonsa. Omat joukkoni kokivat pienen kolauksen, kun toinen sinisistä kauhistuksistani pakeni sen verran syvälle Warpin syövereihin Kaaoksen maailmaan, ettei häntä saatu manattua esiin seuraavaan tehtävään. Onneksi minulla oli kuitenkin lisäjoukkoja katsottuna ja sain kuitenkin sen verran pisteitä, että sain vahvistuksia.

Ashensquare, toisen kohtaamisen paikka

Toinen kohtaaminen tapahtui melkeinpä heti perään Ashensquarella. Ei-kuolleet olivat saaneet jotain kannettua kaupunkiin muilta salaa, mutta täältäkin näyttäisi jotain löytyvän. Tai huhuja ainakin oli, eipä Puffington Muffins & Puddings Militia ja Usher’s Unofficials muuten olisi samaan aikaan päätynyt. Kaupungin katujen turvallisuuteen kiihkeästi suhtautuvat kansalaisjärjestöt ottivatkin lopulta yhteen pienoisen kahakan merkeissä koittaen samalla löytää alueelta jotain arvokasta. Ensi alkuun PMPM oli niskan päällä etsinnöissä, mutta UU lopulta löysi ensimmäisenä jotain arvokkaana pitämäänsä. Käsirysyssä miehiä (ja muita vastaavia) kaatui puolin ja toisin, mutta huhuttu aarre jäi lopulta vaille ottajaansa, kun molemmat osapuolet vetäytyivät pois haavojaan nuollen.

Tämä päättyi siis tasan, kun yksi aarre löydettiin ja se oli lopulta tasavertaisesti molempien hallussa viimeisen vuoron taktisen vetäytymiseni myötä. Ei niitä kunniaikkaimpia hetkiä, mutta vältyin kuitenkin tappiolta. Pisteitä siis molemmille ja taulukosta vähän lisää vielä Usherin jengille. Aarretta ei kumpikaan saanut, taisin kertoa, mutta jotain mielenkiintoista ja oletettavasti arvokasta Tchednikin hihaan taisi kuitenkin kätköstä tarttua, sen verran keskittyneesti hän löytämäänsä korua tutkaili paluumatkalla…

Lisää Kill Team -pelejä, 17.10.2018


Kolmas peli Deathwatchia vastaan

Kill Team -kampanja on edennyt tasaiseen peli per viikko tahtiin, mutta alun kahden voiton jatkeeksi on tullut nyt kaksi tappiota. Tämä on näkynyt myös kuolotilastoissa, kun hahmoja on tipahdellut reipasta tahtia. Korvaavia on kuitenkin löytynyt, joten pelit ovat edenneet.

Ensimmäisessä (eli kolmannessa) pelissä viikko sitten vastaan asettui Deathwatch, joka oli asettunut puolustusasemiin kulttiani vastaan. Heti ensimmäisellä laukauksella tipahti yksi mariini, mutta sen jälkeen oli alamäkeä. Enempää ei saatu hengiltä ja kun vain kaksi kohteista saatiin tuhottua, niin peli oli selvä. Toki vastapuoli oli kivikova ja hyvin pelaava, mutta oli skenaariokin työläs, varsinkin maaston osalta. Teimme nimittäin maaston ennen skenaarion valintaa, ja se ei ollut ihan hyvä juttu. Tällä kertaa se kolahti vähän omaan nilkkaan, mutta en ehkä pelannutkaan niin hyvin kuin olisi pitänyt. Hiukan yksitellen pääsi vastustaja ampumalla napsimaan taistelijoitani pois pelistä eikä lähitaistelussakaan saatu parasta irti, kun haarniskat kestivät ja mariinit kykenivät taktisiin vetäytymisiin oikeissa paikoissa. Oikeutettu tappio siis ja tuloksena peräti kolme kuollutta.

Neljäs peli örkkejä vastaan

Tämän viikon pelissä vastaan asettui örkkilauma, jonka pari viikkoa sitten voitin pelaamalla fiksusti tehtävää suotuisassa maastossa. Tällä kertaa lähdin hölmöilemään heti alusta lähtien. Olisi vaan pitänyt ottaa tuliasemat ja keskittyä ampumaan kohtitulevia örkkejä eikä lähteä suinpäin juokseman lähitaisteluun. Keskivertoörkki pesee mennen tullen keskivertokultistin, vaikka geenivoro voisikin saada jotain aikaiseksi. Tällä kertaa koitettiin ottaa vankeja, ja tämä peli meni 3-0 örkeille. Peli lähti hienosti taas käyntiin, eka laukaus pudotti yhden örkin, mutta sitten virta kääntyi. Sain tämänkin jälkeen kyllä vahinkoa aikaan, mutta kun sitten lopulta joukon hermo petti, niin tuskaiseksi muuttui peli. Fiksummin pelaamalla olisi ehkä pärjännyt paremmin, mutta ehkä sitten ensi kerralla. Kuolleita ei tällä kertaa tullut kuin yksi, mutta jotain uutta täytyy seuraavalle kerralle taas keksiä.

Demotin Lotria, 16.10.2018


Keskellä joukkojen kohteena ollut arkku

Tilannekuva

Viime viikon torstaina demotin Lotria, eli uutta Middle-Earth Strategy Battle Gamea Turun Fantasiapeleissä yhdelle innokkaalle, jolla ei ollut pelistä aiempaa kokemusta. Figupelaaminen oli aiemmin rajoittunut vain Age of Sigmariin, joten kun säännöissä on aikamoisia eroja, niin selkärangasta piti vähän takoa vääriä tapoja pois.

Hänellä oli Isengard-joukkoja, mukana Lurtz ja peikko, minulla Numenor-lauma, yhteensä noin 400 pistettä kummallakin. Valitsimme skenaarioksi Hold Groundin, koska se on aika selkeä, joten sopii sinällään sääntöjen opetteluun.

Demotuksesta jäi hyvä maku, aika hyvin osasin tarittavat säännöt selittää ennen peliä ja pelin aikana lisätä muutaman, kun tuli tilanteita vastaan. En usko, että mitään kummempaa tuli pelattua väärin tai unohdettua. Aseiden erikoisiskuja olisi voinut käyttää, mutta kun ne eivät ole itsellenikään vielä tuttuja, niin keskityttiin perusasioihin. Kummallakaan ei ollut esimerkiksi loitsijoita ja maastokin oli yksinkertaista.

Hyvin pääsi vastustajakin pelin juonesta kiinni, mutta lopulta vein pelin aika selvästi, kun sain joukkoja harvennettua saamalla ylivoimataisteluita haluamiini paikkoihin sekä vallattua lopulta kentän keskustan. Alussa näytti vähän pahalta, mutta keräsin joukkoni hyvin kasaan. Eikä demossa sinällään nyt voitolla tietysti merkitystä, mutta aina parempihan se on pelata voitosta, edes jossain määrin, jotta pelin idea ja luonne käy paremmin selväksi. Mitenkään hampaat irvessä ei kuitenkaan pelattu.

Kultti kasvaa, 15.10.2018


Genestealer Cult

Aika vihreää takaapäin

Tällaisia taistelijoita on liittynyt kulttiin viime viikkojen aikana parissa erässä. Valtaosa on päässyt jo taisteluunkin mukaan, vain pari Aberranttia on jäänyt tyystin reserveihin. Tuttuja turvallisia värejä näissä, vaikka mainittujen Aberranttien kanssa saikin vähän mietitä, että miten värit saa sommiteltua paikoilleen, kun on vähän erilaiset yksityiskohdat. Hyviä niistä tuli ja geenivorot menivät aika lailla samalla mallilla.

Vähän lähempää kuvaa

Putkenpätkiä alustaan, niin eipä siinä sen kummempia koristuksia tarvita. Näillä figuilla päästään aika pitkälle, sen verran hitaasti kampanja etenee, mutta lisää olisi kyllä tarkoitus tässä maalailla. Täytyy tosin ensin maalata vähän LotRia ja AoSsia, maastoakin on kertynyt aika paljon odottelemaan värikkäämpää päivää. Mutta niistä lisää sitten seuraavissa kirjoituksissa.

Battle of Pelennor Fields, 8.10.2018


Kahakan alkua

Uusi Middle-earth Strategy Battle Game: The Lord Of The Rings – Battle of Pelennor Fields -peli ilmestyi tuossa syyskuun alussa. Kyseessä on siis päivitetty versio Lord of the Rings ja Hobitt -peleistä. Mitään kovin dramaattisia muutoksia ei ole sattunut säännöistä silmään, lähinnä se, että Matched Play -muodossa armeijat rakennetaan Warbands-sääntöjen mukaan, mikä on ihan kiva juttu sekä sitten se, että uusia sankaritoimintoja (Heroic Actions) on nippukaupalla lisää ja kaikki niistä eivät ole kaikille. Muutenkin kaikki profiilit saatiin taas päivitettyä armeijakirjan myötä ja lisää seuraa, kun Hobitin armeijakirja julkaistaan myöhemmin.

Pelasimme Tomin kanssa viime kuun lopulla pienen 250 pisteen harjoitteluskenaarion, kun lopulta pelipaikalle päästyämme aika oli kortilla. Vähän tässä tietysti oli taas vanhojen sääntöjen muistamista ja uusien arvailua. lisäksi läsnä oli yksi pelaaja, jolle samalle vähän esittelimme peliä. Saatiin kuitenkin peli melkein loppuun asti pelattua ja mukava fiilis oli. Saatiin kokeiltua keihästukea ja kallioilta tipahtamista ynnä muuta. Ei niitä kaikkia tietysti enää muistakaan, mutta jos sääntöjä ehtisi vähän taas lukea ennen seuraavaa koitosta, niin voisi jotain muutoksia jäädä taas mieleenkin.

Demoneita ja kanakoppi, 4.10.2018


Kanakoppi

Warbases Chicken Coop

Vihdoista viimein vähän valmiita maaalauksia, vaikka tuo kanakoppi onkin periaatteessa vanhempaa tuotantoa. Lisäsin sille kuitenkin tuollaisen pyöreän alustan, jolla se säilyy tukevasti paikallaan ja tikkaatkin pysyvät kunnossa. Sopii sitten kentällekin vaikka kohteeksi tai muuten vaan piristykseksi.

Tzeentch horrors

Sitten ihan uutta maalausta, kourallinen vanhoja metallisia demoneita Age of Sigmar -käyttöön. Tuolloin kun nuo on tehty, ei ole ollut erikseen figuja sinisille ja punaisille demoneille, vaan ne olivat kaikki samaa porukkaa vähän jakaantumisen eri vaiheissa. Pinkistä tuli vähän tumma ehkä ja muutenkin olisi voinut keskittyä enemmän, mutta oli jotenkin maalausmotivaatio hukassa silloin kun näiden kanssa painiskelin. Kyllä niistä ihan pelikelpoista tuli, joten ei sinällään hätää.

Blue & Pink Horrors

Alustojen kanssa on otettu taas askel eteenpäin, nyt on yhdistetty mutaa, ruohotupsua ja mukulakiveä. Mukulakiven osuus saisi ehkä olla vähän isompikin, mutta ehkä sitten ensi kerralla. Mukulakivi on tuollaista kohokuvioista tapettia, jolla tein Fyreslayereiden alustat myös, mutta nyt laitoin sitä vain vähän alustan keskelle, niin reunat eivät pääse irvistämään.

Kill Team -kampanjaa käyntiin, 3.10.2018


Ensimmäinen peli, vastassa T’au

Fantasiapeleissä aloitettiin viime viikolla Kill Team -kampanja rennolla otteella, ilman palkintoja tai kovin tiukkoja muodollisuuksia. Kunhan figut on maaleissa ja säännöt suurinpiirtein hallussa, niin se riittää. Lähdin mukaan, kun tiistai-illat sopivat nyt tällä hetkellä mukavasti. Lähdin mukaan Genestealer Cults -joukollani, jonka sain juuri maalattua valmiiksi ennen pelien alkua, lisää kuvia valmiista figuista tulossa tuonnempana…

Ensimmäiseen peliin tuli vastaan eksoottinen T’au, jota vastaan en ole tainnut koskaan aiemmin pelata mitään peliä koskaan. Skenaarioksi arpoutui Assasination, ja päädyimme pikaisen keskustelun jälkeen siihen, että T’au olisi parempi hyökkääjä ja kultistit ottavana osapuolena. Laitoin kulttini johtajan, Jorma Mäkisen, suojaiseen paikkaan ja pyrin linnoittamaan asemani tehokkaasti.

Vastapuoli pääsi aloittamaan ensimmäisen (ja kaikki muutkin) vuoron. Hän lähti rynnäkköön omalta vasemmaltaan jättäen oikealla puolelle tarkka-ampujan ja muutamia muita napsimaan taistelijoitani pois. Itse lähdin pieneen vastaiskuun jarruttamaan etenemistä omalla oikeallani ja hyökkäsin tuliasemaan omalla vasemmallani geenivoron ja muiden voimin. Taistelu oli kovaa, geenivoro onnistui kuin onnistuikin juoksemaan vastustajan kimppuun samalla kuin T’au-tuli pyyhki taistelijoitani kentältä, tai ainakin haavoitti. Panssarini kestivät kuitenkin loppupeleissä aika hyvin, enkä ollut suuressa pulassa.

Tukikohtani jouduin kuitenkin luovuttamaan ja Mäkinen säntäsi urhoollisesti lähitaistelusta toiseen voimahakkunsa kanssa vältellen ammutuksi tulemista. Pitkällisen taistelun (viisi vuoroa) jälkeen oli kamppailu ohi, johtajani oli hengissä, joten voitto kolahti plakkariini. Tiukka ja hauska peli oli kyllä, nopanheitto sinne tai tänne olisi muuttanut lopputulosta kummasti. Vaikka miehiä kaatuikin, niin vain ikoninkantaja Arnfast Nordvall heitti henkensä, muut pääsivät jatkamaan kampanjaa. Jokunen kokemuspistekin kertyi, mutta ei tasonnousuja vielä.

Toinen peli käynnissä, Orks

Toiseen taisteluun Arnfast A. Nordvall astui riveihin ja otti veljensä ikonin kannettavakseen. Geenivoro sai itselleen kaverin, josko vaikka säilyisivät hengissä ja keräisivät kokemusta. Vastustajaksi tuli Orks, josta on sentään jotain pelikokemusta vuosien takaa. Tällä kertaa hamuiltiin tärkeitä kohteita pelikentältä, keskimmäinen oli arvokkain ja laitimmaiset vähemmän. Tällä kertaa sain aloitusvuoron ja sitä ennen muistin jopa liikuttaa kultistejani mahdollisuuksien mukaan.

Säntäsin nopeasti valtaamaan lähimmät kohteet, mukaanlukien keskustan, johon sain näppärät puolustusasematkin. Taistelu saattoi saada ratkaisevan käänteen jo siinä, että kenttämme oli ehkä hieman toispuoleinen eikä vastustajani jaksanut laiskuuttaan vaihtaa toiselle puolelle pöytää. Sain siis vähän lahjana ehkä paremman puolen. Maastokin oli laitettu paikalleen ennen skenaarion valintaa, mikä saattoi sotkea peliä vähän. Johannes Heikkilä sai heti alkuunsa aiheutettua lihasvamman yhteen örkeistä, mutta tipahti kentän pintaan sitten melkein heti seuraavasta laukauksesta. Muutenkin taistelijoita tippui molemmin puolin taistelun edetessä ja tulituksen vaihtuessa pikkuhiljaa lähitaisteluun. Pääsin heti alussa tukevaan johtoon pisteissä, kun sain toisellakin kierroksella aloitusvuoron, joten vastustaja keskittyikin pisteiden keräämisen sijaan enemmän minun moukarointiini pyrkien saamaan joukkoni pakosalle.

Yläkuva

Lopulta kuitenkin örkkien hermot olivat herkemmällä, vaikka kulttini johtaja painuikin teräsbetoniin. Neljännen vuoron päätteeksi kentällä oli enää kourallinen orkkeja ja muutama kultisti enemmän ja noppakin päätti pelin. Pisteiden lasku oli selkeää, 20-4 minulle. Tällä kertaa onnistuin keräämään vähän paremmin kokemusta erikoismiehilleni, samoin kultistien porukka sai tapon tililleen, joten hekin nostivat tasoaan. Geenivoroista toinen kuoli saamiinsa vammoihin, joten kokemus jäi keräämättä, vaikken kyllä muistakaan, että tappoivatko edes ketään. Valtteri Lahtela keräsi kokemusta, mutta jättää pikkuvammojen takia ensi pelin väliin. Antti Kuuru keräsi niin ikään kokemusta, mutta jatkaa mustelmitta. Täytyy nyt vielä tarkistella, että millä joukoilla sitä seuraavaan peliin lähtee, kun tappioita taas tuli, mutta toisaalta selvinneiden pistehinnat nousivat. Ja ensi kerralla pelikokokin kasvaa sen 10 pistettä taas.