Maalaushaasteen ekat figut, 28.12.2018


Knight- Incantor

Taikova soturi

Maalaushaasteen sain käyntiin näillä figuilla, valmistuivat jo viime lauantaina, mutta kun joulukiire ja kaikkea muuta… Tässä kuitenkin kuvat vihdoin näistä Hammerhalin sankareista. Maalaushaasteen sivu löytyy täältä: Brothers in Arms. Kultasininen teema toimii näihin hyvin, samoilla väreillä ja tekniikoilla nämä on maalattu kuin muutkin tuoreimmat Stormcastini. Vähän tuollainen piesty, mutta kuitenkin kiillotettu haarniska päällä ja syvänsiniset viitat ja muut yksityiskohdat. Tämä Knight-Incantor tuli ilmaiseksi uudemman Getting Started with Age of Sigmar -lehden mukana, ja nyt se tuli maalattuakin.

Knight-Heraldor

Torvea soitteleva soturi

Tässä puolestaan sitten Warhammer Quest: Silver Towerin lisäosasta Knight-Heraldor, joka samoihin väreiin luonnollisesti maalattiin. Sankariosasto alkaa olla kasassa, yhteensä jo neljä, mutta sitten taas muuten on hyvin ohutta – näiden lisäksi ei ole kuin kaksi liskoratsastajaa… Ajatus onkin näistä maalata Hammerhal-armeija Firestorm-paketin säännöillä, joten rivimiehiksi voi ottaa muutakin kuin stormcasteja, katsotaan kuinka käy. Varsinaisen ongelman aiheuttaa ehkä kuitenkin se, että kun Age of Sigmaria ei oikein ehdi pelaamaan, niin eipä tule oikein maalattuakaan… Puffingtonin kampanjaa tulee hiljakseen pelattua, mutta sitäkin pelaan kaaoksen joukoilla ja siihenkin täytyisi joukkoja maalata lisää.

Stormcast Eternal -veljekset

Tässä vielä nämä veljekset samassa kuvassa. Vähän hämäriä nämä kuvat ovat, vaikka kuinka valkoista koitinkin kerätä ympärille. Tähän aikaan vuodesta valaistusolosuhteet ovat aika hankalia…

Mainokset

Loput Morannin örkit, 27.12.2018


Morannon Orcs

Sain tuossa joulunaikaan valmiiksi nämäkin, eli loput 12 Morannonin örkkiä LotRin aloituspaketista, kaikki pahat pojat on nyt siis valmiita.

Mitään kovin ihmeellistä aiempiin verrattuna en näihin tehnyt, vähän ehkä värisävyjä vaihdoin ja vaihtelin vähän, että mihin mitäkin väriä laitoin. Täytyisi laittaa kaikki pöydälle sekaisin ja katsoa, että miltä näyttää. Toivottavasti riittävän yhtenäiseltä, mutta ei liian univormulliselta.

Toiselta puolen

Kivoja figuja nämä oli maalata, olisi voinut enemmänkin käyttää aikaa näihin, mutta kun niitä oli niin paljon, niin mentiin aika nopeasti ja isolla pensselillä. Mukavasti erilaisia ovat figut, 12 erilaista kuitenkin paketissa eikä tarvinnut kuin kilvet ja pari kättä liimata, joten nopeasti sai maalauspöydälle odottamaan vuoroaan.

Vaikka nämä valmistuivatkin Maalaushaaste 9:n käynnistymisen jälkeen, niin ei näitä kuitenkaan siihen lasketa, koska aloitin näitä jo aiemmin. Tarkoitus oli saada nämä valmiiksi ennen haasteen alkua, mutta ihan siihen en ehtinyt, tulivatkohan nämä sunnuntai-iltana lopulta valmiiksi.

Nazgul, 25.12.2018


Sormusaave

Tässä taas aavistuksen varhaisempaa tuotantoa, eli tuolta jostain joulukuun alkupuolelta oleva sormusaave. Tämä on tuon uuden aloituspaketin mukana tuleva muovinen versio, jonka olisi voinut koota myös noitakuninkaaksi, mutta päätin tehdä kuitenkin nyt vain ”tavallisen” sormusaaveen, kun se liekehtivä miekka ei oikein innostanut… Tein siis tällaisen tavallisen, kun kerran oli osia mistä valita.

Ringwraith on Fellbeast

 

Sinällään melko simppeli maalaus, kun melkein pelkkää mustaa kaikkialla. Toisaalta myös melko haastavaa. Valokuvat on otettu kirkkaan lakan jälkeen, joten kiiltelee aika lailla, varsinkin kuvissa. Mutta siinä missä sormusaave kaapuinen on periaatteessa musta parilla harmaalla korostuksella, niin tuo lentävä peto on korostettu vähän rusehtavilla sävyillä harmaiden lisäksi, jotta siitä tulisi vähän eloisamman näköinen ja vähän erilainen kuin itse aaveesta. Metalliosat sitten metallimaalilla ja mustalla väripesulla, vähän ruskeaa noihin suitsiin ja aaveen suuhun punaista ja valkoista, niin siinähän se. Yksinkertaista, mutta ihan näyttävää.

Nazgul

Tässä vielä lähikuva ratsastajasta, hupun sisus on kyllä ihan pikimusta, mutta kuvassa valo ja varjo leikkivät ja kiitävä lakka luo omaa näkemystään. Ehkä tuosta pedon kaulasta erottaa jotain muitakin sävyjä tässä kuvassa, enpä osaa varmaksi sanoa.

Peto

Tässä toinen lähikuva figun värikkäimmistä kohdista, eli pedon päästä. Siinä on metallia ja ruskeaa, punaista ja luunvalkoista sekä tietenkin mustaa.

Figun mukana tuli tuollainen hieno(?) maisemoitu alusta, jossa on vähän kiviä, katkennut keihäs ja kilpi. Jotenkin noista tulee minulle mieleen suurhaltioiden varusteet, jotka on vähän hassuja tässä yhteydessä, mutta menkööt. Haltioitahan ei siellä Minas Tirithin seuduilla hirveästi näkynyt, missä nämä pedot lensivät ja osallistuivat taisteluun.

Lakkauksen jälkeen onnistuin tipauttamaan ja rikkomaan…

Tosiaan figun valmistumisen ja kuvien ottamisen välissä oli parin viikon väli ainakin, siinä välissä ehdin lakkaamaankin figun kiiltävällä lakalla (mattalakka vielä päälle, kunhan säät sallivat). Ja tipauttamaan sen sitten melkein parista metristä laminaattiin… Lujatekoinen figu, lentoliskon hännästä katkesi pätkä, mutta ei muita vaurioita. Senkin sain siististi liimattua takaisin paikoilleen, kuten kuvista huomaatte. Nuo aiemmat kuvat on siis otettu liimausoperaation jälkeen.

Koitan tässä joulunpyhinä ja välipäivinä taas aktivoitua tämän blogin kanssa, kaikenlaista kirjoittamista olisi tuolla varastossa, ehkä tässä nyt vähän ehtii istua koneellakin, vaikka Maalaushaaste 9 painaakin jo päälle – ja on siis alkanutkin jo.

Keski-Maassa taas, 21.12.2018


Eilen esittelin jälleen Middle-Earth Strategy Battle Gamea, eli LotRia, uudelle pelaajalle. Toinenkin uusi pelaaja sai samaan aikaan opastusta, joskin hänellä oli kokemusta vanhasta LotRista vuosien takaa. Omalla opetettavallani ei ollut pelistä oikein mitään tietoa, mutta monista muista peleistä kyllä, joten melko sujuvasti saatiin säännöt selvitettyä. Päästiin vähän myöhässä aloittamaan, joten sorvasin meille molemmille noin 300 pisteen listat omista figuistani, jotta päästäisiin ajoissa poiskin. Vastapuoli valitsi numenorilaiset ihmiset ja minulle jäi Morian hiidet, skenaarioksi valkkasin Hold Groundin, joka on aika simppeli aloitusskenaario, mutta korostaa kuitenkin samalla kivasti warband-pelin luonnetta.

Loppuhetkiä

Ihmiset aloittivat ja tulivat yhdellä joukolla pöydälle, toinen jäi vielä odottamaan. Minä sain kolmesta joukosta kaksi pöydälle, harmillisesti vain pienemmän joukon sijainnin sai päättää vastustaja, joka sijoitti sen hyvin lähelle omaa joukkoaan. Ihan heti ei päästy lähitaisteluun tietenkään, mutta nuolia alkoi lennellä ja taistelukin pian lähti käyntiin. Alivoimaani sain helpotusta pari vuoroa myöhemmin, kun sain laittaa kolmannen porukkani lähelle auttamaan. Molemmilla pelaajilla yksi sotajoukko (minulla se, missä oli peikko) oli aivan toisella puolella lautaa ja vielä etäällä toisistaan, joten ne lähinnä hölkkäsivät kohti keskustaa ja ammuskelivat välillä.

Ylivoimani alkoi pikkuhiljaa kutistua, kun lipulla varustetut numenorilaiset saivat hiisiä maahan, vaikka noidan loitsu olikin ilmassa. Tässä kohtaa myös pelin loppuminen alkoi näyttää pikaiselta ja hieman erikoisesti se näytti hyvältä minulle, koska olin saanut melko paljon hiisiä keskelle kenttää odottelemaan. Ennen pitkää joukkoni murtuivatkin, mutta peli kuitenkin jatkui. Noita piti pari hengissä olevaa hiittä kurissa, mutta kun sotapäällikköni lähti keskeltä kenttää karkuun muutaman muun mukana, alkoi tilanne näyttää huonolta. Peikko pääsi muutaman kerran lyömään ja pelottamaan vastustajia, mutta hänkin sai lopulta tarpeekseen ja lähti pois. Tämän jälkeen minulla oli vain noita kentällä ja lopetimme pelin, kun noppa ei sitä suostunut lopettamaan. Muodollisesti laskimme pisteetkin, vaikka peli olikin selvä. 12-0 taisi olla lopputulos, kolme-neljä kierrosta aiemmin pistetilanne olisi ollut ihan toinen, kun keskusta olisi ollut hallussani ja komentajani kentällä. Mutta näin tällä kertaa.

Vastustaja tykkäsi pelistä, tykkäsi jo ennen murskavoiton selviämistä, joten siinä mielessä hyvä peli. Ja hauskaa oli minullakin hiisien kanssa kärvistellä ja odotella pelin päättymistä. Sääntöjä käytiin pelin aikana läpi sitä mukaa kuin tarvittiin, jotain pelattiin varmasti väärin, jotain unohdettiin ja jotain vaihtoehtoja jäi varmaan huomioimatta, mutta pääpiirteittäin pelattiin kuitenkin oikein.

Maalaushaastetta taas kolmeksi kuukaudeksi, 14.12.2018


Pahoittelut ensi alkuun, että on kovin hiljaista täällä ollut. Yli viikko edellisestä kirjoituksesta ja sitä ennenkin oli aika pitkä hiljaisuus. Tälläkään kertaa ei mitään kovin ihmeellistä kerrottavaa ole, mutta rikotaan hiljaisuus nyt sentään. Olisi tuossa yksi taisteluraportti vielä kirjoittamatta ja joku maalattu figukin pitäisi kuvata ja dokumentoida tänne, mutta niistä sitten myöhemmin.

Tämän kerran asiana on vain informoida, että tulevana talvena maalaan taas hullun lailla haastettuna. Totta se on, tuttu Maalaushaaste eli The Analogue Hobbies Painting Challenge on täällä taas. Tämä on kaikenkaikkiaan yhdeksäs kerta ja teemana on tällä kertaa löyhästi Fellowship. Asetin itselleni 900 pisteen tavoitteen, eli 100 pistettä kutakin Sormuksen Saattueen jäsentä kohti, mutta en yhtään laskenut, että mitä se käytännössä vaatii. Jonnekin noille main olen aiempina vuosina päässyt, joten miksei tänäkin vuonna. Lord of the Rings -figuja on lähtökohtaisesti ainakin nopea maalata ja nyt kun niillä taas aktiivisesti pelataankin, niin niitä tulee varmasti maalattua.

Tällä kertaa otin sivuhaasteeksi myös niin sanotun ”Squirrel” eli Orava-haasteen. Kilpailemme osajoukolla siitä, että kuinka montaa eri aihetta kukin pystyy maalaamaan vähintään 25 pisteen verran. En välttämättä kovin vahvoilla tässä ole, mutta katsotaan. Saa ainakin hyvän syyn maalata vähän sitä mitä sattuu. Idea on siis karkeasti se, että jokaista joukkoa, joka ei sovi samalle pelipöydälle toisten maalattujen joukkojen kanssa, kohden saa pisteen. Eli esimerkiksi joukko Space Marineita ja joukko Stormcasteja olisi kaksi joukkoa ja kaksi pistettä. Fyreslayereiden maalaamisesta ei saisi enää lisää pistettä, koska ne voivat olla samalla laudalla Stormcastien kanssa. Epic-skaalan Space Marineista sen sijaan saisi lisäpisteen, koska ne eivät ole samalla laudalla 40K-Space Marineiden kanssa. Ja niin edelleen. Luonnollisesti monia historiallisia pelejä pelaavat ovat vahvoilla, mutta katsotaan kuinka käy. Ja joukko tarkoittaa tässä kohtaa vähintään 25 maalauspisteen kokoista joukkoa. 28-millin skaalan figu on 5 pistettä, isommat enemmän ja pienemmät vähemmän ja niin pois päin. Tässä kilpailussa varmastikin säännöt kehittyvät ja venyvät kilpailun edetessä. Tämä koitos alkaa ensi viikon perjantaina, talvipäivänseisauksesta ja jatkuu koko talven, aina kevätpäiväntasaukseen saakka.

Irtolaiset riesana Puffingtonissa, 5.12.2018


Viime viikon maanantai oli jälleen tapahtumarikas päivä Puffingtonissa. Tchednik oli valikoidun kaartinsa kera tutustumassa kaupungin rajoilla sijatsevaan pakolaisleiriin, jonka tilasta ja kelpoisuudesta oli viime aikoina riittänyt puhetta. Näin vaalien alla oli hyvä käydä vähän tutustumassa paikkaan, tehdä omia päätelmiä ja valita vaaleissa sitten sopiva ehdokas.

20181126_180510.jpg

Alkuasetelma

Tchednik kaartineen hajaantui tutustumaan eri paikkoihin, Tzessna lähti tarkastamaan leirin päärakennusta ja loput jäivät tutkimaan pientä metsikköä ja sen tuomia uhkia ja mahdollisuuksia leirin laitamilla. Minkäänlaista keinovalaistusta ei tällaisessa paikassa luonnollisestikaan ole, joten päivän taittuessa iltaa kohden hämärä laskeutui nopeasti. Pian ympäriltä alkoi kuulua myös merkillisiä eläinten ulvahduksia, niitä tuntui tulevan vähän kaikkialta. Osa huudoista oli eläimellisiä, osa jotain vielä erikoisempaa. Tzessna törmäsi pariin outoon petoon rakennuksen kulmalla ja lyhyen taistelun jälkeen tuupertui tajuttomana maahan.

20181126_183210.jpg

Tchednik pulassa

Korn ja Nhur kohtasivat ainakin yhden villipedon ja jotain muuta, jonkun luonnottoman pedon. Tchednik pyrki pitämään etäisyyttä näihin tuntemattomiin kauheuksiin, mutta pimeässä se oli vaikeaa. Yhtäkkiä hänkin oli kasvokkain jonkun kanssa – oliko se villipeto, haavoittunut koira vai jokin muu kammotus, sitä hän ei tiedä. Verenhimoisena se ainakin kävi kimppuun, samoin teki kaartilaisten päälle käyneet pedot.

20181126_183218.jpg

Kova kohtalo

Puffington Muffins & Puddings Militia oli selvästikin joutunut kieron väijytyksen kohteeksi, sen verran taidokkaasti sankarimme saatiin satimiin ja eroteltua toisistaan. Kaikki selvisivät lopulta hengissä, vaikka suurempiakin ruhjeita toki saatiin. Petojen karjaisut ja taistelun äänet saivat houkuteltua valppaat kaupungin vartijat paikalle ennen kuin mielipuoliset pedot ehtivät tehdä surmatöitä. Tällainen pöyristyttävä tilanne aivan kaupungin muurin tuntumassa oli luonnollisesti järkyttävä tavalliselle leipurille ja hänen apumiehilleen. Tzessna arveli saaneensa yhden hullun koiran, vesikauhuisen villisian tai minkä lienee hengiltä, mutta väijyttävät varmaankin veivät ruumiin tai pahasti haavoittuneen mukanaan, sillä paikalta ei löytynyt kuin verijälkiä.

Tzessna ja Nhur joutuvat pidempään vuodelepoon, kertoi leipomon omistaja, mudassa ryvettynyt herrasmies Tchednik. Heitä korvaamaan värvätään kuitenkin uusia miehiä ja kaartia vahvistettaneen muutenkin, jotta tämänkaltaiset verilöylyt eivät pääse toistumaan ja kaupunkilaisten leivostensaanti kyetään turvaamaan.


Pelasin siis Blardah’s Boner Brothers -ryhmää vastaan taistelun Refugee Campissa, jonka tämän taistelun ajaksi sovimme 40 pisteen alueeksi, koska kampanjan alussa olin epähuomiossa pelannut pari peliä väärillä pisteillä. Vastapuoli oli tästä huolimatta edellisestä taistelusta niin huonosti toipunut, että hän sai silti peräti 5 uusintaheittoa tasoitukseksi, jotka hän toki kaikki ehti käyttämään ja osan jopa hyödyllisesti. Skenaario ripotteli pienet joukkomme ympäri lautaa, mutta tämän jälkeen olin vielä melko luottavainen, kolme neljästä oli kutakuinkin samassa paikassa ja valmiit lyömään vastustajia. Sain yhden pedoista hengiltä nopeasti, mutta Tzessna ei kestänyt enää seuraavaa uhkaa ja kaatui. Korn ja Nhur eivät kauaa kestäneet hekään ja Tchednikin ajauduttua lähitaisteluun hänkään ei kauaa kestänyt. Viime hetkillä oli vielä mahdollisuuksia saada vastapuolikin hajoamaan (eli tappaa vähintään puolet), mutta en siihen kyennyt ja omista kaatui lopulta siis kaikki. Murskatappio siis ja pari soturia jättää ensi pelinkin väliin. Mainetta ja kunniaa tuli, mutta ei muuta. No, niillä pääsee aika pitkälle.