Pari Fyreslayeriä, 4.10.2017


Runeson & Runesmiter

Aika usein olen viime aikoina lupaillut kuvia maalamistani figuista, mutta niissä on syystä tai toisesta kestänyt. Nyt tätä harvinaista herkkua on kuitenkin tarjolla, kun viime perjantaina sain pari kääpiötä maaleihin. On siinä kymmenkunta muutakin melkein valmiina, katsotaan missä välissä saan ne viimeisteltyä valmiiksi asti. Kyseessä siis Fyreslayers-porukan Runeson ja Runesmiter. Nämä tulivat Start Collecting! -laatikossa ja kuten mainitsin, niin lisää on tulossa. Nämäkin ovat jo pari kertaa käyneet pöydällä pelaamassa melkein valmiina, mutta nyt saavat luvan olla valmiita ihan oikeastikin.

Fyreslayer-sankareita

Alunperin pyrin maalauksessa simppeliin ja näyttävään lopputulokseen. Yksinkertaisuus ei ihan onnistunut, kun nämä puolialastomat kääpiöt ovat kuitenkin aika yksityiskohtaisia veijareita. Näyttäviä ne nyt ehkä kuitenkin ovat, vaikka aikaa siis kuluikin enemmän kuin ajattelin. Peruslähtökohta oli se, että maalasin figut ihon värisellä spraylla ja sitten maalasin oranssin tukan ja parran sekä punaiset vaatteet. Vähän punaista sitten tatuointeihin ja keltaista pussukoihin ja muihin. Tatuoinnit päätin tehdä kullan sijaan punertaviksi, joten vähän piti laittaa väriä sinnekin. Ja korut ynnä muut päätin maalata hopeanharmaalla. Tämän jälkeen sitten ruskeahko wash päälle ja vähän kuivaharjausta, niin näiltä osin valmiiksi. Aseet puolestaan maalasin sinisiksi ja metallinhohtoisiksi. Metallin ja sinisen päälle sininen väripesu ja sinisiä osia sitten vaalensinisillä kuivaharjaten valmiiksi. Tarkoitus oli luoda lämpimän ja kylmän kontrastia figuihin. Tässä onnistuin mielestäni ihan hyvin.

Alustat on tehty vanhasta röpelöstä tapetista, josta tuli ihan näyttävä mukulakivinen katu, kun sitä sopivasti maalasi harmaalla ja ruskealla. Siihen päälle sitten vielä ruohotupsu ja kallo, niin näyttää kivalta.

Beastmen

Näiden ohessa sain hankittua petomiehilleni kilvet ja maalattuakin ne. Tässä muutama mallikappale poseeraamassa uusien hienojen kilpiensä kanssa. Chaos Marauder -kilvet sopivat nätisti näillekin. Lakkausta vielä vähän vaatii, mutta nyt on ollut sen verran sateista ja tuulista, että saa nähdä, koska se ulkosalla onnistuu.

Tällaista tällä kertaa, lisää kirjoitelmia on luvassa.

Mainokset

Blood Bowlia, 28.9.2017


Tiistaina tavanomainen sää helli katsojia Kerttu Areenan lehtereillä. Ja katsojia olikin paljon, 27 000. Näistä valtaosa oli satunnaisia katsojia, hyvin pienet Reikland Reaversin ja Foul Ugly Brothers and Retardsin fanijoukot hädin tuskin erottuivat. FUBARin aavistuksen suurempi (kaksinkertainen) fanijoukko kallisti kuitenkin yleisön vaakakupin goblinien puolelle. Äärimmäisen tasaista oli muutenkin, joukkueet olivat hyvin tasaväkisiä eikä kumpaakaan katsottu aiheelliseksi autettavan. Goblinit pääsivät valitsemaan aloituksen ja lähtivätkin heti hyökkäämään kaikkien salaisten aseiden ja muiden voimin.

Goblinit hyökkäilevät

Kääpiöt olivat pienen ottelutauon jälkeen selvästi ruosteessa ja aloituspotku leijailikin sitten ilmassa sekä lyhyenä että korkeana. Yksi goblineista oli ehtimässä pallon alle, mutta eihän se pallo lopulta edes kantautunut vastustajan kenttäpuoliskolle, joten pallo luovutettiin vastentahtoisesti vihreisiin kätösiin. Pelin lopulta lähdettyä käyntiin alkoivat ketjut ja pallot heilua ilmassa, moottorisahakin surahti ja pommi lensi melkein katsomoon. Kunnialliset kääpiöt hämmästelivät tätä toimintaa ja lopulta tuomarikin puuttui peliin, kun hurjistunut goblin yritti moottorisahata maassa makaavaa kääpiötä. Tai yritti ja yritti, onnistui sahaamaan surmaajan numero 8 sairastuvan puolelle. Katsojien mielestä tosin näytti, että ”Ujo” kuten häntä yleisö kutsuu, oikein hakeutui sahan alle päästäkseen lepäilemään. Onhan hän nyt viiden pelatun ottelun jälkeen pelannut yhden ottelun alusta loppuun, kolmessa pelissä lähtenyt toipumaan pienempien tai isompien vammojen myötä jo avausjakson ensipuoliskolla ja yhden pelin hän on huilannut kokonaan. Mutta se siitä, kääpiö toipumaan ja saha-goblin kentän laidalle rangaistukseksi.

Toinen kääpiösurmaajista runttasi vastatoimenpiteenä vielä yhden goblinin kentän pintaan murtaen samalla häneltä nilkan. Goblinit eivät tästä kuitenkaan hirveästi harmistuneet, vaan rynnistivät jakson puolivälissä avausmaalin tekoon.

Vastaiskun rakentelua

Kääpiöt lähtivät hakemaan tasoitusta ja lähtivätkin innokkaasti, kun ottivat ensimmäiset askeleensa jo pallon vielä lentäessä ilmassa. Pallon pudottua maahan kääpiösurmaaja tempaisi taas yhden vastustajista sairastuvalle loppupelin ajaksi. Hyökkäys lähti oikeaa laitaa eteenpäin goblinien pyristellessä vastaan. Yleisö yltyi ”Jörö! Jörö!”-huutoihin, kun kääpiösurmaaja teloi hetkeä myöhemmin jo kolmannen goblinin pois pelistä, jälleen oli nilkka murtumassa, mutta joukkueen apteekkari ennätti pelastamaan pelaajaparan. Joukkueen heittäjä numero 5 onnistui syötössäkin kaivettuaan pallon peikon varpaiden edestä ylös, kun hyökkäyssuunta oltiin muuttamassa oikealta vasemmalle, mutta lopulta tasoitusmaali jäi kuitenkin tekemättä.

Toiselle jaksolle lähdettiin sitten hakemaan uudestaan tasoitusmaalia kutakuinkin samalla kaavalla. Oikeaa laitaa lähdettiin rynnimään ja nyt jo melko ohueksi telottu goblin-puolustus ei pystynyt pitämään pintaansa. Peikkojakin moukaroitiin kentän pintaan. Yksi linjamiehistä tyrmäsi yhden goblineista ulos pelistä, jonkun sortin pysyvän vamman kanssa. Nopea maali roikkui ilmassa, mutta kääpiöt lähtivät varmistelemaan – he eivät halunneet jättää liikaa aikaa goblineille uuden maalin tekoon. Samaan aikaan keskikentällä toinen peikoista unohtui omiin maailmoihinsa ja toinen peikko saatiin nurin. Epäkääpiömäisellä kunniattomuudella maassa makaavaa peikkoa käytiin potkaisemassa (avausjakson sahat, moukarit ja pommit olivat vielä mielessä) arkaan paikkaan ja peikko vietiinkin ulos kentältä. Vamma näytti pahalta, mutta niin vain peikon regeneroitumiskyvyt toimivat ja tuota pikaa otus oli jalkeilla. Kääpiöt kuluttivat aikaa ja murjoivat goblineita, he eivät halunneet päästää toista peikkoa liian pian kentälle. Mutta kun heittopeli hieman ontui ja harvalukuiset goblinit olivat päästä liian lähelle, niin joukkueen tähtiheittäjä lopulta noukki pallon maasta ja kantoi sen maalilinjan yli tasoitusmaalin merkiksi.

Goblineilla oli vielä hyvin aikaa maalin tekemiseen, varsinkin kun ottivat varaslähdön. Mitään kovin vaarallista ei kuitenkaan saatu aikaiseksi ja kun kääpiöt pääsivät lyömään goblinit irti peikoista, niin maalintekoaikeet kuivuivat lopulta kasaan. Lopputuloksena siis 1-1 -tasatulos.

Ottelun jälkeen joukkueen kassaan kilahti mukavasti 40 000 kultakolikkoa ja faniryhmäkin säilyi kokonaisuudessaan hengissä. Tasoitusmaalin tehnyt heittäjä numero 5 valittiin ottelun tärkeimmäksi pelaajaksi. Tämän seurauksena hän pääsee ennen seuraavaa ottelua ylimääräisiin harjoituksiin samoin kuin yhden goblinin tyrmännyt linjamies. Jöröksi ristitty surmaaja pääsee niin ikään lisäharjoituksiin, vähän erikoisempiin. Katsotaan mitä toverit oppivat.

Halvalla sain, 27.9.2017


Warhammer Armies High Elves 4th

Orc & Goblin Battallion

Alkaa tämä blogi olla aika surkuhupaisa, eihän täällä ole muuta kuin listattu ostamiani figujuttuja…

Neloslaitoksen High Elves -armeijakirja multa on vielä puuttunut, joten kun se nyt tuli vastaan Sotavasarassa niin ostin pois. Aika hyväkuntoisen näköinen yksilö, 7 euroa plus postit.

Sitten Orcs&Goblins Battallion -laatikkoa huuto.netistä, kympin plus postit. Jotain figuja tai osia tuosta taitaa puuttua, mutta suurinpiirtein kaikki tallessa. Tämä oli kyllä sinällään tarpeeton ostot, että en mä näillä varmaan oikein mitään tee… Mutta jos saisi pilkottua ja myytyä vähän kalliimmalla jollekin pois, niin saisi budjettia korjattua. Edellyttäisi toki sitä, että saisi laitettua jonnekin myyntiin….

Huomenna koitan parantaa tapani ja kirjoittaa joko raporttia tiistaisesta Blood Bowl -liigapelistä tai sitten näistä Age of Sigmar -peleistäni. Ihan lähiaikoina saan toivottavasti myös noita figuja valmiiksi, niin saan näytille noita kääpiöitä, joita tässä olen hinkutellut.

Suunnitelmia, 22.9.2017


Tässä ollut aika lailla kaikenlaista touhua viime aikoina. Figurintamalla olen pyrkinyt saamaan Fyreslayers-porukkaa pelikuntoon. Keskiviikkona niillä jo pelasinkin Path to Glory -liigaa, joten pelipöytäkelvollisiksi ne sain, mutta hiukan niissä on vielä omasta mielestä tekemistä. Näiden kanssa lähitulevaisuus varmaan menee, kun Path to Glory -kampanja etenee ja armeija kasvaa. Kun vaan nyt tämä kuume menisi pois, niin pystyisi jotain taas tekemäänkin.

Ostin figuja, 15.9.2017


Sekalainen setti haltioita yms

Tällä kertaa taas ostoksia, mutta jotain muuta kuin kirjoja. Huuto.netistä voitin alkuviikosta huudon, jossa tuli oheiset figut. 11 euroa ja postit on ihan kohtuullinen, varsinkin kun on paljon metallifiguja. Tosin onpa noissa puutteitakin, ainakin velhon sauva on poikki, kilpiä puuttuu, cold onella ei ole häntää ja sen sellaista. Lisäksi määrät ovat vähän pieniä, tällaisenaan näistä ei mitään yksiköitä kasaile, mutta jos vaikka jonkun Skirmish-porukan kasailisi Age of Sigmariin. Noita perusjalkamiehiä mulla on toki ennestääkin, joten niillä saan tehtyä jo jonkunlaisen yksikönkin. Tiedä sitten, että oliko tämä nyt kovin hyvä kauppa vai ei, mutta olihan tämä nyt ainakin halpa, eikö?

Lisää lukemista, 13.9.2017


Codex Angels of Death & Assassins

Joo, eipä tänne näytä muuta taas tulevan kuin näitä rahanmenokuvia. Sotavasarassa oli vanhoja kakkosedikan codexeja kaupan, joten sain hankittua ne kaksi, jotka minulta käsittääkseni enää puuttuivat. Mitään varsinaista listaa en ole nähnyt kaikista julkaisuista, mutta äkkiseltään en ainakaan muista nähneeni muita kuin ne mitä minulla nyt on. Vähän hinnoissaan nämä olivat, 15 euroa kappale plus postit, mutta päätin nyt ostaa pois, kun olivat tarjolla. Varsinkin tuo Angels of Death on liikkunut aika rivakasti aina kun sen on nähnyt, Codex Assassinsia en taas ole juurikaan tarjolla nähnyt.

Mutta niin, mitään valmiita figujakaan ei ole tarjolla näytettäväksi, niin tällaista tämä blogi nyt sitten on. Ei vaan ole ehtinyt maalaamaan niin paljoa, että saisi mitään valmiiksi. Ensi viikolla pitäisi aloittaa Path to Glory Age of Sigmarissa, siihen mennessä pitäisi saada nippu kääpiöitä maaleihin…

Ja onhan mulla Skirmish-liigan loppupelit kirjoittelematta, mutta kun ei mukamas ehdi…

Lukeminen kannattaa aina, 8.9.2017


Onhan tässä tullut pelattuakin, mutta kun ei saa aikaiseksi kirjoittaa niistä raportteja… Maalauspuoli on ollut vähän hitaasti etenevää, joten laitetaan taas vaan kuvia ostoksistani. Kyllä jotain taiteellisempaakin tuotosta pitäisi tänne kohta saada.

Battletome Fyreslayers

Keskiviikkoisen Age of Sigmar -matsin alla ostin Fantasiapeleistä taas vähän luettavaa. Uusin White Dwarf -hyllyyn, niin pysyy paremmin kärryillä, että missä mennään eikä tarvitse sitten joskus etsiä käytettynä ja kurttuisena jostain. Battletome Fyreslayers taas hankittiin nyt lopulta uutena, kun ei käytettynä tullut vastaan. Tätä tarvitaan, kun ensi viikolla alkaa Fantasiapeleissä Path to Glory -liiga, johon olisi tarkoitus noilla oranssitukkaisilla sankareilla lähteä mukaan.

Samalla reissulla sain myytyä vähän vanhoja figuja ja alustoja, niin tuli budjettiiin vähän plussaakin.

Vanhoja kirjoja

Tori.fi puolestaan tarjosi kaupat näistä vanhemmista kirjoista, vitosella lähti nämä kaikki. Siihen toki 5,90 sitten vielä postikuluja, mutta silti kokonaisuudessaan melko edullista. Kolme noista on tuplakappaleita, mutta silti pysyy hinta ihan siedettävänä. Jos niistä vaikka jonkun euron jossain kohtaa saisi, niin pysyisi melkein omillaan tässäkin kaupassa. Tai jos saisi lopulta jonnekin edes annettua pois, niin saisi vähän tilaa hyllyyn…

Luettavaa, 1.9.2017


Vanhoja White Dwarffeja

Tiistaisen Blood Bowl -pelin jälkeen oli hetki luppoaikaa, joten päätin poiketa pitkästä aikaa Sotakoneen Bunkkerissa katsomassa, mitä siellä on. Pöydällä lojuikin nippu vanhoja White Dwarffeja, joita löytyi kyselyn jälkeen vielä lisää pöydän alta. Lehtiä oli lopulta aika paljon, joukossa hyvinkin vanhoja (jotain numeroita 120-150 muistaakseni jopa), mutta kaikki vanhemmat jo omista kokoelmista löytyivät. Kolme vähän uudempaa lehteä löytyi, niin päätin ottaa ne, kun ne kerran olivat tarjolla. Lisäksi päätin ostaa tuon Monsters & Mercenaries Collector’s Guiden. Kokonaishinnaksi tuli 13 euroa. Lehtiä saisi varmaan halvemmalla muualta, mutta Sotakone tekee bisnestä, niin ymmärtää hinnoittelun. Lisäksi olisi ollut jotain Codexeja, Catalogeja ynnä muuta sellaista, mutta tyydyin tällä kertaa näihin.

Kaikenlaista figuakin olisi ollut, mutta pidin kukkaron nyörit tiukasti kiinni, sen verran paljon on tullut viime aikoina osteltua. Ehkä ensi kerralla sitten…

Slann-peli, 30.8.2017


Eilen tiistaina kaatosade kasteli Kerttu-Areenaa koko ottelun ajan, mutta liekö käytössä ollut erikoisvalmisteinen pallo, kun liukkautta ei kukaan pelaajista huomannut…? Vastakkain kentällä olivat hyökkäysvuoron valinneet kääpiöt, Reikland Reavers, sekä vasta kauden avausottelunsa pelanneet slannit, Hilpeän Huilun Soittajat. Rankkasade sotki kuvioita, tasoitukseksi Reaversille tarkoitettu Bloodweiser Babe taisi eksyä huilistien torkkutuvalle. Katsojia ei paikalle saatu kuin 14 000, tasan molemmille puolille.

Pientä hämmennystä oli siis ilmassa, joten eipä mikään ihme, että yleisö ryntäsi kentälle ja tyrmäsi pari pelaaja kummastakin joukkueesta. Tästä toivuttuaan (ja välittämättä sateesta) kääpiöt nappasivat pallon maasta ja rakensivat pientä häkkiä vasempaan laitaan. Vikkelät lisko-otukset hyppelivät kuitenkin sinne saman tien ja kaatoivat pallonkantajan, noukkivat pallon ja heittivät sen keskikentälle. Lisko oli siellä kuitenkin yksinään, joten kääpiöt saivat pallon pomppimaan maahan. Pitkähkön nujakan aikana pallo poukkoli käsissä ja maassa, yksi huilisteista tyrmättiin ottelusta (ja seuraavasta) pois kähinän aluksi. Hetkeä myöhemmin Reavereiden toinen surmaaja teki vastaavan teon ja yksi huilisti loikki itsensä kuoliaaksi kentän pintaan. Kentällä alkoi olla tilaa ja kääpiöt murjoivat vastustajiaan innokkaasti kentän pintaan ja etenivät hitaasti vasenta laitaa kohti maalia. Siinä sivussa kääpiöiden ensimmäisen todellisen taklauksen ottelussa esittänyt linjamies toisti tempun, tällä kertaa liskolta murtui lantio. Valmentaja alkoi olla jo aika kärsivän näköinen, pelaajia kannettiin kentältä ulos ja palloa kohti maalia. Vikkelä vastustaja pääsi kuitenkin häiritsemään pallonkuljetusta ja välillä kaatamaankin pallonkantajan. Aivan loppuhetkillä oli kääpiöillä tilaisuus tehdä maali. Surmaaja ryntäsi kroxigorin kimppuun tehdäkseen tilaa, mutta pullistelusta ei ollut apua ja jättilisko vain siirtyi taaemmas. Surmaaja tästä sisuuntui ja jatkoi rusikointiaan, mutta tyrmäsi itsenä. Hölmistyneet kanssapelaajat eivät enää saaneet mitään aikaiseksi ja pian tuomari vihelsikin pilliin tauon merkiksi, tilanne 0-0.

Toisen jakson alussa huilistien fanit osoittivat suosiota alakynnessä olleelle joukkueelleen hienon taistelun jälkeen. Harvalukuinen hyökkäys lähti etenemään ja yksi kääpiöistä tyrmättiin torkkutuvalle ennen kuin ehdittiin kissaa sanoa. Kääpiöpuolustus pyrki pelaamaan sekä leveänä että syvänä, jotta vikkelät vastustajat eivät pääsisi liikaa karkuun. Sieltä ne kuitenkin vasemmasta laidasta luikkivat läpi, ja vaikka kääpiöt aina välillä pääsivät iholle tai kaatamaan pelaajan, niin palloa ei saatu turvallisemmille vesille. Hilpeä huilunsoittaja tanssahteli maaliviivalla hetken jos toisenkin, kunnes astui johtomaalin merkiksi maaliviivan paremmalle puolelle toisen jakson lähestyessä loppuaan.

Kääpiöillä oli kuitenkin vielä hyvin aikaa tehdä tasoitusmaali, varsinkin kun puolustus oli harva verkko. Tätä paikattiin kuitenkin rynnäköllä aloituspotkun leijaillessa ilmassa – Kroxigor syöksähti vasempaan laitaan taklaamaan kääpiöiden blitzer-kaksikkoa ja pitämään heidät syleilyssään. Pallo saatiin kuitenkin näppärästi ylös ja juoksutettua etulinjassa odotelleelle juoksijalle, joka pinkaisikin aukosta läpi kauas vastustajan puolelle. Surmaaja juoksi toiselta puolelta avuksi, mutta kompastui yrittäessään päästä vierelle. Tämän jälkeen slanneilla olikin melko helppo tehtävä edessään kaataa yksinäinen pallonkantaja, ja siinähän he myös onnistuivat. Rohkeasti hyökännyt kääpiö kannettiin kentän laidalle, mutta selviää kuulemma seuraavaan peliin. Huilistit suunnittelivat vielä pallon heittoa, mutta kääpiöiden syleilystä pois pyrkinyt lisko kompastui omaan näppäryyteensä (tai sen puutteeseen) ja löytyi ottelun päätyttyä kuolleena kentän pinnasta. Pahasti alivoimalla pelannut Hilpeän Huilun Soittajat onnistuivat siis kaivamaan hienon 1-0 -voiton.

Kääpiöleiristä arvokkaimmaksi pelaajaksi valittiin yksi linjamiehistä, ei tosin sitä, joka tyrmäsi kaksi vastustajaa. Hän pääsee tämän seurauksena lisävalmennukseen. Vähäiset fanit olivat sen verran uskollisia, ettei tappio heitä hetkauttanut, mutta kassaan ei tullut kuin 20 000 kultakolikkoa lisää. Seuraavaan otteluun päästään kuitenkin täydellä 12 kääpiön kokoonpanolla ensimmäistä kertaa sitten avausottelun.


No niin, sadetta ei tosiaan muistanut kumpikaan valmentaja, joka olisi jonkun verran pelin kulkuun varmasti vaikuttanut. Sen lisäksi Bloodweiser Babe annettiin tasoituksena arvokkaammalle huilistijoukkueelle, kun sekoilin siinäkin. Ottelukokemuksesta huolimatta joukkueeni oli siis ottelun alussa arvottomampi kuin vastustaja. Ensimmäisellä jaksolla liskoja lakosi kuin heinää, mutta maalia ei vaan onnistuttu runttaamaan. Toki vastustaja oli vikkelä ja nopea, joten karkuun ei oikein kunnolla päästy. Ei vaikka vastustaja heitti kolmet tuplakallot avausjaksolla ja onnistui tappamaan yhden pelaajistaan loikkimalla. Kyllähän ne neljä rerollia siinä saikin kulumaan.

Toisella jaksolla alkoi kääpiöidenkin suojukset kulumaan, mikä vähän tasapainotti pelaajaepätasapainoa kentällä. Hitaat kääpiöt eivät saaneet vikkeliä vastustajia kiinni, vaikka kuinka koitin pitää puolustuksen leveänä ja syvänä. Koitin toki takoa myös vastustajia pois pelistä, mutta siinä ei oikein enää onnistuttu. Lopussa oli vielä mahdollisuus tasoitusmaaliin, mutta eihän se lisäliike taas siinä kohtaa onnistunut – ei ollut ensimmäinen epäonnistunut lisäliike pelissä. Jokunen onnistui tosin.

Khorgorathit, 25.8.2017


Khorgoraths

Tällä viikolla, tarkemmin sanoen eilen, valmistui lopulta nämä kaksi Khorgorathia Age of Sigmar -armeijaani. Näiden ihon väri on hieman erisävyinen kuin aiemmissa, koska laitoin näihin Army Painterin Barbarian Flesh -spayn pohjalle. Kun laittaa vierekkäin, niin eron huomaa, mutta ehkä sillä ei ole niin väliä. Kyllä sitä ihonsävyssä voi khorgoratheillakin olla eroja.

Mitään kovin ihmeellistä näissä ei ole, samat värit kuin aiemmissakin, pois lukien siis tuo ihon sävy. Vähän selvemmin maalasin punaisella tuon rinnan polttomerkin.

Khorgorathit

Alustoissa lähdin vähän kokeilemaan. Kun noita tufteja kerran on, niin käytetään niitä sitten. Näillä on niin isot alustat, että oli kiva saada niihin vähän täytettä. Nuo sopivat sävyltäänkin hyvin näihin vähän karuimpiin aluistoihin, kuivasta hiekasta nousee hieman kärsinyttä heinää.

Todettakoon vielä, että kuvien ottamisen jälkeen siistin kyllä nuo alustojen reunat harmaalla.