Maalaushaasteen loppurutistus, 2.4.2019


Tässä tämmöinen kuvapläjäys, loput maalaushaasteen maalailut. Maalaushaaste saatiin siis onnellisesti päätökseen noin puolitoista viikkoa sitten. Ylsin tavoitteeseeni hienosti, lopputulos oli 961 pistettä, kun 900 oli tavoitteena. Sijoitus hienosti 27. Loppuun tuli maalattua aika lailla kaikkea ja erilaista, yhtenä sivuhaasteena kun oli nimenomaan maalata kaikkea erilaista vähintään 25 pisteen edestä. Tässä kilpailussa taisin päästä lopulta sijalle 5, vaikken lopulta muistanutkaan ilmoittaa viimeisimpiä suorituksiani mukaan kisaan, joten kunniataulukko jätti minut vähän alemmaksi.

Mutta tässä sitä siis, paljon kaikkea erilaista, osa melko hätäisestikin maalattua…

Ihan alkuun seitsemän Guards of Morr -taistelijaa lisää. Näiden kanssa tuli aika paljon askarreltua, valtaosalle on vaihdettu enemmän tai vähemmän veistämällä uudet aseet. Figut siis ovat periaatteessa aloituspaketin figuja, mutta aseet ovat sitten ylijäämiä siitä paketista, jossa nuo taistelijat voi ostaa erikseen. Siinä tulee kaikenlaisia aseoptiota enemmän kuin tarpeeksi yhteen (tai jopa kahteen) ryhmään.

Sitten 4 Hasslefreen metallista kääpiöjalkajousitaiselijaa. Näitähän maalasin joskus joku vuosi täyden tusinan, mutta tähtäimessä on tasaluku 20. Puuttuvat neljä figua on ostettu, odotellaan vaan taas sopivaa maalaushetkeä. Tykkään kovasti noista kahdesta raitapaidasta, tuli oikein kivat ja omaa silmää miellyttävät värit niihin. Nämä ovat siis Oldhammer-projektia vanhaan Fantasy Battleen, siksi nuo neliönmalliset alustat.


Tässä kaksi Cromwell IV -tankkia TANKS-peliin. Maalasin niille tuollaiset tyylitellyt maastokuviot tarkoituksena siis saada katsoja huomaamaan, että niissä on maastokuvio eikä niinkään onnistua sulauttamaan niitä maastoon. Toinen noista on tuollainen perusversio, toinen on taas CS-malli (lähituki). Tavalliseen versioon lisäsin kaikenlaista tarvikelaatikoa ja muuta tilpehööriä, kun ajattelin, että ne varmaan matkaavat vähän pidempänä ja tarvitsevat enemmän tarvikkeita. Mitään merkintöjä en näihin maalannut, kun en oikein tiedä, että missä ympäristössä niitä käyttäisi ja niin edelleen. Ja vähän laiskotti.

Seuraavaksi jälleen jotain muuta, eli Blood Bowlia. Nämä ovat ”vanhoja” metallisia suurhaltioita, tai siis uusintavaluja vanhoista figuista. Nämä olivat Made-to-Order -tilauksessa vuosi tai kaksi sitten ja päätin ne tilata. Kääpiöt olivat kuitenkin silloin etusijalla maalauksen ja pelaamisen suhteen ja kun peli on jäänyt nyt vähän taka-alalle kaiken muun viedessä huomion, niin ei ole tullut näitäkään sitten maalattua. Kolme peruspelaajaa kuitenkin maalasin, melko nopeasti jopa. Valkoisen maalaaminen onnistuu, joten tällä linjalla mennään loputkin tässä joskus, kun saan nuo muut keskeneräiset pois pöydältä. Mukavia maalattavia ja kirkkaat värit miellyttävät silmää.

Loppuun vielä ihan uusi aluevaltaus, eli Epic 40K -pelin figut. Näillä sai juuri 26 pistettä kasaan, mutta tuli nämä nopeasti kyllä maalattuakin. Täytyy seuraavissa vetää keltainen pohjamaali huolellisemmin, jotta näyttää keltaisemmalta. Lisäksi täytyy tutkia keltaisia musteita, joita pitäisi löytyä maalaustarvikeosastoilta. Siis muista liikkeistä kuin pelikaupoista, ihan oikeita taiteilutarvikkeita. Katsotaan koska taas palaan tähän projektiin, mutta ainakin on nyt aloitettu. Imperial Fists jotenkin sopii mielestäni hienosti Epic-skaalaan ja muutenkin uskoisin ajoneuvojen ja ylipäätään 40K:n toimivan paremmin kunnon etäisyyksillä. Säännöistä en osaa kyllä sanoa, mutta sen näkee sitten joskus kun pelaa.

Mainokset

Blood Bowl -tähdet, 22.2.2019


Grak and Crumbleberry

Tähdet ja loput joukkueesta

Jatketaan tätä jonon lyhentämistä, nämä veijarit olivat kohteena Maalaushaasteen toisella bonus-kierroksella ikuisuuksia sitten. Kierroksen aihe oli urheilu, johon nämä kaksi Blood Bowl -tähtipelaajaa sopivat hienosti. Grak and Crumbleberry ovat resiininen parivaljakko, saatavilla vain Warhammer Worldista, josta pelikaverini ne tullessaan minulle toi. Päädyin maalaamaan nämä samoilla sinisillä väreillä kuin kääpiöjoukkueenikin, joten heidän kanssa pelaaminen onnistunee ainakin saumattomasti. Hyvän näköisiä näistä tuli kaikin puolin, vielä kun pääsisi pelikentällä kokeilemaan.

Crumbleberry ja Grak

Crumbleberry

Grak ja värisävyjen esittelyä

Ponneton pronssipeli, 23.8.2018


Viime viikon keskiviikkona pelattu pronssipeli Reikland Reaversin ja Hilpeiden Huilunsoittajien kesken Kerttu Areenalla houkutteli loistavassa säässä 30 000 katsojaa lehtereille, muutaman karvan verran enemmän slanneille kuin kääpiöille. Muutenkin oli ottelun alku ylämäkinen kääpiöille, Jörö ei ollut toipunut pelikuntoon, joten nippanappa minimimiehityksellä päästiin kentänlaidalle. Sen verran epätasapainoiseksi otteluparia arvioitiin, että puolituiskokki ja kiertelevä velho liitettiin kokoonpanoon. Aloitusoikeus tuli kuitenkin kääpiöille ja kokkikin avitti aavistuksen verran joukkuetta ylämäessä. Raudanluja valmistautuminen näkyi, kääpiövalmentaja oli tehnyt loistavaa valmentajatyötä ja joukkue oli iskussa.

Kääpiöhyökkäystä rakennellaan

Rohkealla pelillä lähdettiin liikkeelle, vähän taklauksia, pallo maasto ja onnistunut syöttö oikeaan laitaan, heittäjänä Vitonen. Heti perään tuli kuitenkin vastapalloon, Ujo tönittiin katsomoon, mutta ei onneksi loukannut itseään pahemmin. Hyökkäys tyrehtyi nopeasti nahinaksi ja pallokin hukattiin jossain kohtaa vastustajalle. Valtaosa pelaajista jatkoi nahinaansa kuitenkin oikealla kenttäpuoliskolla. Tuoreehko tulokas Kolmonen onnistui yhden vastustajista murjomaan rehdillä taklauksella ulos pelistä. Tämä turhautti slannit ja jakson puolivälin paikkeilla Huilunsoittajat alkoivat potkimaan kääpiöitä. Kahdesti potkaistiin ja kahdesti lähti pyörryttiin kentän pintaan. Siinä sivussa slannit olivat jo ihan maalintekoaikeissa ja siitä turhautuneena kääpiötkin koittivat potkaista maassamakaavaa, mutteivat osuneet. Vieraileva velho heitti tulipallolla karkuun päässyttä liskoa, joka kaatui maahan, muttei sen kummempaa. Kääpiöiden luontainen vastustuskyky taikuutta vastaan näyttäisi kääntyneen pudotuspeleissä heitä vastaan. Tulipallosta saanut lisko nosti pallon maasta ja teki maalin, 0-1.

Pikaiseen maaliin jopa kääpiöiden jaloilla oli mahdollisuus, mutta heitä vastassa oli täydellinen puolustus eikä ennen taukoa saatu oikein mitään aikaan.

Ja seuraava yritys

Toisella jaksolla kokki jatkoi keitoksiaan, mutta ei kovinkaan maineikkaasti. Kääpiöt janosivat kuitenkin tasoitusmaalia ja avauspotkun kaartaessa ilmaan ryntäsivät vastustajajoukkueen kimppuun. Vastavuoroisesti Huilistit löivät linjamies numero yhdentoista kentän laidalle toipumaan loppupelin ajaksi. Alkurynnistyksen jälkeen slannit saivat pelin haltuunsa ja onnistuivat juoksemaan pallon jälleen maalin, 0-2. Aikaa olisi vielä ehkä yhdelle kavennusmaalille, mutta ei kuitenkaan kahdelle.

Seuraavaan aloitukseen ryhmittyessä molemmat valmentajat karjuivat ohjeita joukkueilleen ja molemmat olivat valppaina. Tai miten sen nyt ottaa, slannien avauspotku kaarsi takakentän yli ja pallo toimitettiin pikavauhtia kääpiöiden hyppysiin. Kertaalleen ottelussa jo loistanut kolmonen tempaisi jälleen sydämensä kyllyydestä ja toinen slann joutui paikattavaksi – tällä kertaa edessä taitaa olla pidempikin huili huilistille. Muu joukkue ei siitä hätkähtänyt, vaan viime hetkillä Huilistit kirmasivat vielä 0-3 -maalinkin. Ottelu oli käytännössä ohitse, mutta viimeiseen aloitukseen vielä kokoonnuttiin. Kääpiöt ottivat hieman varaslähtöä ja pääsivät parempiin asemiin, mutta sen kummempaa tulosta ei saatu aikaiseksi. Kutonen heitti näytösluonteisen syötön vielä ihan lopuksi, mutta maalinteko oli luonnollisesti ihan utopiaa.

Ottelu päättyi siis Huilistien 3-0 -voittoon, mutta kääpiöitäkin palkittiin jälleen hienosti 60 000 kultakolikolla. Fanitkaan eivät tyrmistyneet tappiosta, vaan jatkavat sinnikkäästi kannustamistaan. Numero Ysi valittiin ottelun tärkeimmäksi pelaajaksi ja hänet lähetettiinkin saman tien kurssille opiskelemaan vartioimista.

Blood Bowl -välierä, 7.8.2018


Viime viikon torstaina kaunis ilma tervehti 28 000 katsojaa Kerttu Areenalla, kun Reikland Reavers ja Rathorde’s Fitnessschool lähtivät selvittämään paremmuuttaan ja tietään finaaliin. Runkosarjassahan peli päättyi niukasti Reaversin 1-0 -voittoon. Tasaista peliä odotettin nytkin, olivathan kääpiöt esimerkiksi täydessä iskussa ja katsojatkin olivat jakaantuneet tasan. Vaikka kääpiöillä onkin luontainen uskomattomuus taikuutta kohtaan, niin silti kiertelevä velho liittyi vaihtoaitioon tehdäkseen pelistä entistä tasaisemman ja viihdyttävämmän.

Kääpiöt ottivat ensimmäisen hyökkäysvuoron ja kun rottien aloituspotku kaarteli korkealla ilmassa, niin kääpiöjuoksija ehti vaivatta sen alle ja nappasi kiinni. Hyökkäys lähti liikkeelle siis kuin varkain. Melko pian kuitenkin tuli mutkia matkaan, Jörö intoutui taklaamaan vastapuolen jättimäistä rottaogrea. Huonosti siinä kävi, kallo kolisi ja pitkä sairasloma edessä. Ensi kaudelle hän ehkä tokenee, mikäli pää vielä kestää pelaamista. Peli takkusi muutenkin. Jostain syystä pallo oli päätynyt skaveneille ja vikkelä rotta juoksenteli maaliviivalla pitkän aikaa ennen kuin teki 1-0 -maalin. Sitä ennen Ysi sai yhden taistelumerkinnän tirpaistuaan yhden rotista toipumaan kentän laidalle loppupelin ajaksi.

Vajaa puolet oli ensimmäistä jaksoa jäljellä, ja kääpiöt lähtivät hakemaan tasoitusta. Fanit kuitenkin huusivat johtoasemassa oleville rotille. Kakkonen koitti hakea yleisöä taakseen päästämällä yhden rotista hengiltä heti kohta avauspotkun jälkeen. Apteekkari onnistui kuitenkin pitämään rotan hengissä, joskaan murtuneelle niskalle hän ei voinut mitään. Pitkään on poissa pelikentiltä hänkin. Mutta vastaus tuli melkein samalla mitalla, Ujo sai kovan tällin taisteltuaan pitkään vastustajan rottaogren kanssa. Hän toipunee kuitenkin seuraavaan peliin vailla suurempia vammoja. Pallo oli taas karannut vikkelille skaveneille, joista yksi oli jo maalintekoasemissa. Sen verran oli vikkelä, ettei velhokaan häneen osunut. Tämä vankistanee kääpiöiden käsitystä taikuudesta. Jakson lopulla iloisesti naureskellut rotta teki 2-0 -maalin.

Toiselle jaksolle skavenit lähtivät hyökkäämään. Molemmat joukkueet olivat vajaalukuisia, mutta se ei haitannut yleisöä, joka nähtävästi tänään kannusti johtoasemassa olevia. Kääpiöt pyrkivät pysäyttämään hyökkäystä, juoksija Vitonen ryntäsi rohkeasti eteen, mutta lopputuloksena hänet pelattiin loppupelistä pois. Kovalla riskillä mentiin, mutta se tällä kertaa kostautui ja puolivälissä erää Fitnessschool siirtyi jo varman tuntuiseen 3-0 -johtoon.

Seuraavan aloitukseen kyyristyttiin kääpiöiden lähtiessä jälleen hakemaan maalia. Jälleen kerran avauspotku kaartoi korkealle, mutta tällä kertaa sitä ei saatu kiinni. Numero Kakkonen kaatui rottien nyrkkeihin ja hetikohta pallo olikin vikkelillä rotilla ja sen jälkeen maalissa, 4-0. Viimeisessä aloituksessa fanit hurrasivat iloisesti molemmille, olihan tässä tarjottu viihdettä koko rahalla. Nopeaan kavennusmaaliin oli vielä mahdollisuus ja Kutonen antoikin hienon syötön, mutta maaliin asti ei millään päästy. 4-0 jäi siis lopputulokseksi ja Fitnessschool finaaliin.

Fanit eivät pettyneet tappiosta ja kassaankin kilahti 60 000 kultakolikkoa. Heittäjä Kutonen valittiin komean syöttönsä myötä arvokkaimmaksi pelaajaksi ja hän pääseekin lisäoppiin ennen pronssipeliä. Pronssipelissä vastaan tulee Slannien Huilistit-joukkue. Saa nähdä millä eväillä siihen peliin päästään.

Blood Bowlia, 18.7.2018


Vanhoja figuja ja lehtiä

Facebookin figukirppikseltä sattui silmään pari vanhempaa Blood Bowl -julkaisua, jotka päätin ostaa. Lehtien postittaminen on kallista, joten ostin sitten samaan läjään vähän figujakin samalta myyjältä. Vanhoja, vanhoja muovisia ihmislinjamiehiä, muutama metallinen peluri sekä kolme vähän rikkinäistä Space Crusaden kaaossoturia. Neljäkymppiä maksoin koko läjästä, joka lienee vähän yläkanttiin, mutta joskus tekee löytöjä ja joskus maksaa vähän enemmän. Voi kuitenkin olla, että jäävät figut pääasiassa nurkkiin pyörimään, noita vanhoja muovisia mulla on nyt vain linjamiehiä ja yksi blitzeri, joten ei niistä joukkuetta saa millään. Voi olla että muutkin päätyvät pitkähköksi ajaksi pölyttymään laatikoihin, ellen sitten saa niitä sattumalta kaupattua jonnekin.

Blood Bowlia, 28.6.2018


Tiistaina Lohikäärmeluolan Blood Bowl -kentällä kohtasivat Rathorde’s Fitnessschool ja Reikland Reavers. Molemmat olivat kokeneita joukkueita, mutta Reavers oli sen verran alakynnessä, että paikallinen velho, apteekkari ja juomanlaskija lisättiin joukkueen huoltojoukkoihin ennen pelin alkua. Otteluunhan lähdettiin ilman Kutosta, jota paikkasi kentän laidalta löydetty rivipelaaja, mutta toisaalta lisänimen Viisas saanut ykkönen oli ottanut johtajan viitan harteilleen joukkueessa. Satoi kaatamalla, mutta paikalle tuli silti 19 000 katsojaa, joista yli puolet kannusti rottia. Rotat saivat lisäksi aloitusvuoron itselleen.

Kääpiöt olivat kuitenkin valmiina ja aloituspotkun kaartaessa sateen sumentamassa ilmassa he ryntäsivät eteenpäin. Vastustajien hämmästykseksi kääpiöt olivat ottamassa palloa vastaan ennen heitä, mutta sateessa ei kaikki kuitenkaan onnistunut, joten pallo jäi kenttään. Tämä tarkoitti kuitenkin sitä, että heti kättelyssä oltiin molemmin puolin sekä pallossa että vastustajassa kiinni. Skavenit pyrkivät pallopeliin, kääpiöt enemmänkin kontaktiurheiluun. Jopa siinä määrin, että ei kulunut kauaakaan, kun rotta yrittäessään taklata kääpiöiden nelosta saikin kovan osuman vastapalloon ja joutui kentän laidalle huilaamaan. Ei kuulemma ensi peliinkään ehdi toipua.

Skavenit pyristelevät maalintekoon

Rotat olivat sen verran vikkeliä ja näppäriä, että onnistuivat pallon kaivamaan itselleen, vaikka osa pelaajista olikin jo torkkutuvalla ja jättirotta ihmetteli kentän toisella laidalla, että mitä pelissä oikein tapahtuu. Jakson puolivälissä Jörö päästi yhden rotista hengiltä, mutta tämä ei auttanut, vaan vikkeläkinttuiset vastustajat karkasivat kauas tyhjälle alueelle ja olivat valmiita maalintekoon. Tämä ei kelvannut paikalliselle velholle, joka muitta mutkitta loitsi Salamaniskun poloiseen pallonkantajaan, joka jäi turkki käryten kentän pintaan ihmettelemään välähdystä. Pallosta käytiin tämän jälkeen pientä kinaa, mutta kääpiöille se lopulta jäi. Maalinteon rakentelu jäi kuitenkin haaveeksi, vaikka sitä yritettiinkin. Toista jaksoa helpottaakseen näppäräsorminen kääpiöryntääjä, numero 12, teloi yhden rottaotuksista kentän laidalle miettimään Blood Bowlin ihmeellistä maailmaa. Hän viihtynee siellä kuulemma pitkään. Linjamies numerolla 11 pyrki samaan, mutta tuomari tulkitsi hänen potkaisunsa laittomaksi ja lähetti ottelusta ulos – vaikka rotta ei edes kärsinyt pahasti.

Toisen jakson alku

Toiselle jaksolle päästiin miesvajauksesta huolimatta kuitenkin selvästi ylivoimalla aloittamaan hyökkäystä. Fanit kuitenkin vaativat lisää toimintaa ja maaleja, ja pelikello ehti lähteä liikkeelle ennen kuin tuomari sai varsinaisesti aloitettua pelin. Tämän lisäksi rottien aloituspotku kaartoi pitkäksi yli kentän ja peliväline luovutettiin suoraan kääpiöiden varmoihin käsiin. Tästä alkoi hidas mutta varma eteneminen kohti maalia.

Maalinteossa

Rotat pyristelivät vastaan, mutta kääpiöt pelasivat varmasti, jättirottakin saatiin taklattua kentän ulkopuolelle, joten kentällä oli tilaa. Puolivälin jälkeen oltiin päästy jo aika varmaan maalintekopaikkaan. Nelonen hieman varmisteli ja tirpaisi jo toisen rotan ulos tästä pelistä. Muut pelaajat keskittyivät lähinnä kulkemaan pallon ympärillä kohti maalia tai lyömään pystyyn nousevia rottia takaisin kentän pintaan – hyvällä menestyksellä. Pientä syöttöpeliäkin nähtiin rankkasateesta huolimatta, vitonen heitti pallon numerolle 12, joka otti lyhyen heiton varmasti kiinni. Yleisön hurratessa hän lopulta ehti juosta ennen jakson päättymistä pallon kanssa maaliviivan ylitse ja viimeistellä 0-1 -maalin.

Keräännyttiin vielä yhteen aloitukseen, mutta rotat eivät saaneet hyökkäyksen yritystäkään aikaiseksi. Osasyy tähän oli toki katsomosta lentänyt kivi, joka tyrmäsi yhden rotista aloituspotkun aikana. Pienen tönimisen jälkeen ottelu päättyi kääpiöiden 1-0 -voittoon.

Maalintehnyt numero 12 valittiin ottelun parhaaksi pelaajaksi ja hän pääsikin jatkokoulutukseen. Näppäräsorminen kaveri aikoo kuulemma opiskella pallon näpistämistä vastustajan sormista. Voitto toi lisää kannattajia ja kassaankin kilahti 40 000 kultakolikkoa. Rahojen turvin ensi otteluun saataneenkin täysi miehitys ja yksi varamieskin paikalle.

Vanhoja figuja, uusia kirjoja, 13.6.2018


Battle Companies, White Dwarf, Spike

Päivitellään tänne nyt vähän näitä hankintojakin. Tuossa jo aikaa sitten ostin LotR/Hobbit-kirjan Battle Companies, tai siis Middle-Earth Strategy Battle Game se nykyään kai on nimeltään. En ole vielä ehtinyt lukemaan, mutta White Dwarf -artikkeleiden mukaan mielenkiintoinen opus. Sitten uusi (ja jo vanha) White Dwarf sekä Spike!-lehti Blood Bowl -pelistä. En ole ihan varma, että mikä tämän tarina on, mutta luultavasti korvaa jossain määrin Death Zone -julkaisut. Ainakin sisällöltään vähän samantapainen, mutta sisälsi enemmän kaikenlaista taustatarinaa ja sen sellaista.

Battle Masters yms figuja

Huuto.netistä puolestaan tarttui noin kahdellakympillä tällainen läjä vanhoja figuja. Pääosin tuossa on vanhan Battle Masters -pelin ja sen lisäosan figuja, mutta on siinä muutama hieman uudempi goblin sekä ihan tuoreita pääkalloja Skulls -paketista, joka mulla jo olikin. Nyt ei ainakaan pääse kallot ihan heti loppumaan. Tämä oli vähän sika säkissä ostos, josta ei suoraan käynyt ilmi, että mitä siinä tulee mukana, mutta nuo kaaossoturit ovat ainakin ihan tervetulleita samoin kuin nuo petomiehet. Muillekin löytynee jotain käyttöä melko hyvällä prosentilla.

Blood Bowl -kausi jatkuu, 8.6.2018


Puolustuskuvio

Tämän viikon tiistaina Kerttu Areenalla kauden kolmannen ottelunsa pelasivat Luuvitonen ja Reikland Reavers. Katsojia kertyi huimat 26 000, täsmällisesti tasan kummankin joukkueen hyväksi. Kaunis sää houkutteli nähtävästi paljon katsojia, kummankaan joukkueen menestys kun ei toistaiseksi ollut ollut mitenkään merkittävä. Lievässä alakynnessä ollut Reavers sai tasoitukseksi sponsoriolutta, mikä kääpiöille luonnollisesti kelpasi.

Tasaväkinen yleisö otti heti aloituspotkun aikana mittaa itsestään, eli kannustusjoukkueiden keskinäinen huutokilpailu lähti käyntiin. Tämä kääntyi niukasti Luuvitosen puolelle. Peli oli muutenkin aavistuksen kallellaan Luuvitosille, sillä nämä pääsivät aloittamaan. Ripeähkösti he lähtivätkin hyökkäystä rakentelemaan, vaikka kumpikin joukkue oli lähtökohtaisesti hitaanlainen. Hitaanlaisesti käyttäytyivät myös Luuvitosen Haudanvartijat, tai sitten he eivät vain osanneet varautua huomattavasti lyhyempiin kääpiövastustajiin. Taklauspeli ontui ja kääpiöt pääsivät upealla yksilösuorituksella palloon käsiksi.

Avausmaalia yrittämässä

Nopeat suunnanmuutokset eivät kuitenkaan ole kääpiöille ominaisia, joten koko joukkue ei ehtinyt hyökkäykseen mukaan. Ja sekin pelaaja joka sinne ehti, kompastui lopulta omiin jalkoihinsa yrittäessään juosta mahdollisimman nopeasti. Tämän jälkeen Luuvitonen saikin pian taas pallon haltuunsa ja hyökkäys lähti toiseen suuntaan. Siinä sivussa Ujo tyrmättiin ulos ottelusta hänen saatua erityisen voimakkaan iskun. Tilannetta tasoitti Jörön taklaus toiseen suuntaan, jonka seurauksena yksi Haudanvartija kärrätiin ulos kentältä. Hän oli kuitenkin sen verran elinvoimainen, ettei suostunut vaihtopenkkiä kauemmas lopulta poistumaan. Pian tämän jälkeen toinen Haudanvartija unohti jälleen kääpiöiden pituuden ja onnistui tyrmäämään itsensä kentän pintaan, vaikka valmentaja kuinka huusi vieressä katsomaan polvien korkeudelle. Tämä ei kummemmin Luuvitosen peliä häirinnyt, vaan seuraavaksi työnnettiin yksi kääpiöistä katsomon puolelle. Ja avausjakson loppuhetkillä kirmattiin vielä iloinen avausmaali. Yhteen aloitukseen vielä kumarruttiin ennen jakson vaihtumista, mutta pientä tönimistä kummempaa ei saatu aikaiseksi.

Hyökkäyksen rakentelua

Toiselle jaksolle Reavers lähti energisesti, ensimmäiset askeleet otettiin erotuomarin huomaamatta vielä pallon ollessa ilmassa. Vastapuoli ilmeisesti tämän huomasi, koska heti kääpiöhyökkäyksen lähdettyä liikkeelle Iso Kolmonen ajettiin rajusti kentän pintaan. Elonmerkkejä ei enää nähty. Juuri ottelun alla hänen fanipaitansa ostaneet katsojat joutuivat varmasti pettymään tämän tapahtuman seurauksena, mutta pelipaitojen myötä hänen nimensä jää kuitenkin historiankirjoihin ja ihmisten mieliin. Liekö tuo kuolemantapaus vienyt parhaat mehut kääpiöiltä, kun ensin hyökkäys pysähtyi oikeassa laidassa. Näppärästi se saatiin siirrettyä sieltä keskelle vähän väljemmille vesille, mutta pienen törmäilyn jälkeen tilanne oli lopulta se, että pallonkantaja jäi yksin epätoivoisena takakentälle.

Loppuhetkiä

Nopeaa purkua ja syöttöä yritettiin paineen alla, mutta palloa ei saatu heitettyä pois. Khemri pelaajat olivat haukkoina haaskalla ja saivat pallon haltuunsa. Tämän jälkeen he keskittyivätkin sitten varman maalipaikan rakenteluun. Ykkönen tyrmättiin vielä ottelusta pois ennen kuin Luuvitonen siirty 2-0 -johtoon.

Kääpiöille jäi toki aikaa vielä tasoitusmaalin tekoon, mutta vaikka tuulenvire kentällä kävikin, se ei pelin kulkua sanottavasti muuttanut. Pallo saatiin kyllä ilmasta kiinni ja nopeasti vastustajan kenttäpuoliskolle, mutta siellä odotti vahva luumuuri vastassa. Viime hetkillä pallonkantaja saatiin nurin ja pallo maahan. Kuutonen lähti epätoivoiseen yritykseen, väistö, pallonnosto, taklaus, väistö tai pari lisää ja sitten maalialueelle minkä kintuista pääsee. Ihan näin hienosti ei kuvio toiminut, vaikka pari ensimmäistä kuviota vielä toimikin. Lopputuloksena murtunut solisluu tömähdettyään kentän pintaan ja 2-0 -voitto khemreille.

Ottelun jälkeen Ykkönen valittiin parhaaksi pelaajaksi ja hän pääsikin lisäoppiin. Valinnanvaraa hänelle olisi kurssitarjonnassa laidasta laitaan ja esimerkiksi juoksutreenin mahdollisuus, mutta huhujen mukaan hän olisi keskittymässä johtajuustaitoihinsa. Kun ottelussa ei Reavers-joukkueelta juuri urotekoja nähty, niin muita lisäharjoituksia ei pidettykään. Kassaan tuli rahaa vaivaiset 10 000 kultakolikkoa, mutta toisaalta fanit pysyivät uskollisina. Ison Kolmosen valitettava kuolema aiheuttaa seuraaviin peleihin ongelmia taklauspeleihin ja suuren aukon hyökkäyshäkin kulmamiehenä. Lisäksi Kut

Toinen Blood Bowl -peli, 23.5.2018


Mitä parhain keli Blood Bowl -ottelulle oli tarjolla viime viikon keskiviikkona Piispanristi Parkissa, sinivalkoisella areenalla, kun Reikland Reavers ja Les Royale Bâtards kohtasivat kauden 33 ottelussa. Epätasaiselta näyttäneitä kokoonpanoja tasoitettiin antamalla Bâtardsille sponsoriolutta sekä paikalla hiippaillut legenda Franciscus. Yleisöä oli paikalla 15 000, josta vaivaiset 3000 kannusti altavastannutta ihmisjoukkuetta. Ottelun aloitus arvottiin heille, mutta he päättivät ottaa taktisesti puolustusvuoron.

Avausmaalia estelemässä

Tässä oli selvästi suurempikin juoni takana, sillä heti aloituspotkun lennettyä ilmaan kääpiöpuolelle ryntäsi ihmisiä. Lyhyehkö aloituspotku napattiin saman tien ilmasta kiinni ja kääpiöt olivat harvinaisen hämmästyneitä. Palloa ei saatu ihmisiltä pois, vaikka yksi heistä tyrmättiinkin ottelusta pois pelaajan numero 10 toimesta ja heti kohta toinen pelaaja löysi itsensä taukotuvalta. Tämä ei kuitenkaan suuremmin haitannut, vaan Bâtards teki harvinaisen nopeasti avausmaalin.

No, aikaa oli maalien tekoon vielä melkein ottelun verran ja kääpiöyleisö kannusti hurjasti omiaan. Selkeä kuvio, pallo maasta, heitto ja eteenpäin. Kutonen sai hienosti syöttöpisteen, kun hyökkäys lähti vyörymään. Bretonneilla oli vaikeuksia pysyä pelissä mukana ja ylipäätään kentällä.

Leveä ja tasainen hyökkäysrintama

Ujo murjoi vastustajalta nilkan, heti perään Franciscus epäonnistui väistössään ja huhujen mukaan kuoli, ja sitten numero 9 murjoi yhden vastustajista pelistä pois. Samaan aikaan hyökkäys vyöryi pienistä vastoinkäymisistä huolimatta kohti vastustajan maalia. Aivan jakson loppuhetkillä pallo lopulta saatiin kiikutettua yli maaliviivan, Nelonen teki kauniin maaliin. Bâtardsilla oli vielä mahdollisuus tehdä jotain, varsinkin kun tasoitusmaalin jälkeen yleisö repi tuomarin kappaleiksi. Aikaa ei kuitenkaan ollut juuri mihinkään, yhtä kaatunutta kääpiötä he potkaisivat, mutta eivät saaneet pientä pökertymistä kummempaa aikaiseksi. Tauolle siis tilanteessa 1-1.

Väki vähenee, maali tulossa

Tilanne oli siis tulostaululla tasan, mutta kentällä kovinkin epätasaisesti. Reavers sai edelleen kentälle täyden miehityksen, mutta valitettavien loukkaantumisten ja kuolemantapausten myötä Bâtards oli pahasti alivoimainen. Tyrmätytkään pelaajat eivät palanneet kentälle edes oluen voimin. Pieni tuulenvire kävi kentällä aloituspotkun kaartaessa, mutta suurempia tapahtumia ei muuten nähty. Tai miten sen nyt ottaa. Jakson alkajaisiksi bretonnit pyrkivät päälle, mutta kääpiöt vastasivat lujaa. Jörö päästi yhden hengiltä. Bretonnit koittivat vastata, mutta epäonninen taklaus päättyi omaan kuolemaan. Puolustus alkoi kääntyä hyökkäykseksi.

Puolustuskuvio

Pari Bâtards-pelaajaa torkkutuvalle ja Vitoselta komea heitto. Jakson puolivälissä 12 kirmasi pallon maaliin ja tilanne 2-1.

Meno alkoi olla aika villiä kentällä, mutta niin myös katsomossa. Mellakan jälkeen tuomari antoi pelaajille hieman lisäaikaa. Kääpiöillä alkoi olla jo aika murskaava ylivoima, mutta bretonnit yrittivät parhaansa. Siitä ei hirveästi ollut apua, vaan kääpiöt saivat pallon ja harvennettua vastustajien pelaajia entisestään. Iso Kolmonen sai yhden merkinnän tililleen, toinen bretonni joutui jättämään pelin kesken jouduttuaan katsomossa yleisön murjomaksi. Kentällä ei oikein pystyssä olevia bretonneja sitten oikein nähtykään.

Ruuhkaa

Tässä kohtaa Reavers-valmentaja alkoi rakennella erikoisia hyökkäskuvioita, joiden tarkoituksena oli saada pelaajalle numero 2 jotain merkintöjä pöytäkirjaan. Kaikki muut pelaajat olivatkin jo joko aiheuttaneen vastustajille vakavia vammoja, tehneet maaleja, syöttäneet tai edes tyrmänneen vastustajan. Hyvästä yrityksestä huolimatta näin ei kuitenkaan käynyt, viimeiset bretonnit saivat kapuloita rattaisiin eikä pallo suostunut pysymään hyppysissä. Yksi kapula rattaissa tosin oli bretonni, joka kaatui omaan näppäryyteensä ja loukkasi itsensä. Lopuksi yritettiin vielä tyhjentää kenttä kokonaan Bâtards-pelaajista, mutta vaikka maahan kaatunutta pelaajaa käytiin potkaisemassakin, niin pelikyvyttömäksi häntä ei saatu. Lopputulokseksi jäi siis 2-1.

Lopputulos oli ehkä ottelutapahtumia tiukempi, mutta kassaan kilisi silti hienosti 70 000 kultakolikkoa ja joukkue sai uusia faneja. Jörö valittiin parhaaksi pelaajaksi ja hän lähtikin ottelun jälkeen yhdessä Nelosen kanssa opettelemaan, että miten oikeasti lyödään lujaa.

Blood Bowl -kausi käyntiin, 14.5.2018


Blood Bowl -liigan kausi 33 saatiin oman joukkueenikin osalta lopulta käyntiin, vaikka kaikenlaisia kommervenkkejä tässä matkalla olikin. Sattuneesta syystä tässä raportissa ei ole tällä hetkellä kuvia, mutta uskon, että ne tänne saadaan vielä lisättyä. Jatkoin samalla kääpiöjoukkueellani, millä viime kaudenkin pelasin. Kauden vaihtuessa taloustilanne oli vaan sen verran huono, että yhdelle rivikääpiölle ei ollut varaa maksaa palkkaa, joten jouduin lähtemään kauteen 11 pelaajan voimin.

Ottelu pelattiin viime viikon keskiviikkona Kerttu Areenalla, ja vastaan kaatosateiselle kentälle asettui vastaan Hilpeät Huilun Soittajat. Kaatosade saattoi hieman hätistellä katsojiakin, kääpiöfaneja löytyi paikalle vain 6000 ja slann-faneja 11000. Alivoimaiselle kääpiöjoukkueelle kirjattiin tasoitukseksi kiertelevä apteekkari, ylimääräiset harjoitukset sekä sponsorityttö. Kääpiöt pääsivät kuitenkin ensimmäisenä hyökkäämään.

Onni ei kuitenkaan ollut suosiollinen, aloituspotkun kiitäessä sateen läpi katsomosta heitettiin kivi pahannäköisesti kääpiö numero kahtatoista päin. Hän kieri tuskissaan vasemmalla hyökkäyskaistalla, kunnes hänet saatiin vedettyä kentän laidalle. Lonkka näytti todella pahalta, mutta pilven hopeareunus oli joukkueelle myönnetty puoskari, joka paikkasi kääpiön tuota pikaa takaisin pelikuntoon.

Samaan aikaan kentällä pyrittiin hieman nujakoimaan ja harventamaan vastapuolen rivistöä. Heittäjä jouksi pallon luokse ja jäi kuivaamaan käsiään, jotta saisi pallon paremmin hyppysiinsä. Vastustaja kuitenkin luikerteli kääpiöiden ohitse (ja lävitse, kun kääpiö kymppi telottiin kentän laidalle loppupelin ajaksi) ja palloa oli nopeasti pyrittävä toimittamaan väljemmille vesille ja lähemmäs hyökkäysaluetta. Sitä ennen kääpiö numero 1 kuitenkin teloi yhden vastustajista pois pelistä hieman tasoittaen tilannetta. Käsien kuivaus teki kuitenkin tehtävänsä ja pallo saatiin ylös maasta, muutama sivuaskel ja hieno heitto, jota märkäsorminen joukkuetoveri ei kuitenkaan saanut kiinni.

Huilunsoittajat saivat pallon ja kirmasivat maalintekopaikkaan. Siinä sivussa kääpiöheittäjä numerolla 6 taklattiin pelistä ulos. Vastatoimena onnistuttiin vastustajien kroxigor telomaan sen verran pahasti, että hän ei pelaa vielä seuraavassakaan ottelussa. Ensimmäinen jakso ei ollut vielä puolivälissäkään ja väki alkoi kentällä harventua uhkaavaa tahtia. Peli kuitenkin hieman rauhoittui, huilistit alkoivat pelaamaan aikaa eivätkä edes yrittäneet tehdä maalia, kääpiöt yrittivät parhaansa mukaan estellä tai ainakin teloa vastustajaa. Jakson lopulla he lopulta tekivät johtomaalin. Seuranneesta aloituksesta ei syntynyt mitään merkittävää, vaikka vastapuoli pääsikin vähän rynnäköimään päälle. Pientä tönimistä puolin ja toisin ja sitten erätauolle.

Toiselle jaksolle asteltiinkin sitten sateen tauottua. Kääpiöt asettuivat puolustusasemiin. Hämmentävästi vikkelät liskot eivät saaneet palloa haltuunsa ja kääpiöt ryntäsivätkin antamaan vähän painetta pallon luokse. Tästä seurasi kuitenkin se, että kääpiöt olivat liian hajallaan ympäri kenttää ja kun huilistit eivät toistamiseen epäonnistuneet pallonkäsittelyssä, niin tie maalialueelle oli aika avoin. Jakson puolivälin paikkeilla nähtiinkin sitten jo 2-0 -maali.

Yleisö ei selvästikään ollut hyvillään, vaikka vettä ei enää satanutkaan. Kääpiöiden ryhmityttyä jälleen hyökkäykseen, ryntäsi kentän yli vihainen katsojien lauma huitoen heikko-onnisia pelaajia. Kaksi huilistia ja kolme kääpiötä joutui keräilemään itseään kentän pinnasta. Liikaa tästä ei kuitenkaan häkellytty, vaan kentän ainoa kääpiöheittäjä, numero 5, noukki kuivan pallon maasta ja heitti sen eteenpäin. Kääpiöjuna alkoi vyöryä eteenpäin. Harmillisen nopeasti se kuitenkin pysähtyi ja pallokin hukattiin nopeasti vastustajalle. Tönimistä puolin ja toisin ja sitten ottelu päättyikin.

Kassaan kilahti 10 000 kultakolikkoa tästä surkeahkosta esityksestä, mutta toisaalta pieni fanijoukko ei ollut tuloksesta moksiskaan. Kääpiö numerolla 4 valittiin ottelun parhaaksi pelaajaksi, mutta ei sen enempää hän kuin kukaan muukaan saanut lisäharjoitusta. Kaiken kaikkiaan peli oli kauttaaltaan melko ruosteessa ja virhearvioita tuli tehtyä kuvioita tehdessä. Tämän viikon torstaina koittaa uusi peli, josko siihen päästäisiin vähän pirteämmin mukaan.