Tasapelillä liiga päätökseen, 16.1.2018


Viime viikon torstai näki The Fast and The Fabulousin ja Reikland Reaversin välisen ottelun Lohikäärmeluola-areenalla 19 000 katsojan edessä. Katsojista vain niukasti reilu kolmannes kannatti kääpiöitä, loput haltioita. Luolan sää oli mukava, ei kummempaa tuulta eikä sadetta, eikä välttämättä sitä auringonpaistettakaan. Edellisessä ottelussa kuollut kääpiö saateltiin pelien välissä haudan lepoon ja solisluunsa murtanut yksilö siirrettiin huoltotehtäviin. Menestyksekäs kausi kuitenkin takasi sen, että heidän tilalleen saatiin uudet pelaajat. Pelipaidatkin olivat sen verran hyväkuntoisia, että numerot 1 ja 2 pysyivät käytössä. Tuoreista hankinnoista huolimatta haltiajoukkue oli paperilla kovempi, joten puolituiskokki päätti autella keitoksillaan kääpiöitä.

Ensimmäinen hyökkäysvuoro meni haltioille. Avauspotku lähti korkealle ilmaan ja sai haltioiden sieraimet kohti luolan kattoa. Samalla sieraimiin leijaili puolituiskokin keitokset, jotka veivät kaiken ylimääräisen puhdin pelaajista ja vaihtopenkistä. Laskeutuvan pallon haltiat saivat kuitenkin kiinni ja kuljettivat sen nopeasti puolikentän tuntumasta takakentälleen.

Siellä peliväline pysyikin melkein koko ottelun ajan ja keskikentälle puolet molemmista joukkueista töni toisiaan. Kääpiöt pitivät puolustuksensa mahdollisimman leveänä, syvänä ja tiiviinä estäen haltioiden hyökkäysaikeet. Kääpiöiden näppärä taklaaja tuuppasi kentän ulkopuolelle toipumaan yhden haltioista avausjakson puolivälin jälkeen. Kun haltiat lopulta lähtivät hyökkäykseen jakson lopulla, saivat kääpiöt sen helposti estettyä ja tuore tulokas numerolla kaksi siirsi kaksi haltiaa parantelemaan vammojaan.

Palloa ei saada ylös

Avausjaksolla varovaisuuden lisäksi nähtiin muutamia epäonnistumisia puolin ja toisin ja varsinkin haltioiden voimaton vaihtopenkki oli hätää kärsimässä. Toiselle jaksolle haltiat joutuivat lähtemään yhden pelaajan vajauksella, mutta toisaalta puolituiskokin keitokset olivat myös hieman laimenneet – eivät paljoa, mutta vähän kuitenkin. Haltioiden avauspotkun aikana molempien joukkueiden valmentajat saivat iskostettua hieman ajatuksia pelaajiensa päähän. Kääpiöt tuntuivat olevan kuitenkin vähän kovapäisempää sakkia kuin haltiat. Taklaukset purivat hienosti, mutta kun palloa ei saatu ylös, niin hyökkäys ei oikein päässyt vauhtiin.

Palloa ei saada heitettyä

Sitten kun pallo lopulta saatiin ylös, ei sitä saatu heitettyä, vaan se tipahti jalkoihin. Siinähän olivat sitten vikkelät haltiat heti käyttämässä tilaisuutta hyväkseen ja nappasivat pallon. Siinä sivussa kymppikääpiö loukkasi itseään sen verran pahasti, että loppupeli jäi pelaamatta. Pienen nujakoinnin jälkeen niin sitten lopulta kävikin, että haltiat saivat tehtyä puolustusvuorollaan ottelun avausmaalin, kun toista jaksoa oli pelattu juurikin puolet. Tämä ei luvannut kääpiöille hyvää, maalintekoon ei nyt ollut enää kovinkaan paljoa aikaa. Onneksi haltiapelaajista oli jälleen yksi siirtynyt keräilemään itseään torkkutuvalle, joten ylivoima oli entistä enemmän kääpiöiden puolella.

Pallo saatu

Seuraavaan aloitukseen lähdettiin kuitenkin reippaasti, ensimmäiset hyökkäysaskeleet otettiin jo pallon vasta leijaillessa ilmassa. Sen jälkeen pallo saatiinkin nopeasti napattua kyytiin. Hyökkäys lähti etenemään oikeaa laitaa pitkin. Tulokas numerolla kaksi täydensi heti avauksen jälkeen hattutemppunsa, kolmas haltia samassa ottelussa sairastuvalle. Hetikohta perään pallonnoukkinut heittäjä onnistui syötössään surmaaja Ujo sai syötön vieläpä kiinnikin. Muutamia kääpiöitä ehti hyökkäykseen mukaan suojaksi ja loput jäivät nujakoimaan haltioiden kanssa pitääkseen heidät kiireisinä.

Hyökkkäys vauhdissa

Haltiat ovat toki nopeampia kuin kääpiöt, joten muutamia heistä ehti hyökkäykseen mukaan. Kääpiöt ottivat kuitenkin iskut vastaan ja tarjosivat vastineeksi omiaan. Samalla he etenivät vastustamattomasti kohti maalialuetta. Viime hetkillä haltioiden sotatanssija pyrki taklaamaan pallonkantajaa, mutta kun pelaajaa ei saatu nurin, niin kääpiöille jäi oikeastaan tyhjä tie maalialueelle. Taklausta yrittänyt sotatanssijakaan ei halunnut jäädä lähestyvän jyrän alle ottamaan vastaan taklausta vaan siirtyi pois alta pelatakseen seuraavassakin pelissä. Kääpiöille riitti tämän jälkeen siis ottelun loppuhetkillä pallon kantaminen maaliviivan ylitse.

Viime hetken tasoitusmaali

Ottelu päättyi siis tasatulokseen 1-1. Ottelun jälkeen kassaan kilahti 20 000 kultakolikkoa. Se ei paljoa mieltä lämmittänyt, sillä Reavers olisi tarvinnut ottelusta voiton, mikäli olisi halunnut pitää haaveet yllä pudotuspelipaikasta. Tällä kertaa kävi siis näin ja avauskaudellaan kääpiöt jäivät runkosarjaan. Ottelun arvokkaimmaksi kääpiöpelaajaksi valittiin heittäjä numero 6. Tämän myötä hän pääsi erikoiskoulutukseen, jäämme mielenkiinnolla odottamaan, että mitä se pitää sisällään. Tämän lisäksi ylimääräisiä taitoharjoituksia saivat myös tulokas numerolla 2 sekä maalin tehnyt Ujo, numero 8.

Mainokset

Path to Glory, 28.11.2017


Tosiaan olen raporttia meidän Path to Glory -liigasta lupaillut useammin kuin harvoin, mutta mitään en ole näköjään saanut julki. Omalta osaltanihan liiga päättyi jo viime viikolla viimeisen pelin muodossa, huomenna jäljellejääneet pelaavat vielä omat pelinsä ja saamme lopputulokset.

Oma taktiikkani liigaan oli ”Win the Right Games”, tai oikeastaan ”Voita kuudes peli”. Tarkoitus oli siis glory pisteistä niin välittämättä kerätä vain joka pelistä uusi joukko ja näin päästä menestyksestä riippumatta pelaamaan kuudennella kierroksella ratkaisuottelua. Se mitä en ottanut huomioon, oli se, että mikäli tulee useampia voittajia, niin silloin ratkaisee Major-voitot. Varsin todennäköisesti voittajia on kuitenkin aika monta, joten vain viimeisen pelin voittamalla ei pitkälle pötkitä…

Komentaja katselee saaliita

Taistelun tuoksinaa

Ensimmäisellä kierroksella sain vastaani khornelaisia berserkkejä. Jouduin laudan keskelle ja vain puolella armeijastani tarkoituksena saada komentaja juoksemaan ulos laudalta. Vastustaja luonnollisesti asettui kehämuodostelmaan laidoille. Lähdin rynnäkköön yhteen suuntaan ja sain melko helposti magmadrontin menevän reiän ja komentajani pääsi vapauteen. Ura hienosti voitolla käyntiin.

Toisessa skenaariossa pyrin vapauttamaan uhrattavaksi joutuvaa Runesonia magmadrontin selässä, mutta tässä tuli pahasti turpaan, kun epäkuolleet kurmottivat. Toki se, etten muistanut skenaarion erikoissääntöä (reroll failed charges) vaikutti peliin jonkun verran, kun komentajani jäi toimettomana seisomaan kolmen tuuman päähän vastustajasta…

Tzeentch-uhka tulossa

Kolmannen kierroksen alkuasetelmia

Kolmannella kierroksella tuli vastaan taas kaaosta, Tzeentch-demoja tällä kertaa. Hävisin pelin ekalla kierroksella ennen kuin tein mitään, kun komentajani saatiin hengiltä. Tähänkin vaikutti vähän se, etten tajunnut, että peli päättyy ja ratkeaa heti, kun toinen komentaja kuolee… Kuvittelin, että pomojen keskinäiseen kähinään tuli vain lisäväriä, mutta peli ratkesikin heti kuolemaan. Pelattiin pari kierrosta, mutta ei pelin suunta siitä muuttunut.

Neljännellä kierroksella vastaan tuli gobboja, tarkoitus oli tapella ja siinä sivussa vähän pitää hallussa temppeleitä. Sain aika lailla turpaani ja kun muistin väärin ehdot temppelin hallinnalle, niin hävisin aika nopeasti.

Viides kierros lähtee

Vastustajan komentaja tarkkailee ylhäällä

Metsä on ikään kuin hallussa

Ei tässä paljoa kääpiöitä näy…

Viidennellä kierroksella tuli jälleen vastaan Kuoleman joukkoja, Flesh Eater Courts. Taistelimme metsän hallinnasta, jonka keskellä oli puu-ukko (Sylvaneth), joka piti tappaa ja saada metsä haltuun. Onnittelimme ensimmäisen kierroksen jälkeen minua voittajana, kunnes naapuripöydästä kerrotiin, että kantsii lukea ne voittoehdot ja että peliä ei voi voittaa vielä ekalla kiekalla. Siitä lähtikin sitten alamäki. Pelasin tyhmästi enkä tuhonnut vastustajaa yksikkö kerrallaan, vaan löin aina vähän kutakin ja joukkoni olivat hajallaan. Epäkuollet sitten heräilivät jatkuvasti henkiin ja pelin päättyessä tappiooni oli vastapuolella kaikki figut laudalla. Olin toki tappanut niistä monet muutamia kertojakin, mutta aina vaan tulivat takaisin.

Tässä kohtaa tavoitteeni oli kuitenkin saavutettu, viidellä kierroksella viisi lisäjoukkoa ja mahdollisuus voittoon. Käytännössä todennäköisyydet olivat aika olemattomat, koska minulla oli vain yksi major-voitto, kun muilla oli noin kolme per pää.

Komentaja katselee tyytyväisenä

Riimupoika piiritettynä, tässä kohtaa toki liittoutunut puumies oli saatu jo hengiltä. Ja saatu hidastettua vastustajan matkantekoa.

Magmadrothien kaksintaistelu, nopea voitto

Taistelimme monoliitin rakentamisesta kääpiöitä vastaan, minut arvottiin monumentin rakentajaksi. Tajustin nopeasti, että hitaita kääpiöitä vastaan olin etulyöntiasemassa, varsinkin kun vastustaja tajusi vasta setupin jälkeen, että hänellä on automaattisesti ensimmäinen vuoro. Keskityin hidastamaan vastustajan kulkua heittelemällä uhrautuvia yksiköitä tielle ja pakottamalla vastustajan hankalaan maastoon. Kun samaan aikaan heitin nopilla hyvin monumentin rakentamista, oli peli neljännellä kierroksella valmis ja minulle voitto.

Eli onnistuin taktiikassani, se vain ei ollut kovin hyvä. Voitin ratkaisevan pelin, mutta niin voitti samana päivänä yksi toinenkin pelaaja, joten kärkipaikka meni sivu suun. Huomenna on sitten vielä pelejä. Riippuen osallistujista ja pelien lopputuloksista sijoitukseni laskee enemmän tai vähemmän. Nousta se ei kuitenkaan voi. Ihan tyytyväinen täytyy olla, kun ihan uudella armeijalla ja huonolla valmistautumisella liigaan lähdin.

Kun katsoo yksittäisiä pelejä, niin huomaa jännästi yksityiskohdan. Valmistauduin huolella ensimmäiseen ja viimeiseen peliin, eli luin ja muistin skenaarion erikoissäännöt ja omien joukkojenikin säännöt aika hyvin. Voitin ne. Muut pelit menivät hyvin puolivillaisella valmistautumisella ja ne järjestäen hävisin. Paremmalla valmistautumisella lopputulos olisi saattanut siis olla hyvinkin toisen näköinen. Noh, ensi kerralla sitten.

Kettuja ja magmadroth, 21.11.2017


Foxes, Warbases

Kettuja

Vähän turhan oransseilta näyttävät eikä kamerakaan paljoa valehtele…

Tähän väliin sitten vähän maalattuja figuja. Ensin pari kettua Warbasesilta. Nämä valmistuivat jo viime viikon sunnuntaina. Kovin ihmeellisiä nämä eivät ole, enkä ihan pohjattoman tyytyväinen näihin ole, mutta eiköhän nuo nyt kettuina mene, jos niitä joskus tarvitsee. Vähän enemmän saisi olla värivaihtelua turkissa. Kamera vähän valehtelee ja laittaa kiiltoa, mutta eivät nuo oikeastikaan mitään kovin kummoisia ole. Nämä olivat melkein vuoden verran pohjamaaleissa odottaen, että olisivat valmistuneet edelliseen Maalaushaasteeseen, mutta sain ne nyt edes maalattua ennen kuin seuraava taas ensi kuussa alkaa…

Runeson on Magmadroth

Fyreslayers Magmadroth

Lieskoja

Ei tämä Runeson on Magmadroth, eli Riimupoika Magmadrontilla, mikään ihmeellinen ole sekään, jos tarkemmin katsoo. Isoa figua tietty voi katsella kauempaakin, jolloin pienet virheet jäävät paremmin piiloon. Liekit ovat minusta hyviä ja onnistuneita, mutta naamaan olisi ollut kiva saada jotain lisää. Samoin kynsiä olisi voinut vielä vähän hinkata. Valtaistuimen väristä voi olla montaa mieltä, tuollainen siitä nyt tällä kertaa tuli… Tämä valmistui nyt lopullisesti sunnuntaina, vaikka tämä on pelikentällä nähty jo useamman kerron viime viikkoina ja kuukausina. Ollut sellaisessa puolivalmiissa tilassa – periaatteessa maalattu, mutta ei kuitenkaan ihan vielä sille tasolle, mille itse olisin halunnut.

Kääpiö-eliittiä, 6.11.2017


Magmapikes

Eilen illalla valmistui taas muutama kääpiö maalauslinjastoltani, nämä kokivat tulikasteensa jo viime viikon pelissä melkein valmiina. Auric Hearthguard -osasto magmaa ampuvilla kepakoilla, joissa lyömiseen soveltuva kirveenterä kahvassa. Värimaailma on samaa tuttua kuin muissakin näissä Fyreslayereissäni, mutta valokuvat ovat aiempaa huonompia. Päivät lyhenevät, taivas on pilvessä ja niin edelleen. Tässä siis yksi kuva ilman salamaa ja kaksi kuvaa salamalla, voitte siitä sitten arpoa että miltä mahtavat oikeasti näyttää.

Fyreslayers

Alustojen kanssa kävi vähän hassusti, mutta koitan elää virheideni kanssa, kun en kerran saanut korjatuksikaan. Muovialustoihin liimaamani paperitapetti lähti vähän liukumaan kuivumisaikanaan eikä näin ollen ole sopivasti keskellä eikä kaikissa edes kokonaan alustan päällä. Periaatteessa helppo korjata, mutta kun ei. Helpompaa olisi ollut toki korjata ennen maalaamista.

Muutenkin jäi vähän sotkuja sinne tänne, mutta kun huomasin maalatessani, että kokoamisvaiheessakin oli jäänyt rakoja osien väliin, niin ei sitä maalaamiseenkaan kai ihan täysillä viitsi panostaa.

Auric Hearthguard

Näiden jälkeen listalla on pari sankaria magmadronteilla, ne on melkein maalattu ja ovat nähneet toimintaa ja useamman kerran, mutta kaikenlaista viimeistelyä puuttuu vielä. Lisäksi 10 rivimiestä pitäisi pohjamaalata ja maalata tietysti, mutta niiden jälkeen on kaikki kääpiöt maalattu ja PtG-kampanja saatu päätökseen. Toivottavasti lähipäivinä olisi kuivempaa, niin saisi vedettyä pohjamaalit sprayllä ulkona, muuten menee käsipelillä ja kauan.

Blood Bowl -voittokulkua, 3.11.2017


Tiistaina Kerttu Areena oli jälleen näyttämönä, kun Reikland Reavers kohtasi Markon Gobbot. Yleisöä oli 19 tuhatta, joista hiukan yli 10 000 oli kääpiöiden kannalla. Vaakakupit olivat muutenkin kallellaan kääpiöiden suuntaan, vaikka Gobbot kävivätkin tuomaria hieman lahjomassa ottelun alla. Reikland Reavers lähti otteluun tasan yhdellätoista pelaajalla, kun taas Gobboilla oli penkki täynnä vaihtopelaajia. Mukava keli helli pelaajia ja katsojia, kun Reavers-pelaajat asettuivat puolustusmuodostelmaan.

Avauspotku lähti tyypilliseen tapaan kovaa ja korkealle, vastapuolen goblin ehti juosta pallon alle ja nappasi sen ilmasta kiinni. Tätä harmitellessa kääpiöpuolustus ei ollut aivan hereillä, eikä varsinkaan jo aiemmin kolhun saanut ja hidasliikkeinen linjakääpiö Yksi, joka sai sen verran kovan tällin, että vaihtopenkillä ei ollut mitään tehtävissä. Apteekkaria kyseltiin sieltä ja täältä, mutta ei näkynyt. Gobbot innostuivat tästä ja heittivät sen perään pommin. Tai yrittivät, pommi tipahti näpeistä ja räjähti heittäjän silmille – tai niskaan. Pahasti vammautui joka tapauksessa.

Pelaajat olivat kentällä tasan ja kun keskelle kenttää alkoi muodostua kunnon tappelurinkiä, niin pari kääpiötä juoksi laidasta läpi kohti pallonkantajaa. Linjakääpiö Yksitoista sai tällin ja seurasi avausjakson torkkutuvalta. Pallonkantaja lähti pikkuhiljaa rakentelemaan kuviota, mutta kunnon paikkoja ei syntynyt tappelun keskeltä. Onnettomasti pallo sitten tipahtikin ennen pitkää kenttään. Tappelun tuoksinnassa vahtimistaidoistaan tunnettu pelaaja Kaksi sai pahan iskun ja jättää seuraavan pelin väliin parannellessaan solisluitaan. Hieman hän voi lohduttautua sillä, että ketterä kääpiöhyökkääjä sai noukittua pallon maasta ja heitetttyä sen juoksijalle Viisi, joka tekikin saman tien maalin.

Avausmaalin jälkeen

Avausmaalin jälkeen lähdettiin taas pelaamaan. Kevyt tuuli tarttui tällä kertaa palloon, mutta muutoin keskityttiin lyömiseen. Toki Gobbot koittivat hiukan hyökkäillä, mutta kääpiöt olivat varuillaan. Ujo tempaisi yhden gobboista ulos tästä ja seuraavasta pelistä. Gobbojen moukarimies ja sahamies yrittivät kaikkensa, mutta pahoja vammoja eivät saaneet aikaan. Peikko heitti goblinia, ja vaikka yksi kääpiöistä tyrmääntyikin, niin goblin ei päässyt jaloillaan maahan. Tauolle lähdettiin lopulta 0-1 -tilanteesta.

Toisella jaksolla kääpiöt asettuivat hyökkäysasemiin, vaikka harmittelivatkin kirkasta auringonpaistetta ja sen vaikutusta heittopeliin. Gobbojen moukarimies hääri edelleen kentällä, kun tuomari ei hänelle mitään viitsinyt sanoa. Tönimistä ja tuuppimista kääpiöiden hyökätessä, puolivälin aikaan kääpiöille huojentavan oloinen 0-2 -maali oikealta laidalta tulleen häkkihyökkäyksen jälkeen. Tekijänä avausmaalin syöttänyt hyökkääjä numero 12, jota yleisö tuntui kutsuvan nimellä Lystikäs.

Seuraavan aloitukseen lähdettiin jälleen Reaversin puolustuskuviolla. Ehkäpä kyllästyneenä goblinien rumaan peliin katsomosta lensi kivi yhtä Gobboa päähän tyrmäten tämän torkkutuvalle. Kentällä oli melko mukavasti tilaa, ja kun Gobbojenkaan hyökkäys ei lähtenyt salamana liikkeelle, niin pari kääpiötä lähti jälleen härnäämään palloa kantavaa goblinia. Tuomarikin puuttui lopulta Gobbojen rumaan peliin ja ajoi yhden niistä ulos kentältä jälleen yhden potkimisen jälkeen. Jännitys tiivistyi aivan loppuhetkille saakka, jolloinka useiden erinomaisten yksilösuoritusten jälkeen taululla komeili lukemat 0-3. Maalintekijänä jälleen numero 12, eli Lystikäs, joka taisteli itsensä maalialueelle, jonne pallon heitti pelaaja numerolla 6. Tätä ennen pallonkantajaa oli jo murjottu kentän pintaan ja pallo käynyt katsomon puolella.

Viimeisessä aloituksessa Gobbot olivat vailla mahdollisuuksia. Muutama taklaus, mutta ei kummempaa.

Komean voiton myötä Reikland Reavers kahmaisi kassaan 80 000 kultakolikkoa ja uusia faneja. Ottelun arvokkaimmaksi pelaajaksi valittiin pyyteettömästi uurastanut linjakääpiö Kolme, joka pääsi ottelun jälkeen lisäoppiin. Vahtitaidon lisäksi hän esittelee ensi pelissä muitakin temppuja. Samoin kaksi maalia ja maalisyötön tehnyt Lystikäs pääsee jatkokoulutukseen.


Selkeä voitto taas. Tälläkin kertaa nopat olivat puolellani, mutta ei tämä niin yksipuolinen ollut kuin edellinen peli. Casualtyjäkin sain tehtyä vain yhden vastustajan kolmea vastaan, mutta maaleillahan tämä peli ratkeaa.

Pari kääpiösankaria lisää, 26.10.2017


Runesmiter & Runefather

Tiistai-iltana valmistui taas pari kääpiösankaria. Näitä alkaa olla jo aika hyvä määrä, mutta rivimiehistä alkaa olla pulaa. Onneksi niitäkin on tuolla odottelemassa valmistumista. Tässä siis Runesmiter (samanlainen kuin aiemminkin maalaamani, mutta vähän eri varustein ja värein) ja Runefather. Aika pitkälti samoilla värivalinnoilla ja tekniikoilla nämä menivät kuin edellisetkin – itse asiassa paljon alkutyöstä meni siten, että työskentelin näiden kaikkien kanssa samaan aikaan. Viimeistelyn olen sitten tehnyt pienemmissä erissä, jotta pystyy yhteen figuun keskittymään vähän paremmin. Näin ollen korostuksissa ja värisävyissä saattaa olla vähän eroja, mutta sehän on vain ihan luonnollista – eikö?

Fyreslayers

Käynnissä olevan Path to Glory -kampanjan kannalta tuo Runefather on turha, koska sellaista ei saa kesken kampanjan vahvistukseksi. Runefatherin voi valita vain alussa komentajaksi. Myöhemmissä peleissä löytyy sitten ehkä käyttöä, täytyy katsoa sitten kun sinne asti ehditään – noita sankareita on kun alkaa tosiaan jo olla. Onpa ainakin valinnanvaraa. Näiden jälkeen sitten pitäisi olla tulossa rivimiehiä, tai ehkä eliittikääpiöitä, mutta ei sankareita kuitenkaan, koska seuraavaan skenaarioon ensi viikolla tarvitaan vahvistuksia. Voisin tuon Runesmiterin toki ottaa, mutta taidan silti kallistua taistelijoiden puolelle. Nykyinen porukka on turhan pieni ja haavoittuvainen. Runesmiter päässee sitten seuraavalle kierrokselle, jolloinka mulle jää aikaa valmistella rivimiehiä sitten jatkokierroksille.

Tyrmäävä voitto, 25.10.2017


Viime viikon torstaina Lohikäärmeluola todisti Reikland Reaversin ja Sewer Sneakersin välistä Blood Bowl -ottelua. Alamaailmojen asukit keräsivät katsomoon yhteensä 22 000 katsojaa, joista nippanappa kolmannes oli kääpiöiden kannattajia. Katsomon lisäksi kääpiöt olivat alakynnessä etukäteen ajateltuna myös kentällä, joten vaelteleva apteekkari ja Bloodweiser-tyttö liittyivät joukkueen vaihtopenkkivahvuuteen ylimääräisten harjoitusten jälkeen. Luolan katosta tihkui kosteutta siihen tahtiin, että se vaikutti lähes sateelta tehden kentän ja pallon tavallista liukkaammaksi. Liekö tämä kostea ilma vaikuttanut, mutta yleisö huusi aloituspotkun aikana suuresti suosiotaan Sneakersille. Tätä edelsi valmentajan ovelaakin ovelampi taktinen veto, eli aloittaa ottelu puolustuskannalta.

Avausmaalia rakennellaan

Kääpiöt pääsivät siis ensimmäisenä rakentelemaan hyökkäystä ja sehän heille toki sopi. Puolustuslinjaa aloitettiin heti murjomaan kenttään ja sen jälkeen rakentelemaan hyökkäystä, kun pallokin saatiin hyppysiin. Peli eteni melko rivakasti vasenta laitaa pitkin, Jörö tempaisi yhden vastustajista pahanoloisesti ottelusta ulos ja muutama muu kaveri pyöritteli silmiään torkkutuvalla. Valmentajan toistuvista huudoista huolimatta Sneakersin peli ei asettunut uomiinsa, taklaukset osuivat omaan leukaan, vikkelät väistöt eivät onnistuneet ylimääräisistä juoksuaskeleista puhumattakaan. Ei kääpiölläkään ihan kaikki onnistunut, mutta kun kentällä oli selvä pelaajaylivoima ja kentälläkin olevat pelaajat lähinnä katselivat peliä kentän pinnasta, niin maalia kohti oli mukava edetä. Harmillisesti linjamies numero 10 sai pahan tällin jakson jälkimmäisellä puoliskolla ja hän joutuu huilaamaan vielä seuraavankin pelin. Sateesta huolimatta kääpiöt yrittivät pientä heittopeliäkin, mutta kun se ei onnistunut, niin jakson lopulla juoksija numerolla 6 teki avausmaalin.

Vastustajat maassa

Oli aikaa vielä aloituseen ja pieneen peliinkin. Yleisö kannusti jälleen Sneakersia raivoisasti. Mitään kovin kummallista ei kuitenkaan tapahtuntu, linjakääpiö 1 tosin tyrmäsi yhden vastustajista tästä pelistä pois ennen kuin puoliaika päättyi.

Toiselle jaksolle Sewer Sneakers lähti jälleen hakemaan tasoitusmaalia. Tällä kertaa yleisö heitti kivellä toista kääpiöiden surmaajista, mikä aukaisikin vasemmalle laidalle reilun kokoisen aukon, jota sumeilematta käytettiin hyväksi. Tasoitusmaali roikkui ilmassa, kun lyhytjalkaiset kääpiöt pyrkivät pallonkantajan perään. Pientä jarruttelua saatiin aikaan, muttei mitään kovin suurta. Yleisö availi jo äänijänteitään, kun valmentaja yllättäen lähtikin komentamaan peikkoa. Peikko oli hyvin ymmällään ohjeista, ei ymmärtänyt millään ja sai samalla muunkin joukkueen sekaisin. Kääpiöt saivat juuri sopivasti lisäaikaa ja saivat hyökkäyksen pysäytettyä ja puolustuksen tilkittyä.

Tiukkaa puolustusta

Jakson jälkimmäisellä puoliskolla sitten lähinnä rakenneltiin kääpiöiden maalia, ensin linjakääpiö 3 huitaisi jälleen yhden vastustajista kentän laidalle puhaltelemaan ja sitten alkoi reipas kipitys pikkujaloilla. Harvalukuisen vastustajat saatiin pidettyä aloillaan ja kaukana pallosta ja juuri ennen ottelun loppua hyökkääjä numerolla 12 taiteili pallon kanssa maaliviivan yli tehden 2-0 -maalin.

2-0 -maalin tekijä valittiin ottelun parhaaksi pelaajaksi ja kuin kostean liukkaan luolaston suomana hänet lähetettiin ennen seuraavaa ottelua harjoittelemaan entistä ketterämpiä ja notkeampia temppuja. Harmillisesti numero 10 jättää siis seuraavan pelin väliin, mutta kun kassaan ropisi jälleen 60 000 kultakolikkoa, niin valmentaja saattaa tehdä lisähankintoja vielä ennen alkuvihellystä. Voitto toi joukkueelle myös lisää faneja.


Aikamoinen ottelu oli. Toki vastustaja heitteli kalloja, ykkösiä ja muuten vaan epäonnistumisia reilusti minua enemmän, jolloin vuorot jäivät lyhyiksi. Ei kestänyt kuin karvan verran yli 2 tuntia. Peikkokin tyhmäili ainakin kahdesti siten, että siinä paloi uusintaheitot ja kaikki. Jälkimmäinen töppäily aiheutti sen, ettei skaven juossut vapaasti maaliin. Mikälie mielenhäiriö tai tähtipelaajapisteahneus valmentajaan iski. Peli oli kyllä harvinaisen yksipuolinen. Vaikka voitto tulikin, niin ei tämä peli millään muotoa ollut hauska tai nautinnollinen. Mitään kovin suuria ajatuskuvioitakaan ei joutunut tekemään, kun monesti oli kenttä auki, kun noin toinen tai kolmas vastustajan toimenpide päätyi epäonnistumiseen ja pelaajia oli muutenkin kentällä vain kourallinen. Olikon ensimmäisen jakson lopulla noin neljä torkkutuvalla ja pari sairaalaosastolla. Yksi vastustaja taisi melkein kuolla epäonnistuneen väistön takia, mutta apteekkari pelasti. Itse puolestani heittelin varsinkin haarniskaheitot helposti läpi, ysiä ja yhtätoista tuli ropisemalla, joten eipä ihme, että 11 tuli nopista myös, kun pelaajan kehitystä heitin. No, tällä tuloksella kamppaillaan vielä pudotuspelipaikasta tällä kaudella.

Fyreslayers-vahvistuksia, 11.10.2017


Fyreslayer Vulkite Berzerkers

Täältä näitä tulee, jälleen maalattuja figuja!

Samalla kaavalla nämä on maalattu ymmärrettävästi kuin ne pari aiempaa sankarifiguakin. Sen verran petrasin, että ihan hiukan laitoin keltaista partaan ja tukkaan kuivaharjaten, sai vähän enemmän tekstuuria esiin ja värejä paremmaksi.

Aika suttuisia näistä lopulta tuli, mutta kun ei ihan vierestä katso, niin kelpo figuja. Tarkoitus olikin saada suht näyttävä armeija melko nopeasti. Nopeus on vähän kärsinyt, kun on ollut kaikenlaista vastahankaa…

Kääpiöberserkit

Tämmöistä tällä kertaa, kyllä mä niitä peliraporttejakin koitan tässä joskus kirjoitella.

Pari Fyreslayeriä, 4.10.2017


Runeson & Runesmiter

Aika usein olen viime aikoina lupaillut kuvia maalamistani figuista, mutta niissä on syystä tai toisesta kestänyt. Nyt tätä harvinaista herkkua on kuitenkin tarjolla, kun viime perjantaina sain pari kääpiötä maaleihin. On siinä kymmenkunta muutakin melkein valmiina, katsotaan missä välissä saan ne viimeisteltyä valmiiksi asti. Kyseessä siis Fyreslayers-porukan Runeson ja Runesmiter. Nämä tulivat Start Collecting! -laatikossa ja kuten mainitsin, niin lisää on tulossa. Nämäkin ovat jo pari kertaa käyneet pöydällä pelaamassa melkein valmiina, mutta nyt saavat luvan olla valmiita ihan oikeastikin.

Fyreslayer-sankareita

Alunperin pyrin maalauksessa simppeliin ja näyttävään lopputulokseen. Yksinkertaisuus ei ihan onnistunut, kun nämä puolialastomat kääpiöt ovat kuitenkin aika yksityiskohtaisia veijareita. Näyttäviä ne nyt ehkä kuitenkin ovat, vaikka aikaa siis kuluikin enemmän kuin ajattelin. Peruslähtökohta oli se, että maalasin figut ihon värisellä spraylla ja sitten maalasin oranssin tukan ja parran sekä punaiset vaatteet. Vähän punaista sitten tatuointeihin ja keltaista pussukoihin ja muihin. Tatuoinnit päätin tehdä kullan sijaan punertaviksi, joten vähän piti laittaa väriä sinnekin. Ja korut ynnä muut päätin maalata hopeanharmaalla. Tämän jälkeen sitten ruskeahko wash päälle ja vähän kuivaharjausta, niin näiltä osin valmiiksi. Aseet puolestaan maalasin sinisiksi ja metallinhohtoisiksi. Metallin ja sinisen päälle sininen väripesu ja sinisiä osia sitten vaalensinisillä kuivaharjaten valmiiksi. Tarkoitus oli luoda lämpimän ja kylmän kontrastia figuihin. Tässä onnistuin mielestäni ihan hyvin.

Alustat on tehty vanhasta röpelöstä tapetista, josta tuli ihan näyttävä mukulakivinen katu, kun sitä sopivasti maalasi harmaalla ja ruskealla. Siihen päälle sitten vielä ruohotupsu ja kallo, niin näyttää kivalta.

Beastmen

Näiden ohessa sain hankittua petomiehilleni kilvet ja maalattuakin ne. Tässä muutama mallikappale poseeraamassa uusien hienojen kilpiensä kanssa. Chaos Marauder -kilvet sopivat nätisti näillekin. Lakkausta vielä vähän vaatii, mutta nyt on ollut sen verran sateista ja tuulista, että saa nähdä, koska se ulkosalla onnistuu.

Tällaista tällä kertaa, lisää kirjoitelmia on luvassa.

Blood Bowlia, 28.9.2017


Tiistaina tavanomainen sää helli katsojia Kerttu Areenan lehtereillä. Ja katsojia olikin paljon, 27 000. Näistä valtaosa oli satunnaisia katsojia, hyvin pienet Reikland Reaversin ja Foul Ugly Brothers and Retardsin fanijoukot hädin tuskin erottuivat. FUBARin aavistuksen suurempi (kaksinkertainen) fanijoukko kallisti kuitenkin yleisön vaakakupin goblinien puolelle. Äärimmäisen tasaista oli muutenkin, joukkueet olivat hyvin tasaväkisiä eikä kumpaakaan katsottu aiheelliseksi autettavan. Goblinit pääsivät valitsemaan aloituksen ja lähtivätkin heti hyökkäämään kaikkien salaisten aseiden ja muiden voimin.

Goblinit hyökkäilevät

Kääpiöt olivat pienen ottelutauon jälkeen selvästi ruosteessa ja aloituspotku leijailikin sitten ilmassa sekä lyhyenä että korkeana. Yksi goblineista oli ehtimässä pallon alle, mutta eihän se pallo lopulta edes kantautunut vastustajan kenttäpuoliskolle, joten pallo luovutettiin vastentahtoisesti vihreisiin kätösiin. Pelin lopulta lähdettyä käyntiin alkoivat ketjut ja pallot heilua ilmassa, moottorisahakin surahti ja pommi lensi melkein katsomoon. Kunnialliset kääpiöt hämmästelivät tätä toimintaa ja lopulta tuomarikin puuttui peliin, kun hurjistunut goblin yritti moottorisahata maassa makaavaa kääpiötä. Tai yritti ja yritti, onnistui sahaamaan surmaajan numero 8 sairastuvan puolelle. Katsojien mielestä tosin näytti, että ”Ujo” kuten häntä yleisö kutsuu, oikein hakeutui sahan alle päästäkseen lepäilemään. Onhan hän nyt viiden pelatun ottelun jälkeen pelannut yhden ottelun alusta loppuun, kolmessa pelissä lähtenyt toipumaan pienempien tai isompien vammojen myötä jo avausjakson ensipuoliskolla ja yhden pelin hän on huilannut kokonaan. Mutta se siitä, kääpiö toipumaan ja saha-goblin kentän laidalle rangaistukseksi.

Toinen kääpiösurmaajista runttasi vastatoimenpiteenä vielä yhden goblinin kentän pintaan murtaen samalla häneltä nilkan. Goblinit eivät tästä kuitenkaan hirveästi harmistuneet, vaan rynnistivät jakson puolivälissä avausmaalin tekoon.

Vastaiskun rakentelua

Kääpiöt lähtivät hakemaan tasoitusta ja lähtivätkin innokkaasti, kun ottivat ensimmäiset askeleensa jo pallon vielä lentäessä ilmassa. Pallon pudottua maahan kääpiösurmaaja tempaisi taas yhden vastustajista sairastuvalle loppupelin ajaksi. Hyökkäys lähti oikeaa laitaa eteenpäin goblinien pyristellessä vastaan. Yleisö yltyi ”Jörö! Jörö!”-huutoihin, kun kääpiösurmaaja teloi hetkeä myöhemmin jo kolmannen goblinin pois pelistä, jälleen oli nilkka murtumassa, mutta joukkueen apteekkari ennätti pelastamaan pelaajaparan. Joukkueen heittäjä numero 5 onnistui syötössäkin kaivettuaan pallon peikon varpaiden edestä ylös, kun hyökkäyssuunta oltiin muuttamassa oikealta vasemmalle, mutta lopulta tasoitusmaali jäi kuitenkin tekemättä.

Toiselle jaksolle lähdettiin sitten hakemaan uudestaan tasoitusmaalia kutakuinkin samalla kaavalla. Oikeaa laitaa lähdettiin rynnimään ja nyt jo melko ohueksi telottu goblin-puolustus ei pystynyt pitämään pintaansa. Peikkojakin moukaroitiin kentän pintaan. Yksi linjamiehistä tyrmäsi yhden goblineista ulos pelistä, jonkun sortin pysyvän vamman kanssa. Nopea maali roikkui ilmassa, mutta kääpiöt lähtivät varmistelemaan – he eivät halunneet jättää liikaa aikaa goblineille uuden maalin tekoon. Samaan aikaan keskikentällä toinen peikoista unohtui omiin maailmoihinsa ja toinen peikko saatiin nurin. Epäkääpiömäisellä kunniattomuudella maassa makaavaa peikkoa käytiin potkaisemassa (avausjakson sahat, moukarit ja pommit olivat vielä mielessä) arkaan paikkaan ja peikko vietiinkin ulos kentältä. Vamma näytti pahalta, mutta niin vain peikon regeneroitumiskyvyt toimivat ja tuota pikaa otus oli jalkeilla. Kääpiöt kuluttivat aikaa ja murjoivat goblineita, he eivät halunneet päästää toista peikkoa liian pian kentälle. Mutta kun heittopeli hieman ontui ja harvalukuiset goblinit olivat päästä liian lähelle, niin joukkueen tähtiheittäjä lopulta noukki pallon maasta ja kantoi sen maalilinjan yli tasoitusmaalin merkiksi.

Goblineilla oli vielä hyvin aikaa maalin tekemiseen, varsinkin kun ottivat varaslähdön. Mitään kovin vaarallista ei kuitenkaan saatu aikaiseksi ja kun kääpiöt pääsivät lyömään goblinit irti peikoista, niin maalintekoaikeet kuivuivat lopulta kasaan. Lopputuloksena siis 1-1 -tasatulos.

Ottelun jälkeen joukkueen kassaan kilahti mukavasti 40 000 kultakolikkoa ja faniryhmäkin säilyi kokonaisuudessaan hengissä. Tasoitusmaalin tehnyt heittäjä numero 5 valittiin ottelun tärkeimmäksi pelaajaksi. Tämän seurauksena hän pääsee ennen seuraavaa ottelua ylimääräisiin harjoituksiin samoin kuin yhden goblinin tyrmännyt linjamies. Jöröksi ristitty surmaaja pääsee niin ikään lisäharjoituksiin, vähän erikoisempiin. Katsotaan mitä toverit oppivat.