Fyreslayers-vahvistuksia, 11.10.2017


Fyreslayer Vulkite Berzerkers

Täältä näitä tulee, jälleen maalattuja figuja!

Samalla kaavalla nämä on maalattu ymmärrettävästi kuin ne pari aiempaa sankarifiguakin. Sen verran petrasin, että ihan hiukan laitoin keltaista partaan ja tukkaan kuivaharjaten, sai vähän enemmän tekstuuria esiin ja värejä paremmaksi.

Aika suttuisia näistä lopulta tuli, mutta kun ei ihan vierestä katso, niin kelpo figuja. Tarkoitus olikin saada suht näyttävä armeija melko nopeasti. Nopeus on vähän kärsinyt, kun on ollut kaikenlaista vastahankaa…

Kääpiöberserkit

Tämmöistä tällä kertaa, kyllä mä niitä peliraporttejakin koitan tässä joskus kirjoitella.

Mainokset

Pari Fyreslayeriä, 4.10.2017


Runeson & Runesmiter

Aika usein olen viime aikoina lupaillut kuvia maalamistani figuista, mutta niissä on syystä tai toisesta kestänyt. Nyt tätä harvinaista herkkua on kuitenkin tarjolla, kun viime perjantaina sain pari kääpiötä maaleihin. On siinä kymmenkunta muutakin melkein valmiina, katsotaan missä välissä saan ne viimeisteltyä valmiiksi asti. Kyseessä siis Fyreslayers-porukan Runeson ja Runesmiter. Nämä tulivat Start Collecting! -laatikossa ja kuten mainitsin, niin lisää on tulossa. Nämäkin ovat jo pari kertaa käyneet pöydällä pelaamassa melkein valmiina, mutta nyt saavat luvan olla valmiita ihan oikeastikin.

Fyreslayer-sankareita

Alunperin pyrin maalauksessa simppeliin ja näyttävään lopputulokseen. Yksinkertaisuus ei ihan onnistunut, kun nämä puolialastomat kääpiöt ovat kuitenkin aika yksityiskohtaisia veijareita. Näyttäviä ne nyt ehkä kuitenkin ovat, vaikka aikaa siis kuluikin enemmän kuin ajattelin. Peruslähtökohta oli se, että maalasin figut ihon värisellä spraylla ja sitten maalasin oranssin tukan ja parran sekä punaiset vaatteet. Vähän punaista sitten tatuointeihin ja keltaista pussukoihin ja muihin. Tatuoinnit päätin tehdä kullan sijaan punertaviksi, joten vähän piti laittaa väriä sinnekin. Ja korut ynnä muut päätin maalata hopeanharmaalla. Tämän jälkeen sitten ruskeahko wash päälle ja vähän kuivaharjausta, niin näiltä osin valmiiksi. Aseet puolestaan maalasin sinisiksi ja metallinhohtoisiksi. Metallin ja sinisen päälle sininen väripesu ja sinisiä osia sitten vaalensinisillä kuivaharjaten valmiiksi. Tarkoitus oli luoda lämpimän ja kylmän kontrastia figuihin. Tässä onnistuin mielestäni ihan hyvin.

Alustat on tehty vanhasta röpelöstä tapetista, josta tuli ihan näyttävä mukulakivinen katu, kun sitä sopivasti maalasi harmaalla ja ruskealla. Siihen päälle sitten vielä ruohotupsu ja kallo, niin näyttää kivalta.

Beastmen

Näiden ohessa sain hankittua petomiehilleni kilvet ja maalattuakin ne. Tässä muutama mallikappale poseeraamassa uusien hienojen kilpiensä kanssa. Chaos Marauder -kilvet sopivat nätisti näillekin. Lakkausta vielä vähän vaatii, mutta nyt on ollut sen verran sateista ja tuulista, että saa nähdä, koska se ulkosalla onnistuu.

Tällaista tällä kertaa, lisää kirjoitelmia on luvassa.

Blood Bowlia, 28.9.2017


Tiistaina tavanomainen sää helli katsojia Kerttu Areenan lehtereillä. Ja katsojia olikin paljon, 27 000. Näistä valtaosa oli satunnaisia katsojia, hyvin pienet Reikland Reaversin ja Foul Ugly Brothers and Retardsin fanijoukot hädin tuskin erottuivat. FUBARin aavistuksen suurempi (kaksinkertainen) fanijoukko kallisti kuitenkin yleisön vaakakupin goblinien puolelle. Äärimmäisen tasaista oli muutenkin, joukkueet olivat hyvin tasaväkisiä eikä kumpaakaan katsottu aiheelliseksi autettavan. Goblinit pääsivät valitsemaan aloituksen ja lähtivätkin heti hyökkäämään kaikkien salaisten aseiden ja muiden voimin.

Goblinit hyökkäilevät

Kääpiöt olivat pienen ottelutauon jälkeen selvästi ruosteessa ja aloituspotku leijailikin sitten ilmassa sekä lyhyenä että korkeana. Yksi goblineista oli ehtimässä pallon alle, mutta eihän se pallo lopulta edes kantautunut vastustajan kenttäpuoliskolle, joten pallo luovutettiin vastentahtoisesti vihreisiin kätösiin. Pelin lopulta lähdettyä käyntiin alkoivat ketjut ja pallot heilua ilmassa, moottorisahakin surahti ja pommi lensi melkein katsomoon. Kunnialliset kääpiöt hämmästelivät tätä toimintaa ja lopulta tuomarikin puuttui peliin, kun hurjistunut goblin yritti moottorisahata maassa makaavaa kääpiötä. Tai yritti ja yritti, onnistui sahaamaan surmaajan numero 8 sairastuvan puolelle. Katsojien mielestä tosin näytti, että ”Ujo” kuten häntä yleisö kutsuu, oikein hakeutui sahan alle päästäkseen lepäilemään. Onhan hän nyt viiden pelatun ottelun jälkeen pelannut yhden ottelun alusta loppuun, kolmessa pelissä lähtenyt toipumaan pienempien tai isompien vammojen myötä jo avausjakson ensipuoliskolla ja yhden pelin hän on huilannut kokonaan. Mutta se siitä, kääpiö toipumaan ja saha-goblin kentän laidalle rangaistukseksi.

Toinen kääpiösurmaajista runttasi vastatoimenpiteenä vielä yhden goblinin kentän pintaan murtaen samalla häneltä nilkan. Goblinit eivät tästä kuitenkaan hirveästi harmistuneet, vaan rynnistivät jakson puolivälissä avausmaalin tekoon.

Vastaiskun rakentelua

Kääpiöt lähtivät hakemaan tasoitusta ja lähtivätkin innokkaasti, kun ottivat ensimmäiset askeleensa jo pallon vielä lentäessä ilmassa. Pallon pudottua maahan kääpiösurmaaja tempaisi taas yhden vastustajista sairastuvalle loppupelin ajaksi. Hyökkäys lähti oikeaa laitaa eteenpäin goblinien pyristellessä vastaan. Yleisö yltyi ”Jörö! Jörö!”-huutoihin, kun kääpiösurmaaja teloi hetkeä myöhemmin jo kolmannen goblinin pois pelistä, jälleen oli nilkka murtumassa, mutta joukkueen apteekkari ennätti pelastamaan pelaajaparan. Joukkueen heittäjä numero 5 onnistui syötössäkin kaivettuaan pallon peikon varpaiden edestä ylös, kun hyökkäyssuunta oltiin muuttamassa oikealta vasemmalle, mutta lopulta tasoitusmaali jäi kuitenkin tekemättä.

Toiselle jaksolle lähdettiin sitten hakemaan uudestaan tasoitusmaalia kutakuinkin samalla kaavalla. Oikeaa laitaa lähdettiin rynnimään ja nyt jo melko ohueksi telottu goblin-puolustus ei pystynyt pitämään pintaansa. Peikkojakin moukaroitiin kentän pintaan. Yksi linjamiehistä tyrmäsi yhden goblineista ulos pelistä, jonkun sortin pysyvän vamman kanssa. Nopea maali roikkui ilmassa, mutta kääpiöt lähtivät varmistelemaan – he eivät halunneet jättää liikaa aikaa goblineille uuden maalin tekoon. Samaan aikaan keskikentällä toinen peikoista unohtui omiin maailmoihinsa ja toinen peikko saatiin nurin. Epäkääpiömäisellä kunniattomuudella maassa makaavaa peikkoa käytiin potkaisemassa (avausjakson sahat, moukarit ja pommit olivat vielä mielessä) arkaan paikkaan ja peikko vietiinkin ulos kentältä. Vamma näytti pahalta, mutta niin vain peikon regeneroitumiskyvyt toimivat ja tuota pikaa otus oli jalkeilla. Kääpiöt kuluttivat aikaa ja murjoivat goblineita, he eivät halunneet päästää toista peikkoa liian pian kentälle. Mutta kun heittopeli hieman ontui ja harvalukuiset goblinit olivat päästä liian lähelle, niin joukkueen tähtiheittäjä lopulta noukki pallon maasta ja kantoi sen maalilinjan yli tasoitusmaalin merkiksi.

Goblineilla oli vielä hyvin aikaa maalin tekemiseen, varsinkin kun ottivat varaslähdön. Mitään kovin vaarallista ei kuitenkaan saatu aikaiseksi ja kun kääpiöt pääsivät lyömään goblinit irti peikoista, niin maalintekoaikeet kuivuivat lopulta kasaan. Lopputuloksena siis 1-1 -tasatulos.

Ottelun jälkeen joukkueen kassaan kilahti mukavasti 40 000 kultakolikkoa ja faniryhmäkin säilyi kokonaisuudessaan hengissä. Tasoitusmaalin tehnyt heittäjä numero 5 valittiin ottelun tärkeimmäksi pelaajaksi. Tämän seurauksena hän pääsee ennen seuraavaa ottelua ylimääräisiin harjoituksiin samoin kuin yhden goblinin tyrmännyt linjamies. Jöröksi ristitty surmaaja pääsee niin ikään lisäharjoituksiin, vähän erikoisempiin. Katsotaan mitä toverit oppivat.

Slann-peli, 30.8.2017


Eilen tiistaina kaatosade kasteli Kerttu-Areenaa koko ottelun ajan, mutta liekö käytössä ollut erikoisvalmisteinen pallo, kun liukkautta ei kukaan pelaajista huomannut…? Vastakkain kentällä olivat hyökkäysvuoron valinneet kääpiöt, Reikland Reavers, sekä vasta kauden avausottelunsa pelanneet slannit, Hilpeän Huilun Soittajat. Rankkasade sotki kuvioita, tasoitukseksi Reaversille tarkoitettu Bloodweiser Babe taisi eksyä huilistien torkkutuvalle. Katsojia ei paikalle saatu kuin 14 000, tasan molemmille puolille.

Pientä hämmennystä oli siis ilmassa, joten eipä mikään ihme, että yleisö ryntäsi kentälle ja tyrmäsi pari pelaaja kummastakin joukkueesta. Tästä toivuttuaan (ja välittämättä sateesta) kääpiöt nappasivat pallon maasta ja rakensivat pientä häkkiä vasempaan laitaan. Vikkelät lisko-otukset hyppelivät kuitenkin sinne saman tien ja kaatoivat pallonkantajan, noukkivat pallon ja heittivät sen keskikentälle. Lisko oli siellä kuitenkin yksinään, joten kääpiöt saivat pallon pomppimaan maahan. Pitkähkön nujakan aikana pallo poukkoli käsissä ja maassa, yksi huilisteista tyrmättiin ottelusta (ja seuraavasta) pois kähinän aluksi. Hetkeä myöhemmin Reavereiden toinen surmaaja teki vastaavan teon ja yksi huilisti loikki itsensä kuoliaaksi kentän pintaan. Kentällä alkoi olla tilaa ja kääpiöt murjoivat vastustajiaan innokkaasti kentän pintaan ja etenivät hitaasti vasenta laitaa kohti maalia. Siinä sivussa kääpiöiden ensimmäisen todellisen taklauksen ottelussa esittänyt linjamies toisti tempun, tällä kertaa liskolta murtui lantio. Valmentaja alkoi olla jo aika kärsivän näköinen, pelaajia kannettiin kentältä ulos ja palloa kohti maalia. Vikkelä vastustaja pääsi kuitenkin häiritsemään pallonkuljetusta ja välillä kaatamaankin pallonkantajan. Aivan loppuhetkillä oli kääpiöillä tilaisuus tehdä maali. Surmaaja ryntäsi kroxigorin kimppuun tehdäkseen tilaa, mutta pullistelusta ei ollut apua ja jättilisko vain siirtyi taaemmas. Surmaaja tästä sisuuntui ja jatkoi rusikointiaan, mutta tyrmäsi itsenä. Hölmistyneet kanssapelaajat eivät enää saaneet mitään aikaiseksi ja pian tuomari vihelsikin pilliin tauon merkiksi, tilanne 0-0.

Toisen jakson alussa huilistien fanit osoittivat suosiota alakynnessä olleelle joukkueelleen hienon taistelun jälkeen. Harvalukuinen hyökkäys lähti etenemään ja yksi kääpiöistä tyrmättiin torkkutuvalle ennen kuin ehdittiin kissaa sanoa. Kääpiöpuolustus pyrki pelaamaan sekä leveänä että syvänä, jotta vikkelät vastustajat eivät pääsisi liikaa karkuun. Sieltä ne kuitenkin vasemmasta laidasta luikkivat läpi, ja vaikka kääpiöt aina välillä pääsivät iholle tai kaatamaan pelaajan, niin palloa ei saatu turvallisemmille vesille. Hilpeä huilunsoittaja tanssahteli maaliviivalla hetken jos toisenkin, kunnes astui johtomaalin merkiksi maaliviivan paremmalle puolelle toisen jakson lähestyessä loppuaan.

Kääpiöillä oli kuitenkin vielä hyvin aikaa tehdä tasoitusmaali, varsinkin kun puolustus oli harva verkko. Tätä paikattiin kuitenkin rynnäköllä aloituspotkun leijaillessa ilmassa – Kroxigor syöksähti vasempaan laitaan taklaamaan kääpiöiden blitzer-kaksikkoa ja pitämään heidät syleilyssään. Pallo saatiin kuitenkin näppärästi ylös ja juoksutettua etulinjassa odotelleelle juoksijalle, joka pinkaisikin aukosta läpi kauas vastustajan puolelle. Surmaaja juoksi toiselta puolelta avuksi, mutta kompastui yrittäessään päästä vierelle. Tämän jälkeen slanneilla olikin melko helppo tehtävä edessään kaataa yksinäinen pallonkantaja, ja siinähän he myös onnistuivat. Rohkeasti hyökännyt kääpiö kannettiin kentän laidalle, mutta selviää kuulemma seuraavaan peliin. Huilistit suunnittelivat vielä pallon heittoa, mutta kääpiöiden syleilystä pois pyrkinyt lisko kompastui omaan näppäryyteensä (tai sen puutteeseen) ja löytyi ottelun päätyttyä kuolleena kentän pinnasta. Pahasti alivoimalla pelannut Hilpeän Huilun Soittajat onnistuivat siis kaivamaan hienon 1-0 -voiton.

Kääpiöleiristä arvokkaimmaksi pelaajaksi valittiin yksi linjamiehistä, ei tosin sitä, joka tyrmäsi kaksi vastustajaa. Hän pääsee tämän seurauksena lisävalmennukseen. Vähäiset fanit olivat sen verran uskollisia, ettei tappio heitä hetkauttanut, mutta kassaan ei tullut kuin 20 000 kultakolikkoa lisää. Seuraavaan otteluun päästään kuitenkin täydellä 12 kääpiön kokoonpanolla ensimmäistä kertaa sitten avausottelun.


No niin, sadetta ei tosiaan muistanut kumpikaan valmentaja, joka olisi jonkun verran pelin kulkuun varmasti vaikuttanut. Sen lisäksi Bloodweiser Babe annettiin tasoituksena arvokkaammalle huilistijoukkueelle, kun sekoilin siinäkin. Ottelukokemuksesta huolimatta joukkueeni oli siis ottelun alussa arvottomampi kuin vastustaja. Ensimmäisellä jaksolla liskoja lakosi kuin heinää, mutta maalia ei vaan onnistuttu runttaamaan. Toki vastustaja oli vikkelä ja nopea, joten karkuun ei oikein kunnolla päästy. Ei vaikka vastustaja heitti kolmet tuplakallot avausjaksolla ja onnistui tappamaan yhden pelaajistaan loikkimalla. Kyllähän ne neljä rerollia siinä saikin kulumaan.

Toisella jaksolla alkoi kääpiöidenkin suojukset kulumaan, mikä vähän tasapainotti pelaajaepätasapainoa kentällä. Hitaat kääpiöt eivät saaneet vikkeliä vastustajia kiinni, vaikka kuinka koitin pitää puolustuksen leveänä ja syvänä. Koitin toki takoa myös vastustajia pois pelistä, mutta siinä ei oikein enää onnistuttu. Lopussa oli vielä mahdollisuus tasoitusmaaliin, mutta eihän se lisäliike taas siinä kohtaa onnistunut – ei ollut ensimmäinen epäonnistunut lisäliike pelissä. Jokunen onnistui tosin.

Maalattuja figuja, 15.8.2017


Petomiehiä

Beastmen Gors

Takapuoletkin on kunnossa

Laitetaas tänne nyt niitä maalattuja figujakin, kun niitä on tässä taas kertynyt. Nämä eivät ole nyt missään kronologisessa järjestyksessä, vaan ihan siten miten vain olen saanut kuvattua ja läiskittyä kuvia tänne. Tässä ensin tusina petomiehiä. Yhdeksän rivimiestä ovat muovia, joista poistelin maalit ja kolmen hengen komentoryhmä on metallia, joka oli vielä blisterissä, jonka tässä joskus taannoin ostin. Kokeilin näissäkin Army Painterin metodeja, eli ensin Barbarian Flesh -sprayllä koko komeus, sitten värejä sinne tänne ja lopuksi joku rusehtava wash koko komeuden yli. Tuli nopeasti varsin pelikuntoista tavaraa. Hiukan toki kuivaharjailin pesun jälkeen sentään. Aluistoissakin vähän kokeilin uutta, eli ostin Citadelin Middenland Tufts -paketin, josta napsin kaksi melko pientä tupsua kuhunkin alustaan. Toimivat mielestäni varsin hyvin noissa vihreissä alustoissani. En halunnut alustojen kanssa lähteä sen kummemmin kikkailemaan, mielestäni nämä vanhahkot figut ansaitsevat juurikin tällaiset alustat Age of Sigmarissa.

Stormcast Eternals

Lintuperspektiivi

Sitten vähän tuoreempia maalauksia viime viikolta, Stormcast Eternalien Prosecutor Prime, kaksi Vanguard-Raptoria sekä kaksi Aetherwingiä. Ihmismäiset otukset on tehty tutulla kivimies-kaavalla, lintuihin laitoin sitten vähän enemmän värejä, mutta niilläkin tuo jaloissa roikkuva nauha on samanvihreä, mitä olen käyttänyt paljon muissakin figuissa. Ehkä se sitoo näitä figuja kivasti yhteen, tai sitten ei.

Fyreslayer Runemaster

Riimumestari ja pala muuria

Tulevaan Fyreslayers-porukkaan maalasin ensimmäisenä Runemasterin, koska tämän sain hankittua ennen kuin Start Collecting -laatikko tuli kauppoihin. Tämä on oikeastaan siitä Silver Tower -laajennuksesta Warhammer Questiin. Laitoin tämän hienohkolle kalloalustalle, jonka sain tuossa aiemmin vaihtokaupassa. Hänen vierellään komeilee ensimmäinen valmistunut muurinpätkä Sigmarite Mausoleum -laatikosta. Aika paljon on tekemistä senkin kanssa siis vielä. Tuosta kääpiöstä tuli oikein hyvä, tuo viitan vihreä ei ehkä ihan toiminut halutulla tavalla, mutta komea soihtu ja kauniit silmät varmaankin paikkaavat tilannetta…

Trollslayer

Kääpiösurmaaja

Lopuksi vielä yksi pikamaalaus, eli Battle for Skull Pass -laatikon kääpiösurmaaja. Meniköhän tähän parissa erässä noin tunti, tämäkin lähti siitä Barbarian Flesh -sävystä liikkeelle. Harmillisesti vain näille vanhoille Slayereille ei taida enää olla Warscrollia AoSissa, kun Fyreslayerit veivät näiden paikan. Tyylillisesti tämä ei oikein siihen porukkaan osu, joten siinä mielessä vähän turha veto. No, ehkäpä tämä näkee käyttöä vaikkapa Skirmishissä tms.

Khemrit ja kääpiöt, 11.8.2017


Tämän viikon tiistaina perinteisellä Kerttu-areenalla oli kaunis ilma Blood Bowlin pelaamiseen. Kentälle asettuivatkin vastakkain khemri-joukkue Luuvitonen ja kääpiöjoukkue Reikland Reavers. Skaveneita vastaan pahoin kärsinyt Reavers oli antanut kenkää solisluunsa murtaneelle kääpiölle ja palkannut toisen tilalle. Kun kuitenkin tämänkin jälkeen joukkue oli vajaalukuinen, niin kentän laidalta värvättiin sopivankokoinen kaveri pelivarusteisiin.

Kääpiöjoukkue oli jo kerännyt hieman mainetta, katsomon 13 000 äänijänteestä piirun verran enemmän kannatti kääpiöitä. Joukkue oli kuitenkin muuten alivoimainen ja ennen ottelua joukkueelle suotiinkin vielä pikainen harjoitustuokio ja vaihtoaitioon toimitettiin harhaileva parantaja sekä oluttarjoilija. Aloituspotku annettiin kääpiöille, mutta se ei mennyt aivan putkeen, vaan kaarteli korkealla taivaalla ja khemripelaaja ehti pallon alle ja nappasi sen kiinni.

Läpimurtoa tekemässä

Tästä innostuneena khemrit kävivät päälle yleisen syyttäjän lailla ja kääpiöiden etulinja moukaroitiin kentän pintaan. Kääpiöt pinnistelivät vastaan, mutta vakavia vammoja ei saatu suuntaan eikä toiseen. Khemrit eivät tohtineet lähteä hyökkäämäänkään pallon kanssa, kun ympäri kenttää oli nujakoita. Kääpiöt puolustivat sitkeästi ja tekivät jopa rohkeita taklauksia vahvempia hautavahteja vastaan. Yhden tällaisen jälkeen saatiinkin yllättävä rako, josta kääpiöjuoksija pinkaisi läpi ja löi pöllämystyneen pallonkantajan nurmikkoon. Pelin painopiste muuttui heti, kun molemmat joukkueet pyrkivät pallon luokse. Pallohan oli khemrilinjojen takana, joten khemrit olivat paremmassa asemassa ja pian pallo olikin jälleen heidän luisissa hyppysissään ja hyökkäyksen rakentelu käynnissä.

Ennen pitkää khemrienkin oli pakko lähteä hyökkäämään, sillä aika kului. Sieltä vasenta laitaa pitkin he hitaasti kiiruhtivat, toisen suojasivat palloa, toiset sitoivat kääpiöitä. Aivan loppuhetkillä maalintekokin sitten lopulta onnistui. 1-0 Luuvitoselle. Ottelun ensimmäistä jaksoa oli vielä hetki jäljellä ja joukkueet siirtyivät aloitusasemiin. Yleisö nähtävästi kaipasi jo tauolle ja virvokkeille, koska katsojat ryntäsivät kentän läpi tyrmäten pari kääpiötä matkalla. Tämän seurauksena ei palloakaan päästy onnistuneesti enää heittelemään eivätkä nyrkitkään tehneet sanottavaa vahinkoa.

Toiselle jaksolle kääpiöt lähtivät luottavaisina, khemrit eivät olleet kuitenkaan esittäneet mitään ihmeitä. Jakson alkajaisiksi pieniä ihmeitä kuitenkin nähtiin, tosin kääpiöille suosiollisia. Yksi hautavahdeista lähti ryntäämään aloituspotkun aikana, mutta kääpiö oli valppaana ja otti iskun taidokkaasti vastaan. Ei siinä auttanut khemrijohtajankaan huutelut, kun hautavahti tuupertui maahan. Tästä innostuneena kääpiöt alkoivat muksimaan khemrejä urakalla. Hyökkäys lähti vyörymään keskeltä ja pallokin napattiin mukaan. Molemmista laidoista karkasi yksi kääpiö takakentälle häiritsemään khemrejä ja peli näytti olevan uomissaan.

Kääpiöiden hyökkäysraiteet

Sieltä vastustaja kuitenkin vain onnistui pääsemään iholle ja suunnitelmia piti vaihtaa, hyökkäyksen suunta vaihdettiin vasempaan laitaan. Samaan aikaan ainoa kentällä ollut surmaaja koki kovia khemrien kourissa. Kallo oli haljeta, mutta apteekkari ehti väliin ja onnistui rusikoimaan kallon kuntoon – selkä tosin vähän kärsi siinä sivussa. Kentältä hänet kuitenkin autettiin pois. Vasemmalla oli väljempää, mutta khemrejä kuitenkin vähän liikaa. Pienen nujakoinnin jälkeen pallonkantaja tönäistiin kentältä ulos ja yleisö heitti pallon takaisin kutakuinkin keskelle kenttää kääpiöiden jalkoihin. Sieltä se kuitenkin epäonneekkasti pompahti kerran ja pari kentällä ja liukkaissa sormissa ja päätyi khemrien jalkoihin. He saivatkin sen sitten melko vapaasti noukkia käsiinsä ja lähteä jälleen vasemmalta hyökkäykseen. Pelisuunnan muutos ei oikein sopinut kääpiöille, jotka olivat kovasti hyökkäämässä. Khemrit pääsivätkin melko rauhassa tulemaan, yksittäisistä hätistelijöistä ei ollut suurempaa harmia heille. Hienoja kuvioita kentän laidalla piirreltiin, mutta ne vaativat aikamoista itsensä ylittämistä ja lopulta ottelun loppiuhetkillä khemrit tekivät pienen tanssikuvion jälkeen 2-0 -maalin. Tätä ennen oli toinenkin kääpiö työnnetty katsomoon Bloodweiser-neidon seuraksi.

Urheasti esiintynyt kääpiösurmaaja valittiin parhaaksi pelaajaksi, mutta hän on valitettavasti seuraavasta ottelusta poissa. Kassaan kilahti 60 000 kultakolikkoa, mutta niillä ei vielä ihmeempiä tehdä. Täysi joukkue saadaan kuitenkin seuraavaan otteluun jalkeille, joten siinä mielessä on hyvä jatkaa kautta.

AoS Skirmish -kuulumiset, 9.8.2017


Aarteenetsintä käynnissä

On pitänyt näitä Skirmish-kommentteja ja raportteja tänne kirjoitella jo viikko- ja kuukausikaupalla, mutta kun ei muka kerkeä. Joka tapauksessa Skirmish-liigan toinen peli oli aarteenetsintää, jota olin kertaalleen jo harjoitellut ensimmäisen skenaarion jälkeen. Tällä kertaa vastaan asettui toinen Order-porukka, Joonaksen Stormcasteja ja tavallisia ihmisiä yhdistelevä joukkio. Hän oli myös pelannut tätä skenaariota jo aiemmin, liigassakin, joten hänellä ei ollut enää liigapisteet jaossa. Sitten edellisen pelin joukkioni oli vahvistunut yhdellä Liberatorilla ja ensimmäisellä Prosecutorilla, pistekoko oli nyt siis 40.

Komentajat kohtaavat

Kuten odottaa sopi, vasara kolisi kilpeen ja kypärään, mutta kovin pahoja vahinkoja ei tullut. Aarteita löytyi lopulta jopa kolme, mutta ne olivat harmillisesti  väärällä puolella pöytää ja Joonaksen hallussa. Raivokasta taistelua niistä silti käytiin, ennen viimeistä tasoittavaa vuoroani tilanne oli kuitenkin 3-0 Joonakselle. Lord Relictorini onnistui kuitenkin kutsumaan tappavan ukkossateen yhden aarteenvartijan päälle, jonka jälkeen oma Stormcastini pääsi liikkumaan aarteelle. Toinen Stormcast puolestaan onnistui hyökkäämään toisen aarteevartijan kimppuun ja tappamaan hänet, joten tilanne kääntyikin lopulta minulle 2-1 -minor-voitoksi. Tiukka ja hauska peli jälleen, tykkään.

Aarteen kuskausta

Kolmannessa pelissä olikin sitten vuorossa aarteenkuskausta ja sain itse valita itselleni aarteenkuskaajan roolin – nerokasta, kun edellisessä pelissä olin aarteita kerännyt. Vastaan tuli Miskan Dispossessed-kääpiöporukka ja kun aarrettani kantoi lentävä Prosecutor, niin lähdin luottavaisin mielin pelaamaan. Vahvistukseksi otin Vanguard-Raptorin Hurricane Crossbow’lla, jolta odotin niin ikään paljon. Lähdin ripeästi etenemään oikeaa laitaa pitkin pyrkien muilla joukoilla hidastamaan kääpiöiden etenemistä ja suojautumaan muuten tulitukselta. Lopputulos oli pienoinen antikliimaksi, mutta peli oli kovaa ja voittoa janottiin. Pari kääpiötä sai Prosecutorini kiinni, mutta eivät saanee tapettua. Sitten omalla neljännellä vuorollani tylsästi peräännyin taistelusta ja lensin samalla kentältä ulos ja voittoon. Ei yhtä jännä ja kiva kuin monet muut skenaarioista.

Neljäs liigapeli oli Ritual, johon vastaan asettui Markon Khorne-porukka. Pistekoko oli nyt 60 ja vahvistuksiksi tulivat viides Liberator ja lentävä Aetherwing. Khorne oli rituaalia yrittämässä ja minun Stormcastini sitä estämässä. Kovaa ja tiukkaa taistelua, jouduin luonnollisesti vähän kiertelemään enkä saanut kunnolla iskettyä kaaospomoa vastaan. Pari haavaa sain aikaan, mutta se ei riittänyt mihinkään. Lopuksi koitin vielä komentajallani saada lähitaistelussa vahinkoa aikaiseksi, mutta toisin kävi – komentaja putsattiin pois pöydältä ja major-voitto Markolle. Tästä pelistä olen näemmä onnistunut kuvat tuhoamaan ennen kuin sain ne tänne… 😦

Seuraavalla viikolla pelasin Ritual-skenaarion uudestaan, jälleen keskeyttäjän roolissa, mutta tällä kertaa vastassa oli Joonas. Hänelle tämä oli liigapeli, minulle ei. Melko samaan tapaan eteni tämäkin peli, kiersin molempia sivustoja pitkin, mutta aika loppui kesken. Sain komentajaa sen verran haavoitettua, että minor-voittoon oli Joonaksen tyytyminen.

Tänään olisi sitten vuorossa viides liigakierros ja voittoa pitäisi jälleen juhlia, mikäli Skirmish-liigan voitosta vielä mielii taistella. Skirmish on mielestäni hieno pelimuoto, pöydällä on sen verran vähän figuja, että jokaista liikettä joutuu harkitsemaan ja jokainen tehty tai tekemätön asia on tärkeä. Senpä vuoksi näissä peleissä meneekin aikaa melkein yhtä paljon kuin tonnin peleissä… 🙂 Ihan pienillä pistemäärillä peli ei ehkä toimi, vaan menee pelkäksi mättämiseksi. Tosin tähän saattavat skenaariotkin vaikuttaa. Täytyisi joskus päästä pelaamaan vähän enemmän kerralla, niin ei menisi aloittamiseen ja lopettamiseen niin paljoa aikaa.

Blood Bowlin parissa, 29.7.2017


Blood Bowl -kääpiöitä

Tämän viikon tiistaina käynnistyi osaltani tuorein Turun Blood Bowl -liiga. Maanantai-iltana sain maalattua joukkueen valmiiksi eli nuo oikealla näkyvät neljä pelaajaa. Joukkueeni on kovin yllätyksetön, 6 blockkeria, 2 blitzeriä, 2 runneria ja 2 slayeria sekä 3 rerollia. Joukkueen nimeksi valitsin Reikland Reaversin erinäisistä syistä, sinipitoinen värimaailma tulee nimen mukana. Joukkueeni muodostuu siis Keisarikunnan alueella majailevista kääpiöpelaajista, jotka ovat ottaneet Reikinmaan kodikseen.

Liigassa käytetään vähän sekaisin uusia 2016-version sääntöjä sekä vanhoja Living Rulebook 6:n sääntöjä oikeastaan siksi, että uudet pelaajat pääsevät hyvin mukaan, mutta saadaan samalla vanhoille pelaajille käyttöön tähtipelaajia ja sen sellaista.

Tiistaina vastaan asettui siis tuoreen Reikland Reavers -joukkueeni vastustajaksi jo yhden kauden pelannut örkkijoukkue Bishop´s Cross Grinders perinteisellä Kerttu Areenalla, jolla oli ihanteellinen keli pelin pelaamiseen. Katsojat eivät tästä huolimatta olleet vielä löytäneet kääpiöjoukkuetta, vain 2000 kannattajaa saapui katsomaan peliä, kun örkkimielisiä katsojia löytyi peräti 12 000. Tasoitukseksi kääpiöiden puolelle liittyi niin kiertelevä apteekkari, Bloodweiserin tuotelähettiläs sekä puolituiskokki.

Alkutunnelmia

Aloitusvuoro meni örkeille ja lähtivät hyökkäysmuodostelmaan. Kääpiöt keskittyivät puolustuskuvionsa täydellistämiseen niin paljon, että potku karkoitti pallon takalaidasta yli. Örkit saivat siis pallon ilmaiseksi. Puolituiskokki onnistui kuitenkin tekemään sellaiset keitokset, että örkkien taktiset kuviot menivät melko lailla pieleen. Kääpiöiden toinen surmaaja, joka muun joukkueen tavoin haluaa vielä pysytellä tuntemattoman, tyrmättiin heti aloituspotkun jälkeen taukotuvalle. Siellä hän sitten viihtyikin valmentajan harmiksi oluthinkkien luona koko loppupelin ajan. Pieneksi tasoitukseksi örkkien peikko Saedmara ei suostunut kuuntelemaan valmentajan käskyjä ensi alkuun ollenkaan, vasta kolmannella yrityksellä saatiin jotain aikaiseksi. Tätä ennen örkkiheittäjä Hardor Deadsnarl oli tyrmätty ottelusta ulos, joten peli vaikutti kovin väkivaltaiselta. Örkkivalmentajalta oli muutenkin tässä kohtaa jo kortit aika lailla käytetty. Hardor hukkasi pallon kentälle, jossa se saikin pysyä aika lailla rauhassa pelaajien jaloissa.

Peikko Saedmara pääsi myös väkivaltaisen pelin makuun kiinni ja onnistui hankkimaan uransa ensimmiäset tilastopisteet tyrmäämällä kääpiöiden numero 4:n ulos pelistä. Kentällä alkaa olla enemmän tilaa ja pallokin päätyy örkkien hyppysiin. Sitä hivutetaan pikkuhiljaa kohti maaliviivaa kääpiöiden yrittäessä pysyä perässä. Hellävarainen nuijiminen jatkuu ja pallo on jo aivan maaliviivan tuntumassa olevan Zartarurk Deathaxen käsissä ensimmäisen jakson ollessa loppumaisillaan. Vielä sinnekin ehtii kuitenkin kääpiö häiritsemään. Örkit koittavat taklata hänet pois tilanteesta, mutta eivät onnistu. Tämä hämmentää örkkejä sen verran, että he pyrkivät juoksumaalin sijaan tekemään heittomaalin. Goblin juoksee irti kääpiöiden syleilystä ja pääsee maalialueelle. Zartarurk pyrkii heittämään hyvin lyhyen syötön kääpiöhäirinnän alla, mutta pallo nousee liian korkealle ja menee goblinin käsien yli katsomoon. Heti kohta tämän jälkeen ensimmäinen jakso päättyikin.

Toisen jakson alkajaisiksi fanit molemmin puolin osoittivat suosiotaan väkivaltaiselle pelille, mutta toivoivat silti vähän taktisempaa ja maalirikkaampaa peliä. Puolituiskokin keitokset olivat edelleen voimissaan, mutta eivät ihan niin hyvin kuin ensimmäisellä jaksolla. Toisaalta pari kääpiöpelaaja virui sairastuvalla eikä täyttä joukkuetta saatu kentälle örkkejä vastaan. Puolustavien örkkien aloituspotku on aivan nappiosuma, pallo tipahtaa lopulta aivan keskiviivan paremmalle puolelle peikon jalkojen juureen. Kääpiöt koittavat saada raivattua tilaa ja vaikka örkit tyrmäävät itseäänkin, niin pallo lojuu maassa, kunnes Zartarurk Deathaxe poimii jälleen pallon ja viilettä kohti kääpiöiden maalialuetta. Kääpiöt yrittävät jälleen juosta perään, mutta hyökkäykseen on panostettu niin paljon, ettei örkkimaalia ehditä estämään. Örkit siirtyvät 1-0 johtoon vähän toisen jakson puolivälin jälkeen jättäen kääpiöille vielä mahdollisuuden tasoitusmaalin tekoon, joskin vajaamiehisinä.

Yleisöryntäyksen jälkeen

Örkkipainotteinen katsomo ei tasoitusmaalia pitänyt mielekkäänä vaan ryntäsi kentälle tönimään pelaajia. Kääpiöitä tyrmättiin nurmeen peräti 5, mukaan lukien molemmat takakentän pelaajat, mutta örkkejä vain 2. Kääpiöille jäi siis vain neljä pelaajaa pystyyn ja örkkien avauspotku laskeutui tällä kertaa aivan takarajan tuntumaan. Tasoitusmaalin teko muuttui siis kovin vaikeaksi ja niinhän siinä kävi, että aivan peliajan päättyessä Deathaxe taklaa kääpiön nurin, väistää toista, noukkii pallon ja kolmannen kääpiön väistettyään siirtyy pallon kanssa maaliviivan yli juhlien 2-0 -maalia. Siihen peli sitten päättyikin.

Kääpiöiden rivimies numero 9 valittiin joukkueen parhaaksi pelaajaksi. Lipputuloja ei kertynyt kassaan kuin 10 000 kolikkoa, joilla ei pahemmin juhlita. Seuraavaan otteluun joudutaan siis lähtemään 11 pelaajalla.


Seuraava ottelu olikin sitten jo heti torstaina, niin ikään Kerttu Areenalla. Vastaan asettui niin ikään jo kokenut joukkue Rathorde’s Fitnessschool. Hiostavan kuuma ilma painosti pelaajia ottelun alkaessa ja kääpiöt saivatkin itselleen aloitusvuoron toivoen pääsevänsä johtoon ennen lämpöhalvauksia. Lämpöhalvauksia hälventämään Reaversille tuli avuksi myös kaksi Bloodweiserin sponsoripakettia sekä vanha tuttu puolituiskokki. Katsojatkin olivat jo kuulleet uudesta joukkueesta, mutta 15 000 katsojasta vain kolmasosa oli kääpiöiden puolella. Puolituiskokki teki jälleen väkevät keitokset, skavenluotsille ei jäänyt juurikaan taktikoitavaa.

Kääpiöjuna etenee

Kääpiöt ryhmittyivät siis hyökkäysmuodostelmaan ja kuin hyvänä enteenä rottamiesten aloituspotkun lentäessä ilmassa myös pilvet liikahtivat asettuen mukavasti auringon eteen. Vilpoisista luolalämpötiloista oltiin vielä kaukana, mutta onneksi Reavers-kääpiöt ovat jo ehtineet tottua maanpäälliseen elämään Reikinmaalla. Skavenien kolmen pelaajan puolustusryhmitelmä tyrmättiin heti ensi töikseen kentän laidalle tai kenttään. Kääpiö numero 3 tyrmäsi yhden pois pelistä, kollega seuraavan taukotuvalle ja kolmas viimeisen syvälle nurmikkoon. Pallokin napattiin kyytiin ja lähdettiin hyökkäämään keskeltä.

Peli eteni pikkuhiljaa kohti Fitnessschoolin maalia, matkalla tosin Reavers-kääpiö 8, joka siis vietti koko edellisen pelin oluttynnyreiden parissa, sai sen verran kovan tällin, että hänet siirrettiin pois kentältä. Seuraava ottelukin jää häneltä väliin. Mahtoiko olla selvin päin edes pelin alkaessa? Pienistä mutkista huolimatta jo alkuottelussa kunnostautunut numero 3 onnistui kantamaan pallon maaliviivan yli vähän jakson puolivälin jälkeen. Ensimmäinen maali oli tosiasia.

Maali häämöttää

Rotille jäi vielä hyvin aikaa tasoitukseen, varsinkin kun valmentaja veti häikäisevät kuviot fläppitaululle. Tilannetta auttoi vielä kääpiöiden yli takalaidan lentänyt pallo. Jälleen siis vastustaja sai vapaasti pallon käsiinsä. Kääpiöt olivat kuitenkin varautuneet nopeisiin rottaotuksiin ja puolustus oli sekä syvä että leveä. Sieltä tultiin kyllä kovaa läpi, mutta sen verran kääpiöt pääsivät iholle ja niskan päälle, että tasoitusmaalia ei ensimmäisellä jaksolla nähty. Sen sijaan yksi skaveneista kannettiin paareille kentältä, kun kääpiöblitzer 12 tyrmäsi hänet. Kääpiöjohdossa siis tauolle.

Toisella jaksolla puolituskokki pisti entistä paremmaksi, tätä parempia keitoksia ei oltu ennen nähty ja skavenluotsi jäi kentän laidalla aivan sanattomaksi. Keitokset eivät tosin miellyttäneet yleisöä, josta singottu kivi tyrmäsi kääpiöiden linjamiehen numero 10. Sen verran lujaa lensi kivi, että luita murtui, voimat ehtyivät ja ura luultavasti päättyi ennen mainetta ja kunniaa. Samaan syssyyn aloituspotku jäi tällä kertaa vajaaksi ja jälleen vastustajalle pallo. Heillä ei kauaa nokka tuhissut ja pallonkantaja oli jo kohta maaliviivalla. Hieman he koittivat pelata aikaa, mutta kääpiöt keskittyivät pallonkantajan sijaan kurittamaan niitä rottia, joihin yltivät. Numero 9 osoitti edellisen pelin MVP-ainestaan tyrmäämällä yhden rotista pelistä pois. Pallonkantaja juoksi tasoitusmaalin ennen jakson puoliväliä haluten turvaan kääpiöväkivallalta.

Kääpiöpuolustus

Kääpiöt ryhmittyivät jälleen hyökkäyskuvioon, lyhyemmälläkin jaloilla oli vielä aikaa maalin tekoon. Sää pysyi pienestä tuulesta huolimatta mukavana. Pallo saatiin nopeasti ylös ja hyökkäyskuviota rakenneltiin lähinnä vasemmalta laidalta. Sieltä kääpiöjuna etenikin varsin vakuuttavasti valmentajan huudellessa ohjeitaan ja vastapuolen pyöritellessä epäuskoisena käsiään. Linjamies numero 1 kärsi pahan tällin vähän jakson puolivälin jälkeen, mikäli ura vielä joskus jatkuu, niin liike on entistä kankeampaa. Seuraava ottelu jää ainakin väliin. Takaiskuista huolimatta juoksija Viisi onnistui melko helposti juoksemaan pallon maalin ottelun loppuhetkillä.

Taas maalia tekemässä

Ottelun viimeisessä aloituksessa katsojat tulistuivat tuomariin, mutta sillä ei ollut pelin kulkuun enää sanottavaa merkitystä. Normaalia nujakointia jatkettiin, kunnes pelikellosta aika loppui. Lopputulokseksi tuli siis 2-1 Reikland Reaversille ja pistetili liigassa auki. Voittomaalin tehnyt juoksija valittiin ottelun tärkeimmäksi pelaajaksi ja hän saakin lisäoppia ennen seuraavaa ottelua. Linjamies 9 saa niin ikään lisäharjoitusta, vielä on kuitenkin auki, että mitä on luvassa – juoksutreeniä, paksummat toppaukset vai joku mielenkiintoinen taito. Vasta ottelun jälkeen huomattiin, että linjamies 3 saa niin ikään lisäharjoitusta.

Voitto toi luonnollisesti lisää faneja joukkueelle,  kassaan ei kuitenkaan kilahtanut kuin 30 000 kultakolikkoa. Mutta kun tämä lisätään edellisen ottelun tulokseen ja ynnätään siihen jo hetken kadoksissa olleet 30 000 säästökolikkoa, niin seuraavaan otteluun saadaan palkattua vielä uusi pysyvä jäsenkin. Kolmen loukkaantuneen myötä tarvitaan kuitenkin vielä joku tilapäispelaaja, jotta joukkue saadaan täysimiehisenä kentälle.

Kääpiösurmaajia, 18.7.2017


Komentoryhmä

Viime viikonloppu oli tuottelias maalausmielessä. Vielä perjantaiaamuna nämä 11 kääpiösurmaajaa olivat joko uuden uutta tai pensselipestyä metallia. Army Painterin Barbarian Fleshiä spraypurkista ensin päälle ja iltapäivällä sitten ensimmäisiä maalikerroksia. Väripesu ja vähän kuivaharjausta sekä alustan teko, ja sunnuntai-iltana nämä veijarit olivat jo valmiita.

Sanomattakin on selvää, että ihan kaikkia yksityskohtia en lähtenyt hiomaan, mutta ihan kelvollista pelikenttäyksikköä nämä ovat. Ei harmita.

Koko poppoo surmaajia

Tukasta olisi saanut tulla vieläkin oranssimpi, mutta ei sattunut olemaan käytössä muita värejä. Kyllä tuon värin kuitenkin oranssiksi tunnistaa, vaikka kuvissa näyttääkin vähän luonnollista ruskeammalta. Jostain hämmästyttävästä syystä myös joka figun silmät onnistuivat hyvin, lieko harjoitus tuottanut tulosta?

Komentoryhmän kolme figua ovat ”uudempia” metallifiguja sieltä jostain noin kuudennen laitoksen ajalta, 6 rivimiestä lyhyehköillä tukilla sitten sitä vanhemmalta ajalta. Harmillisesti tuossakin porukassa on 3 samassa asennossa pönöttävää taistelijaa, mutta eivätköhän ne sinne yksikköön sulaudu. Varsinkin kun jossain kohtaa sekaan tulee niitä uudempia metallifiguja sen verran, että kooksi tulee täydet 20.

Rivimiehet, vanhoja metallislayereitä

Tarkkasilmäiset varmasti huomasivat, että seassa on pari vähän oudompaa figua. Ne ovat tuossa viimeisessä kuvassa kahdestaan. Kyseiset figut poikkeavat tyyliltään ja skaalaltaan GW:n figuista, ne ovat Hasslefreen tuotantoa (kuten esimerkiksi aiemmin maalaamani jalkajousikääpiöt). En ole ihan varma, että sopivatko nuo kivasti muiden figujen kanssa samaan yksikköön, mutta se on nyt ainakin tämän hetkinen ajatus.

Hasslefree Slayers

Naispuolinen kääpiö on nimeltään Hayden, miespuolinen on nimetön ja tunnetaan katalogissa vain nimellä Hasslefrisian Troll Slayer. Ehkäpä noin lyhyellä tukalla ja parralla lieneekin selvää, että nimeään ei viitsi hirvesti ääneen huudella…

Todetaan vielä, että Army Painterin sprayn lisäksi käytin myös uutta Army Painterin Regimet -pensseliä, joka ensi alkuun tuntui vähän pitkäkarvaiseltä omaan makuuni, mutta kyllä siihen nyt on muutamassa päivässä tottunut.

Näiden figujen lisäksi on niitä peliraportteja kirjoittamatta, mutta nyt on sen verran kova maalausinto päällä, että ei viitsisi harrastusaikaa käyttää koneella istumiseen, kun voisi maalata… Mutta kyllä niitä sieltä vielä tulee.

Alennusostoksilla, 9.7.2017


Hasslefreen alesta

Hasslefreellä oli tuossa kesäkuussa joku päivä 15% alennuskampanja, kun siellä Englannissa oli kuulemma niin kuuma, että oli vaikea tehdä töitä… Minulla on ollut tarkoituksena ostella sieltä vähän maalitäydennyksiä, joten nyt oli sopiva sauma. 15%:n alennus toki innoitti ostamaan muutakin, kuten kääpiöjalkajousiporukalle komentajan sekä Sexy Demonic Megabagin, joka nyt vaan oli sellainen, että se piti ostaa, kun halvalla sai.

Lisäksi tein pienen kokeiluostoksen, nuo ylänurkan isot pyöreät rasiat ovat jonkinlaista värjättyä hiekkaa tai muuta sellaista. Tarkoitus on niitä pistää siis alustoille. En vielä tiedä, että mille alustoille niitä pistäisin, siis mille armeijalle, mutta eiköhän se tästä selviä.