Vanhoja figuja, uusia kirjoja, 13.6.2018


Battle Companies, White Dwarf, Spike

Päivitellään tänne nyt vähän näitä hankintojakin. Tuossa jo aikaa sitten ostin LotR/Hobbit-kirjan Battle Companies, tai siis Middle-Earth Strategy Battle Game se nykyään kai on nimeltään. En ole vielä ehtinyt lukemaan, mutta White Dwarf -artikkeleiden mukaan mielenkiintoinen opus. Sitten uusi (ja jo vanha) White Dwarf sekä Spike!-lehti Blood Bowl -pelistä. En ole ihan varma, että mikä tämän tarina on, mutta luultavasti korvaa jossain määrin Death Zone -julkaisut. Ainakin sisällöltään vähän samantapainen, mutta sisälsi enemmän kaikenlaista taustatarinaa ja sen sellaista.

Battle Masters yms figuja

Huuto.netistä puolestaan tarttui noin kahdellakympillä tällainen läjä vanhoja figuja. Pääosin tuossa on vanhan Battle Masters -pelin ja sen lisäosan figuja, mutta on siinä muutama hieman uudempi goblin sekä ihan tuoreita pääkalloja Skulls -paketista, joka mulla jo olikin. Nyt ei ainakaan pääse kallot ihan heti loppumaan. Tämä oli vähän sika säkissä ostos, josta ei suoraan käynyt ilmi, että mitä siinä tulee mukana, mutta nuo kaaossoturit ovat ainakin ihan tervetulleita samoin kuin nuo petomiehet. Muillekin löytynee jotain käyttöä melko hyvällä prosentilla.

Mainokset

LotR-kampanjan jatkoa, 15.5.2018


LotR-kampanjamme etenee hitaasti, mutta varmasti. Samaa tahtia etenee tämä raportointinikin kampanjasta. Kampanjan toinen peli pelattiin siis jo maaliskuun kahdeksas päivä Sotakoneen Bunkkerilla. Skenaariona oli Hold Ground ja kokona 400 pistettä. Vastustajalta löytyi kolme sotajoukkoa, ylimäpänä komentajana noita Radluk seuranaan kapteenit Ugdush ja Gornag. Sekasortoa aiheutti menestyksekkäästi myös peikko Murg. Tarinallisesti tapahtui siis niin, että molemmat ensimmäisestä kahakasta selvinneet osapuolet palasivat paikalle tarkoituksenaan puhdistaa alue vihollisen joukoista.

Alkuasetelmaa

Minun numenorilaisiani komensi kapteeni Hyarlomé apunaan kapteenin Aravir ja Herumer ja yhteensä komennossa 20 taistelijaa. Skenaarion sääntöihin kuului, että joukot tulivat sotajoukko kerrallaan sieltä sun täältä, tai siis nopalla heitettiin ja tuloksesta riippuen sai joko itse tai vastustaja valita, että mistä kohtaa reunaa ryhmä tuli. Tästä seurasi ihan jännittäviä asetelmia, kun heti alkuun muodostui melko tiukan oloisia lähitaistelutilanteita. Vastustaja sai laitettua luolapeikolla höystetyn goblin-lauman ihan oman sotajoukkoni viereen, esimerkiksi.

Taistelun tuoksinaa

Minulla ei ollut oikein mitään peikontappajaa armeijassani, joten ensimmäiset vuorot pyrin lähinnä juoksemaan peikolta karkuun ja kokoamaan joukkojani kasaan. Vapaana rellestävä peikko pystyy kuitenkin tekemään aikamoista tuhoa. Tässä en kuitenkaan onnistunut, vaikka pari ensimmäistä vuoroa sainkin aloitteen ja jokusen hiidenkin hengiltä.

Luolapeikko pysyi hyvin kurissa, minulla oli lippumies vieressä ja sain aika hyviä noppatuloksia. Viidennen vuoron jälkeen hiisiä oli kuollut jo 10 ja minulta oli kuollut vain sitten juurikin se lippumies.

Keskipiste örkkien hallussa

Vaikka sainkin taas aika hyvin aloitteita ja hiisiä kaadettua muun muassa nuolisateella, niin väkeä kaatui minultakin aika pelottavaa tahtia. Kuudennella vuorolla peräti 4 numenorilaista ja vastustajalta vain yksi. Samaan aikaan sain kuitenkin juoksutettua toisen kapteenin ja lippumiehen taisteluun mukaan, mutta hiidet puolestaan ottivat haltuunsa kentän keskustan, joka siis oli kuitenkin skenaarion voittoehtoja.

Kahdeksannella vuorolla sain lopulta Murgin murjottua hengiltä sankarillisen liikkeen ansiosta. Parissa vuorossa minulta kuitenkin kuoli taas neljä taistelijaa, joten ihan ilmaiseksi ei tuo tappo tullut. Murtumispiste alkoi kuitenkin molemmilla osapuolilla lähestyä ja keskusta oli tiukasti hiisien hallussa. Olin muutaman taistelijan lähettänyt sinne kiusaamaan, mutta kovin vakuuttavasti he eivät siellä pärjänneet. Sankarillisilla liikkeille koitin kuitenkin juoksuttaa lisää taistelijoita avuksi.

Peikko on tapettu

Vuorolla 11 kuoli sitten 3 hiittä ja peräti 4 numenorilaista, jonka seuraksena molemmat joukot murtuivat. Seuraavaa vuoroa ei sitten enää suotukaan, vana peli päättyi. Nopean pisteenlaskun myötä hiisille 4-1 -pistevoitto.

Kukaan kapteeneistani ei lopulta edes haavoittunut, vaikka pari kohtalo-pistettä tulikin käytettyä. Vastapuolen sankarit säilyivät niin ikään hengissä, mutta rivimiehiä kuolikin sitten aikamoisia määriä.

Lopputilanne

Pohdiskellen voidaan sanoa, että pakkomielteeni peikon tappamisen suhteen saattoi ratkaista pelin. Toki se oli pelottava vastus ja olisi tappanut ehkä vieläkin enemmän, jos olisi saanut olla rauhassa. Samalla kuitenkin unohdin skenaarion pelaamisen liki täysin. Ajattelin vain, että tapan peikon ja valtaan sitten keskustan. Murtumispisteet tulivatkin sitten turhan nopeasti vastaan ja vastustaja vei voiton. Pieni lukumääräenemmistö vastustajalla auttoi voittamisessa toki myös, mutten sanoisi sitä ratkaisevaksi. Olisi ehkä pitänyt vaan järjestyksessä perääntyä peikon luota (vaikka susiratsastajatkin toki aiheuttivat harmaita hiuksia saavuttuaan paikalle) kohti keskustaa, mutta en tiedä olisiko siinä käynyt sen paremmin. Mielenkiintoinen ja hauska peli kuitenkin joka tapauksessa, vaikka voitto jäikin saavuttamatta.

Ensi kuussa kampanja jatkunee, en tiedä vielä miten, mutta jäämme jännityksellä odottamaan.

Maalauksiani, 22.3.2018


Tässä taas maalauksia kuluneelta runsaalta viikolta. Alkuviikosta sain valmiiksi kolmannen lippumiehen Numenor-armeijaani. Tämä jäi aiemmin kesken, kun loppui rakennustarvikkeet. Nyt sain sen vihdoin sitten valmiiksi. Muuten tämä oli jo tehty kaikinpuolin samaan aikaan kuin edelliset, mutta lipun maalasin vain. Nyt noita on kolme, eiköhän niillä pääse jo aika pitkälle.

Sitten maalasin tällaisen sillan, jonka ostin jo aikaa sitten Warbasesista, mutta en ole saanut aikaiseksi aiemmin. Tämä on siis 15-millin skaalaan, sopii siis niille venäläisille ajoneuvoille, joita maalasin vuosi sitten. Mukava oli tämän skaalan maastoa maalata, nopeasti valmista ja suhteellisen näyttävää.

 

 

 

 

 

Sitten vielä 10 Brimstone Horroria ja Fyreslayer Battlesmith Age of Sigmar -armejoihin. Nättejä tuli näistäkin. Horrorit maalasin ensin valkoisiksi, sitten keltaisiksi. Keltainen wash ja kuivaharjaus keltaisella. Kuivaharjaus kahdella eri oranssilla, kahdella eri punaisella ja lopuksi mustalla. Näin pienten figujen kanssa jaksoi väkertää, vaikkei toisaalta lopputulos ihan niin näykään. Sama menetelmä oli tuossa Battlesmithin ”lipussa.”

Ostin uutta ja vanhaa, 9.3.2018


Mithril Pukel men & Blue Horrors

Eilen tein taas hankintoja. Ostin Fantasiapeleistä Tzeentchin demoneita, jotta saan tuohon meidän Firestorm-kampanjaamme komentajalle hieman varmasti lojaaleja seuraajia. Toisekseen uskoisin niiden olevan melko nopeasti maalattavia, niin saisin ne tuonne Malign Portents -kampanjaankin vaikuttamaan maailman menoon.

Sen lisäksi sain kaverin kautta jokin aika sitten tilaamani Mithrilin alennusmyyntifigut, kourallinen pukel-miehiä sekä Lossarnachin ratsastavan kapteenin, Forlongin. Tarkoitus olisi siis saada tästä ratsastava komentaja aiemmin ostamilleni Lossarnachin kirvesmiehille, mutta täytyy katsoa vielä, että onko kokoluokka sopiva. Nuo Mithrilin figut maksoivat kaiken kaikkiaan noin 12 euroa.

Gûlavhar, Terror of Arnor, 8.3.2018


Gulavhar

Arnorin kauhu

Gulavhar

Gulavharin siivet

Gulavhar

Tämän vuotisen Maalaushaasteen viimeisen bonuskierroksen aiheena oli Monster, eli hirviö. Pohdiskelin aikani, että minkäköhän hirviön sitä varastoistani maalaisi, mutta kyllä valinta oli lopulta aika selvä. Tämä Gulavhar on sen verran komea figu, että olen odotellut, että koska saisin sen maalattua. Resiiniähän tämä on, joten vähän enemmän joutui näkemään vaivaa tämän kanssa. Mutta meni siinä sitten se Slambokin samalla, samaan aikaan kun nämä siis kasasin.

Alusta on perinteinen LotR-alustani, eikä itse figussakaan ole sinällään mitään ihmeellistä – paitsi että mustan pohjamaalin päälle käytin ainoastaan kuivaharjausta. Siivissä ja muuallakin oli sen verran tekstuuria, että päätin kokeilla. Käytin vähän eri sävyjä, harmaata, ruskeaa, ihoa, luuta yms eri paikoissa ja eri voimakkuudella, jotta sain vähän eroa eri materiaaleihin. Tuli mielestäni aika onnistunut.

Parin viikon maalailut, 28.2.2018


Parin viikon maalailut taas yhtenä kuvakönttänä. Ylinnä kolme Stormcast Eternalia, Vanguard-Raptoria Hurricane-jalkajousella. Nämä tunnistaa omaksi yksikökseen punaisesta töyhdöstä ja vyönsoljesta, aiemmat kolme ovat tunnusväriltään vihreitä. Kolmas kolmikko pitäisi vielä joskus saada maaleihin.

Seuraavat kolme kuvaa ovat LotRin numenôrilaisia. Sain pelikaverilta ylimääräisenä nipun LotR-figuja viime vuonna ja päätin niitä nyt maalata, kun oli jo valmiiksi musta pohjamaali. Kahdeksan tavallisen taistelijan lisäksi rakensin kahdesta hieman rikkinäisestä taistelijasta lippumiehiä, kun sääntöjen mukaan sellaisiakin voi olla. Saa vähän monipuolisuutta peleihin ja käynnissä olevaan kampanjaan. Lippujen maalaus on ehkä vähän turhankin yksinkertainen, mutta aika kiireellä päätin ne tehdä, niin tuollaista tuli. Lippujen varret ovat vanhasta katuharjasta, liput itsessään viinipullon korkinsuojuksesta – siitä metallisesta osasta. Sitä leikkelin sopivan kokoiseksi, vähän viilasin reunoja vähemmän teräviksi ja liimasin harjanvarren ympärille. Lipun pitäisi nyt olla kevyt ja kestävä. Nerokas idea, mutta ei oma, vaan muistaakseni useammankin kerran törmännyt internetissä tähän vinkkiin.

Seuraavaksi Ral Parthan Lunar Trooper -figu. Tällä figulla osallistuin Maalaushaasteen Lapsuus-haastekierrokselle. Figun valitsin siksi, että samanlaisia figuja maalasin ensimmäisinä figuinani. Tuli tästä vähän siistimpi kuin silloin yli 20 vuotta sitten.

Sitten taas Age of Sigmaria, Khornen Slaughterpriest. Nyt kun näitä on kolme, niin saan maksimoitua Gore Pilgrims -pataljoonan hyödyn Khorne-armeijalleni. Seuraavaksi vaan sitten lisää sotureita, joita pataljoonallani hyödyntää. Tämä on identtinen figu aiemmin maalaamani kanssa, mutta koitin maalauksesta saada hiukan erilaista säilyttäen kuitenkin väriteeman ja yhtenäisen olemuksen, jotta pystyy nämä sitten pelikentällä tarvittaessa erottamaan toisistaan.

Viimeiset viisi kuvaa ovat sitten jälleen Lord of the Ringsiä. Ratsastava sormusaave ja jalkaisin oleva Khamûl. Khamûlia olisi voinut maalata värikkäämminkin, mutta halusin hänen sulautuvan paremmin nimettömien sormusaaveiden sekaan, joten kaikki kangas tuli mustaksi. Metallinvärinen kasvonaamio sentään hupun alta pilkistää, mutta ei sen kummempaa. Ratsastava versio on ihan tavallinen sormusaave. Khamûl löytyisi kyllä ratsastavanakin, mutta ratsulta on jalka poikki, joten se vaatii vähän työtä ennen kuin pääsee maalaamaan.

LotR-ostoksia ja pari kaaossankaria, 23.2.2018


Ostoksia

Tällä viikolla tuli postista parit ostokset. Ensin suoraan GW:ltä pari blisteriä Axemen of Lossarnach -figjuja, jotka ajattelin maalata ja ottaa käyttöön tuohon meidän LotR-kampanjaan numenorilaisten liittolaisiksi. Toki silloin ei tuollaisia ollut, mutta uskoisin, että siellä on jotain ihmisiä asunut, ja käytän niitä kuvaamaan näitä figuja ja niiden sääntöjä. Mukavaa, että GW:ltä saa näitä metallifiguja vielä tilattua. Harmillisesti pomohahmoa ei näille enää ollut valikoimissa, joten siihen joutuu keksimään jotain muuta…

Lisäksi posti toi kaksi 80-luvun Chaos Championia, jotka sain vaihdossa vanhaan Mordian Iron Guard Lieutenanttiin ja läjään baseja. Sain vähän välirahaakin kyllä, mutta näiden laskennalliseksi arvoksi arvottiin 5 euroa kappaleelta. Ihan kelpo hinta, varsinkin kun sain vaihdossa. Sitten nämä tarttis kaikki maalata, että pääsevät pelikentillä mellastamaan.

LotR-kampanja käyntiin, 25.1.2018


Viime viikon tiistaina polkaistiin Tomin kanssa käyntiin uusi LotR-kampanja. Tällä kertaa otimme hyvin matalan kynnyksen ja kirjanpidon kampanjarakenteen. Aloitusskenaarioksi sovimme Reconnoitren noista uusista armeijakirjoista ja armeijoiden kooksi 300 pistettä, warband-säännöillä. Kampanja etenee siten, että skenaarion voittaja saa päättää seuraavan skenaarion, pistekoon ja kaiken sellaisen mukaan lukien mahdolliset muokkaukset vanhoihin (ennen Warband-sääntöjä) skenaarioihin. Minkäänlaista kokemusta ei kerry, armeijoita saa vapaasti muokata ja vaihdella, mutta pääasiallisesti kampanjassa taistelevat ihmiset ja örkit Toisella Ajalla. Ihmiset ovat numeronilaisia siirtolaisia, jotka tutkivat Keski-Maata ja törmäävät luonnollisesti örkkeihin ja muihin otuksiin. Mitään tarkkaa päätepistettäkään emme tainneet sopia, mutta luotamme saavamme kampajan kuitenkin onnellisesti päätökseen.

Oma armeijani muodostui numenorilaisista taistelijoista, rannikolla jo aikansa viettäneistä ihmisistä, jotka nyt tutkivat sisämaata vähän tarkemmin. Joukko koostui kahdesta warbandista, joita kumpaakin johti kapteeni. Kapteeni Formacar oli koko joukkion komentaja, Hyarlomé hänen vasen kätensä. Parisenkymmentä taistelijaa varustautuneena miekoin ja keihäin tai kilvin taikka sitten jousella kaiken kaikkiaan. Vastapuolella oli örkkishamaanin seurue, johon kuului reilu parikymmentä örkkiä, kapteeni ja luolapeikko (örkit käyttivät Moria Goblin -sääntöjä ja -figuja). Noita oli nimeltään Radlûk, kapteeni Ugdush ja peikko totteli nimeä Murg.

Numenorilaisten tiedustelujoukko oli palailemassa tiedusteluretkeltään, kun yhtäkkiä edessä päin havaittiin liikettä ja örkkien mekastusta pienen maatilan raunioiden luona. Vastustajan lukumäärästä ei ollut tarkkaa tietoa ja tiedustelujoukkio oli jo hieman väsynyt, joten suoranaista taistelua pyrittiin välttämään. Nopeasti syntyi ajatus, että osa joukosta pyrkisi ohittamaan örkit ja hakemaan lisäapuja ja loput jäisivät häiritsemään örkkejä.

Hyarlomé lähti ensin kiertämään jättäen jousimiehensä pienen lammen rannalle. Jousimiesten tarkoitus oli pitää silmänsä auki, vahtia, häiritä vihollista sekä tarvittaessa estää niitä pakenemasta. Hyarlomé itse lähti koukkaamaan muiden miestensä kanssa. Formacar tuli oman ryhmänsä kanssa hieman perässä. Örkit olivat kuitenkin kuulleet lähestyvän vihollisen ja lähtivät liikkeelle, Kymmenkunta örkkiä shamaanin johdolla lähtivät kutakuinkin juoksemaan kohti ihmisten tulosuuntaa, ehkäpä heilläkin oli aikomuksena paeta ja hakea lisävoimia? Peikko ja lauma örkkejä kaarsi kuitenkin kohti Hyarlomén ryhmää. Hän tekikin viisaasti ja pysähtyi hetkeksi metsikköön odottamaan Formacaria ja estäen örkkejä käyttämästä ylivoimaansa. Samaan aikaan jousimiehet onnistuivat tappamaan kaksi örkkiä nuolillaan.

Joukot kohtaavat

Lisävoimien hakeminen unohtui pian, kun vihollinen tuli riittävän lähelle. Muutaman örkin kuoltua ei luolapeikkokaan enää pelottanut, vaan Formacar huusi hyökkäyskäskyn ja pyrki yllättämään peikon. Murg piti kuitenkin helposti pintansa. Muissa kähinöissä kuoli jokunen puolin ja toisin. Formacarin rohkeus koitui kohtaloksi ja hetkeä myöhemmin hän makasi kuolleena maassa, peikon nuijan murskattua hänen rintansa. Örkkejä kuoli kuitenkin samassa rytäkässä eikä taistelu näyttänyt niin toivottomalta. Toisaalta omiakin oli jo muutama kuollut, joten lisävoimille olisi käyttöä. Peikko oli kuitenkin niin vikkelä, että siltä ei helposti karkuun pääsisi. Jousimiehet puolestaan koittivat pidätellä shamaania.

Jousimiehet yrittävät pysäyttää shamaanin joukkoineen

Kerta toisensa jälkeen numenorilaiset syöksyivät peikon kimppuun, mutta kerta toisensa jälkeen peikko huitaisi nuijallaan ihmiset syrjään, sivuun tai kuolemaan. Peikkoon ei saatu naarmuakaan, vaikka välillä hänet onnistuttiin piirittämään joka puolelelta. Samaan aikaan jousimiehet olivat joutuneet laskemaan jousensa ja ryhtymään lähitaisteluun örkkien kanssa. Tämä tuntuikin sujuvan ampumista paremmin ja örkkejä kaatui mukavasti ja jouksumatka tyrehtyi.

Yksi numenorilaisistakin päätti jättää peikon sikseen ja lähti juoksemaan kohti varuskuntaa, näytti siltä että tästä taistelusta ei välttämättä jäisi ketään kertomaan tarinaa.

Peikko pitää pintansa

Örkkejä oli kuitenkin saatu hengiltä jo sen verran paljon, että niitä alkaili karata vähän joka suuntaan eikä pelkästään alkuperäisen suunnitelman mukaan. Nopeasti molempien rivit olivat harvenneet niin paljon, että taistelijat päättivät (peikko mukaanlukien) irroittautua taistelusta toipumaan. Varsinkin örkit olivat kärsineet kovia tappioita, mutta eivät ihmisetkään olleet päässeet helpolla. Formacar oli kuollut ja rivimiehistäkin melkein puolet. Voitolta ei tuntunut siis kummassakaan leirissä.


Taistelun lopetusehdon toteutuessa (jommalla kummalla on vain neljännes alkuperäisestä vahvuudestaan kentällä) oli aika laskea pisteet. Kumpikaan ei ollut onnistunut pääsemään karkuun yhdelläkään taistelijalla, vaikka aika lähelle lopulta päästiin. Oma komentajani oli kuollut, siitä kolme pistettä Tomille. Toisaalta olin saanut örkkilauman murrettua ja pidettyä omani iskukunnossa, joten sain siitä hyvästä kolme pistettä. Peli päättyi siis lopulta tasapeliin, mikä oli varsin mainio lopputulos taistelullemme.

Kampanjan kannalta tasatulos oli kuitenkin huono, koska voittajan olisi tarkoitus valita seuraava taistelu. Päädyimme lopulta heittämään noppaa, jossa minä onnistuin paremmin. Moraalinen voitto siis, pääsen pohtimaan, että miten tarina etenee.

Taistelu itsessään meni jossain määrin suunnitelmani mukaan, tarkoitus oli jousimiehillä häiritä örkkejä ja saada örkit hajautettua siten, että saisin miesylivoiman örkkejä vastaan enkä joutuisi piiritetyksi. Tämähän onnistui siis ihan hyvin, mutta sen jälkeen olisi pitänyt keksiä jotain peikolle. Ja lisäksi muistaa pelata skenaariota, eli pisteitä olisi pitänyt kerätä. Olisi aiemmin pitänyt lähteä juoksuttamaan yhtä tai kahta soturia kohti kenttäpäätyä, mutta tällä kertaa niin ei käynyt. Jotenkin kuvittelin, että peikon nyt tappaisi melko helposti, mutta ei vaan sitten millään. Välillä sain heittää kahdeksaakin noppaa peikon kolmea vastaan, mutta kun kutosella peikko kuitenkin aina voitti, niin eipä siinä sitten auttanut edes mahtipisteet. Kerran pääsin yrittämään vahingoittamista, mutta en silloinkaan saanut naarmuakaan aikaan. Jos tätä pelaisi uudestaan lähitulevaisuudessa, niin saattaisi tulla erilainen peli. Taidan kuitenkin kuljettaa tarinaa johonkin toiseen suuntaan, mutta minne, sitä en vielä tiedä.

Uusia figuja, 17.12.2017


Hobitteja

LotRia ja Balewind Vortex

Tein tuossa taas vähän figukauppoja, sain kaapin perältä siivottuakin erinäisen määrän turhia figuja, mutta tuli sieltä sitten vaihdossakin jotain. Oheisessa kuvassa näkyvät LotRin muovifigut ja Elrond päätyivät käsiini viime viikon sunnuntaina vastineeksi vanhasta Dreadnoughtista. Samalla reissulla ostin Fantasiapeleistä tuon Balewind Vortexin ja uuden Regiment-pensselin, kun vanha alkaa jo vähän harottaa.

Toisessa kuvassa näkyvät metallihobitit tulivat alkuviikosta postissa, näistä en maksanut kuin pari euroa kappaleelta ja postit, eli varsin maltillisesti.

LotR-juttuja, 31.10.2017


Khazad-Dum ja Sormusaaveita

Poikkesin tänään taas Sotakoneella ja löysin tällaisia LotR-juttuja. Khazad-Dum -kirja oli yksi harvoista, joita minulta vielä puuttui. Nyt on sekin, joskin vähän teipattuna ja irtosivuisena versiona. Parempi sekin kuin ei mitään. Neljä euroa ei ollut paha hinta.

Lisäksi mukaan tarttui neljä muovista sormusaavetta ratsuineen. En muista tällaisia koskaan aiemmin nähneeni edes missään lehdissä, mutta kaipa tällaiset sitten on joskus tehty. Tyyliltään erilaisia kuin Sormuksen saattueen aikaiset kaapukaverit, näillä on kruunut päässä ja hevosilla panssarointia. Täytyy selvitellä, mitä nämä ovat. Hintaa näille yhteensä 14 euroa, hiukan kallista, varsinkin kun ei oikein tiennyt, että mitä osti.