Battle for Skull Pass, 11.5.2017


Kaikki Warhammer-figut

Goblin-osasto

Kääpiöosasto

Lehdet

LotR-osasto

Maalit ja tarvikkeet

Bitz boxit

Ral Parthan mikälie ja Banshee

Tämä figusetti tuli postissa jo maanantaina, mutta kun ei saa aikaiseksi, niin ei saa tänne kirjoiteltua.

Paketissa siis kutakuinkin koko Battle for Skull Pass -paketti höystettynä muutamalla extralla. En nyt oikein tiedä, että miksi tästä aikanani innostuin, mutta tuli ostettua. Onneksi sain tästäkin paketista jo saman tien jotain tarpeetonta kaupattua eteenpäin, niin ei nurkkiin ihan poskettomasti jää turhaa tavaraa pyörimään.

Kääpiötykin ja Thunderers-osaston sain kaupattua eteenpäin samoin kuin goblineiden hämähäkkiratsastajat. Muille kääpiöille löytynee käyttöä joskus omissa projekteissa ja jos joskus on tarvetta goblineille, niin niitä nyt sitten ainakin on. Muovisesta peikosta taidan tehdä Blood Bowliin -pelaajan, tuo näytti ainakin pikaisesti juuri sopivalta.

Banshee ja vanha Ral Partha -figut ovat jänniä yksityiskohtia, mutta kaipa niillekin jotain keksitään. LotR-figut olivat vähän tylsiä, tuttuja muovifiguja aloituslaatikoista ja vieläpä epämääräisiä määriä. Noh, saa niistä vahvistuksia tai kauppatavaraa. Ja olihan tuossa toki nuo 5 bretonni-jousiampujaa myös.

Skull Pass -säännöt ja tuo White Dwarf -lehti löytyvät jo molemmat, joten turhaa kaapintäytettä nekin ovat. Mittatikkuja, noppia ja noita ammuskelulätkiä on pilvin pimein, tiedä mitä niille keksisi. Ylimääräisille neliöalustoillekaan ei välttämättä ole suurta kysyntää, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Maalit näyttävät mielenkiintoisilta, ehkäpä noita voisi kokeilla ja samalla opetella maalaamaan palettia käyttäen, nuo kun ovat tuollaisia nokkapulloja. Saa nähdä.

Sitten lopuksi on vielä nuo kaksi bitz boxia, joista toisesta löytyy kaikenlaista goblin-osaa vaikka kuinka. Osista saa nähdäkseni rakennettua muutaman ihan kokonaisen goblinin ja sitten vissiin jotain ratsastajia. Ehkä susiratsastajia, koska noihin hämähäkkeihin nuo eivät sovi. Lienevät jostain muusta paketista jääneet yli. Toisessa paketissa onkin sitten pääosin kääpiö- ja kaaos-osia. Sinänsä jännä, koska mitään kaaosjuttuja tässä paketissa ei ollut, jostain muualta siis nämäkin. Ehkä näille jotain keksitään.

60 euroa plus postit näistä maksoin, joten ei ihan hirveän paha hinta, varsinkin kun sain samantien osan eteenpäin, mutta silti vähän outo ostos… Noh, onhan tossa noita peruskääpiöitä ja mainareita, Blood Bowliin sain peikon ja läjäpäin bitzejä sitten johonkin tarkoitukseen.

Ei kyllä hirveästi olisi harmittanut, jos olisi tämä nippu jäänyt ostamatta.

Moria Goblin -komentajat, 3.9.2016


Moria Goblin Commanders

Moria Goblin Commanders

Tämmöiset tuli tänään haettua Fantasiapeleistä. Olivat elokuun tarjouskampanjassa mukana, ja loppukuusta viimein myönnyin ja päätin ne ostaa. Figut tulivat torstaina muistaakseni Turkuun ja tänään siis poikkesin hakemaan. Lähinnä mua tässä paketissa kiinnostaa nuo rumpalit, shamaani ja kapteeni ovat lähinnä ekstraa. Alennuksen jälkeenkin näille kertyi kyllä ihan hyvin hintaa, 20,20 euroa, eli yli viisi euroa per figu. Sitten joskus kun on aikaa, niin voisin koittaa askarrella toiset rumpalit vielä rivigoblineista, kovin kummoisiahan noiden ei tarvitse olla. Lähinnä asennot pitäisi olla sellaisia, että sopivat rumpalointiin – kapulathan nyt voivat olla mitä vian keppejä. Rummun tekeminkään tuskin kovin työlästä on.

Olisin toki halunnut nämä mieluummin metallisina, mutta kun ei ole oikein missään tarjolla, niin tyydytään näihin resiinifiguihin.

Itäportin taistelut, 13.4.2016


IMG_7009

Ensimmäisen pelin alku

IMG_7010

Kolmen kääpiön keskellä sankarillinen keihäshiisi

IMG_7012

Ensimmäisen pelin loppu

Eilen pelasimme Tomin kanssa Bunkkerissa Lord of the Rings Strategy Battle Gamea, valitsimme skenaarioksi Eastgaten Free Peoples -kirjasta. Halusimme kokeilla jotain muutakin kuin perinteistä pistemätkintää, joten päädyimme tällaiseen historialliseen taisteluun. Minulla oli hiidet mukana ja Tomilla kääpiöt, joten puolen valinta oli aika selvä.

Pääsin aloittamaan pelin ja pyrin rynnistämään koko kentällä olevalla joukollani kohti Morian Itäporttia tehdäkseni hälytyksen ja saadakseni lisäjoukkoja. Tomin kääpiöt puolestaan koittivat juosta reunoilta eteen ja takaa kiinni. Kumpikaan joukko ei ollut varsinaisia kilpajuoksijoita, joten hiisilä ollut etumatka lopulta riitti. Valtaosa jäi jarruttamaan kääpiöitä muurien kohdalle parin uhkarohkean rientäessä nuolisateessa kohti ovea.

Apujoukot eivät olleet mitenkään ripeitä, mutta taistelu sujui hämmentävän hyvin ilmankin. Kääpiöillä oli suuria vaikeuksia saada hiisiä hengiltä ja kun hiidet onnistuivat jopa ampumalla harventamaan kääpiörivistöä alkoi ylivoima painaa hiisien eduksi. Mainittakoon lisäksi, että yksi keihäshiisi taisteli kolme kierrosta kolmea kääpiötä vastaan säilyen hengissä (tosin kääpiötkin selvisivät naarmuitta). Pelin loppuessa hiisi oli edelleen hengissä taisteltuaan Balinia vastaan.

Kymmenennellä vuorolla osa lisäjoukoista vielä odotteli saapumistaan (mukaan lukien shamaani) eivätkä kentällekään ehtineet hiidet ehtineet mukaan taisteluihin, kun kääpiöitä oli saatu jo harvennettua sen verran, että heillä ei enää ollut mahdollisuutta voittaa. Peli päättyi siis hiisien voittoon.

IMG_7013

Toisen pelin alku

IMG_7014

Kääpiöt koittavat murtautua hiisimuurin läpi

Loppuhetket

Toisen pelin loppuhetket

Peliin ei mennyt aikaa kuin puolisentoista tuntia, joten päätimme pelata saman skenaarion vielä toisin päin. Alkuasetelma oli muuten sama, mutta Tomi valitsi shamaanin aloittamaan kentältä ja kapteenin reservistä. Tärkeimpänä ajatuksena tässä taisi olla se, että shamaanin raivoloitsulla hiidet pysyisivät paremmin hengissä. Tomi ei tosin tainnut itse muistaa tuota heittoa kertaakaan muistaa ilman muistuttamista, mutta eipä se lopulta pelastanutkaan kuin yhden hiiden hengen.

Siinä missä Tomi lähti ensimmäisessä pelissä juoksemaan hiisiä kiinni, minä keskityin enemmän ampumiseen. Sainkin aika tehokkaasti harvennettua hiisilaumaa, mutta onnistuttuaan tekemään hälytyksen, hiisiä tuli reservistä aikamoisella vauhdilla.

Tämän jälkeen alkoi pitkä ja uuvuttava lähitaistelu, jossa kääpiöt painoivat hiisien muuria päin. Hiisien lukumäärä ja keihäät pitivät edun hiisien puolella – he saivat yleensä rakennettua ylivoimasumpun yhden tai kahden kääpiön ympärille, jonka seurauksena kääpiöitä tippui tantereeseen hitaaseen, mutta tasaiseen tahtiin.

Peli päättyi suurinpiirtein samaan tapaan kuin ensimmäinenkin peli, hiidet onnistuivat vuorolla 15 kaatamaan riittävästi kääpiöitä saavuttaakseen voiton. Tässä kohtaa taisi olla koko reservi jo kentällä (vai jäiköhän sinne yksi hiisi vielä odottelemaan). Jonkunlaisen loppukirin sain aikaiseksi, eivätkä hiidet olleet kovin kaukana murtumisuhasta, mutta kääpiöt loppuivat ensin kesken. Toiseen peliin meni aikaa pari tuntia, lopun pitkä lähitaisteluvaihe oli melko pitkä ja noppaa heitettiin paljon.

Molemmat pelit päättyivät siis hiisien voittoon. Omassa hiisivoitossani noppa pyöri aika hyvin, sain vähillä taistelijoilla tiputettua paljon kääpiöitä. Kääpiöpelissä noppa oli aluksi puolellani, nuoliharvennus toimi hyvin. Sen jälkeen poikkesin hieman suunnitelmastani ja ryntäsin lähitaisteluun liian nopeasti, eikä noppatuuri seurannut mukana. Ykkösiä ja kakkosia tuli tolkuton määrä. Lopuksi tuuri hieman kääntyi, mutta liian myöhään. Toki pelasimme molemmat vähän eri tavalla eri pelit, mutta lopputulos oli sama. Oma hiisipelini toimi aika hyvin suunnitelmani mukaan, mutta kääpiöpelissä sitten tosiaan ryntäsin liian innokkaasti lähitaisteluun. Yksi kääpiö kahta hiittä vastaan ei ole mikään automaattinen voitto.

Totesimme pelien jälkeen, että varsin mukava oli pelata tällainenkin peli, missä ei lasketa pisteitä ja ruumiita, vaan on toisenlainen tavoite. Kääpiöillä tuo tehtävä lienee aika vaikea voittaa, toki jonkun verran riippuu maaston asettelusta ja sellaisesta. Lisäksi skenaario antoi aika vapaat kädet armeijalistan rakenteluun, hiisien puolelle olisi voinut ostaa esimerkiksi nopeasti liikkuvan lepakkolauman hälyttämään reservit nopeasti kentälle. Susiratsastajat voisivat olla vähemmän mauton vaihtoehto kentällä aloittavalle partio-osastolle. Toisaalta kääpiöille olisi voinut antaa heittoaseita, jolloin he olisivat voineet juosta ja heitellä kirveitä, tällöin kääpiöt olisivat olleet vahvempia. Lopputulema oli kuitenkin se, että nämä historialliset skenaariot saa helpommin rikki kuin turnausskenaariot. Jos tätä yhtä skenaariota vääntäisi useamman kerran, niin voisi saada aika erilaisia lopputuloksia. Toisaalta niitä skenaarioita on aika moinen nippu pelaamatta, niin ihan heti ei varmaan tule Itäportille palattua.

Kunnian palautus, 3.2.2016


IMG_6882

Alkutilanne

Edellisen taistelun jälkeen muutama pakoon päässyt haltia tiesi kertoa, että Maeggorm oli heidän viime näkemänsä perusteella ollut vielä hengissä, joskin pahoin haavoittuneena. He eivät kuitenkaan kyenneet häntä auttamaan pelastaessaan itsiään. Tämän kuultuaan Aegrod keräsi nopeasti toimintakykyisistä haltioista pelastusryhmän, toiseksi kapteeniksi mukaan lähti Turgol. Heidän oli toimittava ripeästi, sillä ennen auringonlaskua he saattaisivat päästä taistelupaikalle ennen hiisiä, jotka arvatenkin olisivat tulossa paikalle keräämään saalista ja häpäisemään ruumiita.

IMG_6883

Kakkosvuorolla

Haltiajoukon lähestyessä taistelupaikkaa he saivat nopeasti Maeggormin hahmon näkyviinsä, mutta hänen takaansa näkyi jotain masentavampaa. Pieni joukko Rhudaurin mäkimiehiä oli liittoutunut Morian hiisien kanssa ja olivat niin ikään rynnistämässä kohti Maeggormia. Haltiat lähtivät nopeasti juoksuun kohti haavoittunutta kapteeniaan jousiampujien jäädessä suojaamaan sivustoja ja harventamaan vihollislaumaa.

IMG_6884

Haltiat hidastamassa hiisiä

Haltiat pääsivät kuin pääsivätkin ensimmäisinä Maeggormin luokse, kaksi rotevaa haltiasoturia nappasi kapteenin kantoonsa muiden muodostaessa muuria vihollismassaa vastaan. Vihollisia oli yli kaksinkertainen määrä ja kaksi haltiaa oli vielä kantamassa haavoittunutta kapteeniaan, joten pelastusjoukko oli pian melko lailla saarroksissa. Jousetkaan eivät tehneet suurempaa vahinkoa ja pian koko joukko oli käsikähmässä.

Urhoollinen lipunkantajakin astui eturiviin paikkaamaan aukkoa ja vetämään vihollisia kimppuunsa turvatakseen haavoittuneen kapteenin perääntymisen. Lippu painui lyhyen taistelun jälkeen maahan samoin kuin moni urhoollinen haltia. Ylivoima painoi vaakaa hiisien ja ihmisten puolelle, haltiat onnistuivat monesti torjumaan hyökkäyksen, mutta tappaminen ei onnistunut. Päälle rynnivät hiiden puolestaan onnistuivat taistelun voitettuaan yleensä nujertamaan yksinäisen haltian laumansa alle.

IMG_6885

Turvassa

Haltiakapteenit pitivät kuitenkin pintansa ja vastustajan komentajat saivat vammoja haltiamiekoista. Samaan aikaan saattajat saivat vietyä kapteenia aina vain kauemmas ja kauemmas taistelusta. Moni haltia uhrautui iskujen tielle eikä taistelu siinä mielessä sujunut kovinkaan menestyksellisesti. Tällä kertaa tärkeintä oli kuitenkin haavoittuneen pelastaminen, ja se sujuin mallikkaasti. Musertavat tappiot olivat jo käydä haltioiden moraalin ja rohkeuden päälle, mutta haltiat pitivät pintansa. Lopulta Maeggorm oli saatu riittävän kauas ja Aegrod komensi nopeasti jäljellä olevat joukkonsa hajaantumaan ja poistumaan paikalta.

IMG_6886

Taistelun tuoksinaa

Puolet haltioista oli kuollut tai haavoittunut, hiisiä ja ihmisiä oli puolestaan saatu nujerrettua vain kourallinen. Tärkein asia tuli kuitenkin saavutettua ja Aegrod pystyi palaamaan pystypäin Gilgaladin luokse. Molempien puolien kärsimien tappioiden vuoksi suurempia kahinoita ei lähiaikoina ole odotettavissa, hiidet ovat palanneet luoliinsa eivätkä mäkimiehetkään ole tämän tappion jälkeen varmaankaan innokkaita heti haastamaan haltioita. Haavoittuneiden kapteenien täytyy ensin nuolla haavansa puhtaaksi ennen kuin saavat käskettyä joukkonsa taisteluihin.


Tomin hiisiä

Eilen taisteltiin taas Keskimaassa, tällä kertaa skenaariona oli Hobbitin Desolation of Smaug -kirjasta löytyvä ”Seize the Prize” pienillä muutoksilla. Artifakti oli tällä kertaa haavoittunut haltiakapteeni, pistelaskuun teimme pieniä muutoksia ja käyttämäni haltiatkin olivat hiukan muunneltuja (yhden parempi voima ja pisteen kalliimpi). Muuttuneista haltioista ei liiemmälti ole kerrottavaa, nopanheitoistani kun tuli pääsääntöisesti 1, 2 tai 6…

Hiisien ja mäkimiesten lista alla, oma haltialistani taas löytyy täältä:Suurhaltiat 350p
Rhudaurin mäkimiehet: Kapteeni, 6 soturia (1 lippu), 4 linko-orjaa, 2 berserkkiä
Hiidet: Örkkikapteeni, 9 örkkiä
Örkkinoita, 9 örkkiä

Pelipaikkana oli jälleen Sotakoneen bunkkeri ja koko taistelu päättyi jo kuudennella vuorolla alle kahden tunnin taistelemisen jälkeen. Jäi vähän hassu vaikutelma tuosta meidän taistelusta, pääsin ensimmäisenä kohteeseen kiinni ja sain suojattuakin sen vielä niin, ettei Tomi päässyt kantajiin käsiksi. Tämän jälkeen kantajat pääsivät juoksemaan täyttä vauhtia pakoon eivätkä muutamat hiisinuolet tehneet vahinkoa. Muu armeija jäikin sitten taistelemaan ja hidastamaan vihollista. Ehkä skenaario ei ollut täydellinen meidän joukoillemme tai muutoksille tai sitten tällä kertaa vain sattui käymään näin.

Jousiampujat jättivät jälleen vähän valjun kuvan, vaikka tällä kertaa vastassa oli vihollisia, joiden olisi kuvitellut kaatuvan kuin heinää. Tosin nopanheittoni oli muutenkin melko heikkoa, sain esimerkiksi vain kerran prioriteetin tasatuloksella. Taisteluissakin kävi yleensä niin, että mikäli voitin, niin harvemmin sain haavoja aikaan, kun taas hiidet tappoivat voitettuaan melko varmasti. Tosin hiisillä oli ylivoima, joten haavoittamiseenkin saivat yleensä heittää useampaa noppaa.

Mutta joo, tietyllä tapaa saatiin tämä draamankaari nyt päätökseen, seuraavalla kerralla vaihtelun vuoksi varmaan jotain muuta.

Kostoretkellä, 13.1.2016


IMG_6822

Alkuasetelmat

Alhaisten hiisien pääseminen haavoittamaan haltiakuningas Gil-galadia oli hänen vartiokaartinsa kapteeneille, urhealle Aegrodille ja kuumaveriselle Maeggormille liikaa. Kun taistelun tomu oli hälvennyt ja Gil-galad saatu turvaan, lähtivät nämä kaksi pienen haltiaryhmän kanssa antamaan opetuksen ja kostoiskun hiisille.

IMG_6823

Aegrodin joukot

Jotain meni kuitenkin pieleen, hiidet olivat saaneet nuoltua haavansa ja kerättyä hieman apuvoimia – kaiken lisäksi jahti sai huonon käänteen, kun tarkkasilmäiset haltiat melkein juoksivat hiisien joukon keskelle. Aegrod sai kuitenkin oman osastonsa asemiin vanhan muurinpätkän ja pienen kukkulan väliin, Maeggorm jousimiehineen puolestaan vetäytyi metsän siimeksiin havaittuaan hiisien seurana olleen luolapeikon.

IMG_6824

Ensikosketusta odottaen

Hiidet lähtivät juoksemaan kohti haltioita, jotka ryhmittyivät nopeasti puolustusasemiin. Aegron laittoi miehensä kahteen riviin ankkuroiden toisen sivustan muuriin sekä lähetti muutaman taistelijan valtaamaan kukkulaa ja suojaamaan selustaa. Maeggormin lähinnä jousin varustautuneet taistelijat ottivat hiidet kohteikseen ja tappoivatkin heti kättelyssä pari niistä. Kaksi haltiaa lähti miekoin hidastamaan hiisien etenemistä antaen jousimiehille aikaa tehdä lisää tuhoa.

Aegrodkin olisi hyötynyt muutamasta jousimiehestä, sen verran kauan kesti hiisien rynnäkkö avomaan yli. Nyt hän joutui odottamaan lähitaistelua. Samalla hän huomasi muutaman suden ja susiratsastajan, jotka pyrkivät nähtävästi kiertämään kukkulan ja iskemään hänen selustaansa. Muutama taistelija lähetettiinkin pysäyttämään näitä, jotta joukko ei puristuisi kahden joukon väliin.

IMG_6825

Sudet kiertomatkalla

Kun hiidet olivat sopivan lähellä, komensi Aegrod joukkonsa hieman eteenpäin antaakseen ensi-iskun hiisille. Hiisien hyökkäys saatiin pysäytettyä, mutta suurta tuhoa ei saatu aikaiseksi. Vastaavasti kukkulan lakea puolustanut haltia joutui taipumaan hiisihyökkäyksen edessä. Maeggormin osastolla meni kuitenkin vieläkin huonommin, vaikka yksinäinen susiratsastaja ratsuineen saatiinkin taltutettua käsikähmässä, niin jousimiehet eivät saaneet vahinkoa juokseviin vihollisiin. Luolapeikkokin alkoi olla jo käden ulottuvilla. Maeggorm lähti itsekin taistelemaan hiisiä vastaan saavuttamatta kuitenkaan merkittävää menestystä.

IMG_6826

On niillä(kin) luolapeikko

Liekö takaa-ajo uuvuttanut haltiat vai oliko hiisinoidalla näppinsä pelissä, mutta taistelu oli kovin tuskallista haltioille. Vaikka aina silloin tällöin saatiinkin hiisi nujerrettua, niin lähes poikkeuksetta kaatui myös haltia. Aegrod oli myös vaarassa joutua piiritetyksi kahden joukon väliin susiratsastajien kaartaessa hänen taakseen. Hän huusikin urhoollisesti joukkonsa perääntymään ja siirtymään kehämuodostelmaan lipunkantajan ympärille lähemmäs susia. Ajatuksena oli, että mikäli määrällisesti vähäisemmät sudet saataisiin taltutettua, niin voitaisiin sen jälkeen taas taistella määrällisesti ylivoimaisempaa hiisijoukkoa vastaan murehtimatta taustasta.

IMG_6827

Piiritettynä

Liike onnistuikin muuten hyvin, hiidet eivät pysyneet perääntyvien haltioiden vauhdissa mukana, mutta susia ei saatu hengiltä, vaikka niitä saatiinkin hätisteltyä vähän kauemmas. Oma joukko oli myös harventunut puoleen alkuperäisestä.

Kaikesta huolimatta huonommin meni Maeggormilla, joka luolapeikkoa välttäessään ajautui taisteluun paria hiittä vastaan, jotka pääsivät haavoittamaan häntä pahasti. Vähäisempi mies olisi jo kaatunut, mutta kohtalo oli varannut Maeggormille muunlaisen kohtalon. Kohtalo oli valitettavasti kovinkin murheellinen ja nopeasti saapuva. Haavoittunut Maeggorm joutui luolapeikon kohteeksi eikä haavoittuneena enää onnistunut pitämään puoliaan, vaan kaatui kuolettavasti haavoittuneena maahan.

daa

Loppu

Karu kohtalo oli näköpiirissä myös muille haltioille, ja Aegrod huomasi kostoretken epäonnistuneen pahasti. Hän komensikin jäljelle jääneet haltiat hajaantumaan ja palaamaan Gil-galadin leiriin omin voimin toivoen hiisien jäävän juhlimaan voittoaan ja päästämään pakenevat haltiat rauhassa poistumaan.

Itsevarmalle kostoretkelle tuli siis varsin nolo loppu. Kohtalo oli voimakkaasti hiisien puolella, yleensä niin sulavasti liikkunut miekka ei tänään löytänyt kohdettaan haltioiden käsissä. Liekkö kostonhalu sumentanut järjen ja näön, emme tiedä. Ehkä haltiat vielä palaavat noutamaan Maeggormin ruumista, emme tiedä sitäkään.


Yllä oleva taistelu on kuvausta eiliseltä ja jatkoa Gil-galad taistelee-tarinalle. Tämäkin taistelu käytiin Sotakoneen bunkkerissa, mutta tällä kertaa saimme pelin pelattua hyvissä ajoin ennen sulkemista. Tällä kertaa oli tosin pistemääräisesti pienemmät armeijat, mutta kun se käytännössä tarkoitti Gil-galadin vaihtoa kapteeniin ja toisen luolapeikon puuttumista, niin liikuteltavia figuureita oli suurinpiirtein yhtä paljon. Taistelu kuitenkin lähti käyntiin jouhevammin ja eteni muutenkin varsin nopeasti, viisi kierrosta kestänyt kärhämä kesti hieman alle kaksi tuntia.

Pelasimme jälleen Lords of Battle -taistelun, emme muistaneet että olimme sen pelanneet viimeksikin. Pistemääräksi sovimme tällä kertaa 400 pistettä, oma listani löytyy täältä: Suurhaltiat 400p. Aloitin itse sijoittamaan yksiköitäni, joten vastustaja pääsi mukavasti vastaamaan sijoituksiini, varsinkin kun sillä puolella oli yksi warband enemmän. Olisin halunnut omat jousihaltiani taaemmas, mutta noppa ei ollut suosiollinen. Noppa ei rehellisesti sanottuna suosinut sitten pelissäkään. Ykkösiä ja kakkosia tuli tuhoton määrä ja hävisin taisteluita jatkuvasti, vaikka Aegrodin joukkojen lippumies antoi heittää noppaa uudestaan ja haltiat ovat paperilla parempia taistelijoita. Taistelijoita kaatui alkuun tasatahtiin, mutta kun rintamalinjat kunnolla kohtasivat ja sudet ja peikko pääsivät lähitaisteluun, niin taistelu alkoi olla selvä.

Viidennen vuoron jälkeen yli puolet haltioista olikin sitten jo kuollut ja noppien heittelyni sai tuttua jatkoa, tuloksena 2 ja peli päättyi. Sinällään toki ihan hyväkin, ei pelissä hirveästi enää olisi ollut tehtävissä ja hiisiä olisi pitänyt onnistua tappamaan vielä muistaakseni neljä ennen kuin olisivat olleet alle puolivälin. Loppupisteet hiisille 22-11.

Heräteostos, 27.10.2015

Hobitit, Sauron yms

IMG_6698

Haldir ja haltioita

Taas tuossa päivänä muutamana haksahdin heräteostokseen. Joku myi sotavasarassa LotRin figuja halvalla pois ja minä ostin. Onhan tässä nipussa reilusti yli sata figua (noin puolet ehjiä, noin puolet rikki tai puuttuu osia) ja hintakin oli posteineen vain 53 euroa, joten ei nyt ihan mikään mahdoton hinta. Mutta eihän mulla oikeasti ole näille juurikaan mitään käyttöä…

Noita jousi- ja miekkahaltioita mulla on jo ihan pilvin ja pimein eikä noilla rikkinäisillä ainakaan varmaan mitään tee. Metallinen Haldir on tosin ihan kiva, sellaista ei mulla vielä olekaan. On mulla se vanha Fellowship-aikainen, mutta ei tämmöistä uutta. Ehkäpä hänelle on jotain käyttöä.

IMG_6700

Moria Goblins & Men of Numenor

IMG_6699

Rohanilaisia

IMG_6696

Uruk-Hai

Rohanilaiset on ihan kivoja, nättejä figuja, joita mulla ei vielä ole. Olen tähänkin asti pärjännyt ilman, joten ehkä olisin jatkossakin onnistunut. Nämä on kaikki jalkamiehiä (Helmin syvänteen taistelusta), joten saa nähdä kuinka käyttökelpoisia nämä ratsuruhtinaiden sotilaat sitten oikeasti ovat.
Goblineille voi sinällään olla käyttöä, onhan ne semmoinen massa-armeija kuitenkin. Niille mulla on konvertoituja kapteeneitakin enemmän kuin mille on ollut tarvetta, joten nämä nyt sitä kautta hiukan paikkaavat sitä ”tarvetta.” Noita numenorilaisia on maaleissa vaikka kuinka, niille tarttis johtajia ja jousimiehiä. Ehkäpä noista ehjät maalaan jossain välissä ja rikkinäisistä koitan askarrella vaikka lipunkantajia tai muuta sellaista. Metallinen Eowyn on ihan kiva, mutta noilta metallisilta ratsastajilta (Theoden ja joku toinen) puuttuu kädet. Kyllähän näistä kuitenkin saa aikaiseksi mukavan sotajoukon, mulla on jotain sankareita blistereissä vielä, kun olen joskus halvalla ostanut. Sinällään hyvä, että nyt on siis sekä sankareita että sotilaita, ehkä tästä joskus tulee pieni taistelijaporukka.

Uruk-haita on määrällisesti selvästi eniten, mutta niistä on myös hyvin moni tavalla tai toisella rikki. Ja metallisilta puuttuu melkein kaikilta käsi. Tuollainen Lurtz mulla jo taitaa olla, joten ehkä tämä yksilö kauppaantuu eteenpäin tai konvertoituu kapteeniksi tms. On tuossa muutamia ehjiä piikkimiehiä, joita mulla ei vielä ollut, joten jos saan ne maalattua ja pidettyä ehjänä, niin täydentävät mukavasti muuta armeijaani. Muutama ehjä miekkamies tuossa on myös ja joitakin saa ehkä askarreltua pelikuntoon. Mutta kun on sen verran paljon muita figuja odottamassa käyttöä ja/tai maalausta, niin nämä rikkinäiset eivät ehkä ihan ensimmäisinä ole työpöydällä jonossa.

Hobitit, Sauron yms

Hobitit, Sauron ja Isildur

Viimeisenä ryhmänä sitten hobittinelikko, kädetön Sauron ja maassa makaava Isildur. Lisäksi jokerina yksi muovinen pikkusotilas. Kädetön Sauron on vähän pöh, loikoileva Isildur on ihan kiva, mutta nuo hobitit olen jo muutamia kertoja maalannut. Tutun näköisiä, joten juuri samanlaiset varmaan löytyy jo laatikoista. Siinä mielessä ne voisi koittaa pistää vaikka kiertoon, tosin kaikillahan nuo hobitit nyt ovat, kun niitä jokaisesta paketista tulee. Ehkä maalaan ne jollekin tutulle joululahjaksi ja askartelen jonkun pienen dioraaman?

Tämmöistä rahanmenoa tällä kertaa, katsotaan mitä ensi kuu tuo tullessaan. Tässä kuussa tämän lisäksi olen siis ostanut esimerkiksi sen Faban vitoslaitoksen aloituspaketin huikean hyödyllisine liskomiehineen ja ritareineen… Parisataa figua ostettu ja kourallinen maalattu…

Muoks: Korjattu Elendil Isilduriksi.

Gil-galad taistelee, 25.9.2015


Toisen ajan lopulla Gil-galad oli siirtymässä pienen saattueensa kanssa Sumuvuorten lähistöllä iltahämärässä leiristä toiseen, kun hylätyn raunion lähellä kuului yllättäen susien ulvontaa. Gil-galad määräsi kapteeni Aegrodin ottamaan metelistä selvää samalla kun hän siirtyi oman kaartinsa kera vanhan tornin läheisyyteen tarkkailemaan tilannetta. Aegrodin ryhmä yllätettiin aukiolla, lauma susia ja susiratsastajia ilemstyi kuin tyhjästä hiisten pinkoessa vanavedessä. Haltiat eivät ehtineet kunnolla valmistautua rynnäkköön, Aegrod kaatui kahden muun haltian kanssa susien alle, mutta muut onnistuivat suojelemaan nahkaansa. Gil-galad sai hätäisen puolustuskuvion rakennettua vanhan tornin ja muurinpätkän väliin, kun metsästä huojui kaksi peikkoa hiisien ympäröimänä heitä kohti.

Määrällisesti alakynnessä olevat haltiat onnistuivat järjestämään puolustuksensa muurin ja tornin väliseen aukkoon niin, että hiidet eivät kyenneet käyttämään määräylivoimaansa hyväkseen. Gil-galad itse ryntäsi auttamaan etummaisia taistelijoita ensimmäistä peikkoa, Gorg, vastaan ja haavoittikin sitä pahasti. Muutenkin Gil-galadin kaarti pärjäsi puolustusasemissaan paremmin kuin aukealla yllätetty Aegrodin ryhmä. Ei kulunut aikaakaan, kun Gorg kaatui maahan Aeglosin voimasta ja Gil-galad säntäsi Ghashin kimppuun ennen kuin tuo toinen peikko pääsi käsiksi muihin haltioihin. Aegrodkin onnistui pääsemään jaloilleen ja aloittamaan raivoisan puolustustaistelun susia ja hiisiä vastaan. Jousimiehet onnistuivat tappamaan muutamia susia ja hiisiä, mutta pian pieni joukkio oli ympäröity kaikilta puolin.

Haltioiden ylivertainen taistelutaito ja raskaat panssarit nousivat arvoon arvaamattomaan taistelun tiimellyksessä ylivoimaista vihollista vastaan. Pieniä vammoja ja muutamia kuolleita oli puolin toisin, mutta haltiat keskittyivät lähinnä elossapysymiseen. Gil-galadin puolella taistelu eteni huomattavasti enemmän haltioiden mielen mukaan, ei kulunut kauaakaan kun Gil-galad seivästi toisenkin peikon maahan ja jatkoi etenemistään hiisten joukossa pyrkien pääsemään Aegrodin avuksi. Aegrod haltioineen torjui kerta toisensa jälkeen susien ja hiisten hyökkäykset, mutta hekin alkoivat jo väsyä.

Gil-galad arveli joukkojensa pärjäävän ilman häntä, koska hiisten määrä oli vähentynyt ja Aegrod oli huomattavasti suuremmassa pulassa. Hän pääsikin irtautumaan taistelusta voitettuaan vihollisensa ja syöksyi auttamaan Aegrodia. Pahaksi onneksi hiisien shamaani Shagul huomasi tilaisuutensa tulleen ja noitui Gil-galadin hetkellisesti. Gil-galadin taistellessa päänsisäistä taistelua lauma hiisiä piiritti hänet ja onnistui haavoittamaankin häntä. Tämä tuntui lamaannuttavan koko haltiajoukon pieneksi hetkeksi ja haltioita kaatui maahan siellä täällä. Ja puolet haltioista oli kaatunut, joko kuollut tai haavoittunut pahasti ja kaiken lisäksi haltiakuningas oli loitsujen vallassa ja piiritetty.

Shamaanin loitsun kesto oli kuitenkin rajallinen ja Gil-galad oli jälleen oman itsensä herra. Nopeassa tahdissa hän tappoi ympäriltään hiiden, antoi kuolettavan iskun jo haavoittuneelle hiisipäällikkö Gorbushille ja haavoitti jäljellä jäänyttä kapteeni Nagdufia. Muutkin haltiat saivat tästä lisäpontta taisteluunsa ja hiisiä kaatui lukemattomia määriä. Peikkojen ja johtajien kaaduttua loput hiidet päättivät poistua luoliinsa eivätkä pahoja vammoja kärsineet haltiatkaan halunneet enää jatkaa taistelua ja seurata heitä. Tärkeämpää tässä kohtaa oli haavoittuneiden hoito.


Oheinen taistelu käytiin eilen, mutta en ehtinyt enää illalla pukea sanoiksi tätä taistoa. Taistelupaikkana oli uusi turkulainen pelipaikka ja -kauppa, Sotakoneen bunkkeri. Hienot maastot ja komea pelimatto, ilmainen pelitila ja muut puitteet tarjosivat hyvät puitteet pelille. Harmillisesti emme oikein huomioineet ajan kulkua emmekä sitä, että tilahan menee iltakahdeksalta kiinni, joten emme pelanneet peliä ihan loppuun asti.

Keskeytyshetkellä molemmat joukot olivat jo alle puolenvälin, joten loppu olisi ollut luultavasti hyvinkin lähellä. Tässä kohtaa hiisien ylivoima taistelijoiden suhteen oli käytännössä jo haihtunut olemattomiin, joten lopputulos olisi todennäköisesti ollut tätäkin suurempi voitto haltioille. Pelasimme siis Lords of Battle -skenaarion 500 pisteen armeijoilla. Kun jokaisesta taposta sai pisteen, niin sinällään ei ollut yllättävää, että korkeatasoinen haltia-armeija keräsi voiton hiisilaumasta pistein 35-18. Oma armeijalistani löytyy täältä: https://vainvader.wordpress.com/armeijat/lord-of-the-rings/eregion-and-rivendell/suurhaltiat-500p/. Vastapuolella oli suurinpiirtein tällainen kokoonpano: 2 *Goblin captain, Shaman, Warg Chieftain, 20*goblin, 4*warg riders, 5*wild wargs ja 2*troll.

Gil-galad oli kyllä maineensa veroinen, kaksi tapettua peikkoa, muutama hiisi ja osumat hiisikapteeneihin kärsien itse yhden haavan (ja yhden menetetyn kohtalopisteen) loitsun alaisena. Peikot puolestaan eivät saaneet tapettua ketään. Haltioiden onneksi muodostui se, että hiidet juoksivat silmittömästi päälle vähän kuin jonossa, jolloin vähäisempi määrä taitavampia haltioita onnistui pitämään puolensa samalla kun Gil-galad onnistui aina pääsemään peikkoon kiinni.

Aukealta aloittanut Aegrod oli epäonnisempi, nopeat sudet ja susiratsastajat kaatoivat kapteenin heti alkuunsa maahan, mutta seuraavan vuoron mahtiliike pelasti hänet mukaan taisteluun. Tämän jälkeen hän oli yhden miekkahaltian kanssa lukuisia kertoja alivoimainen ja ansoitettu susia ja hiisiä vastaan, mutta niin hän vain lopulta säilyi hengissä loppuun asti. Viimeisen vuoromme alkaessa haltioista oli kuollut jo puolet, joten jouduin muutaman rohkeusheiton heittämään, mutta hiidet olivat vielä yli puolen välin. Viimeisen kierroksen pyöritys kuitenkin käänsi asetelman ihan päälaelleen ja pelin jatkaminen olisi varmaankin kääntänyt vaakakuppeja entistä enemmän haltoille.

Muoks: Kyllä toinen peikoista tappoi sittenkin yhden haltian.

Venäläisiä ja örkkejä, 24.8.2015


IMG_6608

Moria & Angmar -lähdekirja

Tänään posti toi perjantaina tekemäni tilauksen Fantasiapeleihin, ostoskorissa oli toki perinteisiä lautapelejä ja muitakin tarvikkeita, mutta myös hiukan figujuttuja. Sain ostettua Lord of the Ringsiin Moria & Angmar -lähdekirjan, kun niitä vielä saa. Listalla oli myös Mordor-kirja, mutta se oli kuulemma päässyt jo loppumaan ja muuttumaan Mail Order -tuotteeksi. Kirja on aika suoraviivainen, armeijalistoja Morian ja Angmarin hengessä sekä muutama skenaario ja ohjeet Warbands -säännöille. Hintaa oli 22 euroa, ihan normaalihinta siis. Ostin kuitenkin pois, kun ostin muutakin ja sain postikulut ilmaiseksi.

IMG_6607

Flames of War -kalustoa

Seuraava osio vaatiikin sitten ehkä enemmän selitystä, eli nämä Flames of War -neuvostoajoneuvot. Tai siis ei kai kaikenlaisia tankkeja ja muita voi koskaan olla liikaa? Nämä olivat sentään tarjouksessa, nuo vasemman puoleiset 3,30 euroa kappale ja oikeanopuoleinen kuorma-auto 2,90 euroa. Hyvin halvalla siis sai, joten päätin testata näiden laatua. Otin sen takia eri valmistajiltakin tuotteita. Mitään Flames of War -pelaamista en siis ole harkinnut, vaikka toinen maailmansota kyllä ihan kiinnostava onkin. Tiedä sitten, että tekeekö näillä ostoksillani pelissä mitään, mutta tutustutaan nyt figuihin ainakin. Kyllä niitä sääntöjä sitten ehtii tarvittaessa etsiskellä myöhemminkin.

Tarvikehankintoja, 26.3.2015

Kilpiä

IMG_6334

Codex Imperial Guard

Tuli taas tehtyä ostoksia, niin tarpeellisia kuin keräilyllisiäkin. Keräilyosastoa edustaa tuo oikealla näkyvä Codex Imperial Guard, joka on siis WH40K:n toisen laitoksen sääntölisäosa kaartille. Sellainen puuttui vielä kokoelmasta ja kun sen kohtuullisen hyväkuntoisena sai ostettu 6,66 eurolla, niin ostin pois. Varsinkin kun samalla myyjällä oli myynnissä tarvitsemiani kilpiä, joista alla lisää.

Tuossa nipussa on siis kahdeksan kappaletta Warhammer Fantasy Battlen kilpiä örkeille erilaisin vaihtoehtoisin kuvituksin. Mulla ei kaikille örkeilleni riitä kilpiä, joten tämä oli ihan tarpeellinen ostos. Varsinkin kun tuossa tuli sitten vielä 4 kappaletta Moria Goblinien kilpiä Lord of the Ringsiin, joista myös on puutetta – saan kapteeneilleni nyt siis ihan oikeat kilvet eikä tarvitse niitä askarrella, sekä 4 kappaletta gondorilaisten kilpiä, joille ei nyt ihan heti suoranaista käyttöä taida olla. Kolme euroa maksoivat nämä.

Kilpiä

Postikuluja tuli 3 euroa paketille, joten varsin maltilliseen hintaan sain nämä ostettua, 12,66 euroa yhteensä. En tiedä olisinko lähtenyt näitä ostamaan, jos ei olisi saanut yksillä postikuluilla, mutta eipä sitä nyt ainakaan tarvitse enää miettiä.

Aiemmissa viesteissäni mainostamani Blood Bowl -ottelu muuten siirtyi tälle päivälle, koitan siitä raportoida huomenna – samoin kuin huomenna pelattavasta kauden päätösottelusta.

Tasainen jälleennäkeminen, 3.2.2015


Aiemmin kohdanneet kääpiö- ja goblin-laumat olivat paikkailleet haavojaan ja keränneet uusia vahvistuksia ennen kuin kohtasivat uudelleen Lords of Battle -nimeä kantavassa taistelussa. Tieto goblinien voitosta oli kiirinyt kauas, heidän joukkonsa olivat vahvistuneet uudella kapteenilla ja kuolleiden tilalle oli saatu vahvistuksia. Kääpiöillä meni vähän heikommin, vaikka hekin saivat paikattua rivejään, mutta suurin muutos oli puolituisjoukkion liittyminen vahvistukseksi. Muutokset tekivät sen, että aiempi goblinien miesylivoima oli kadonnut ja yhdistynyt kääpiö-puolituisjoukko oli miesmäärältään vahvempi.

Oman joukkoni kokoonpano oli siis ylipäällikkö kapteeni Ugbag mukanaan Nûzu-peikko ja kuusi goblinia, joilla puolet keihäällä ja puolet kilvillä. Shamaani-Gazdufilla oli mukanaan seitsemän goblinia, kolme keihäällä ja neljä kilvillä. Uusin tulokas oli kapteeni Radbag, joka komensi seitsemän jousi-goblinin osastoa. Tarkka kuvaus täällä.

IMG_6253

Rintamalinjat kohtaavat

Heti taistelun alkajaisiksi molempien puolien jousiaseet tekivät tappavaa työtä, mikä kieli siitä, että tämänkertainen taistelu olisi nopeampi kuin edeltäjänsä. Goblinit lähtivät hurjasti päälle, vain uuden kapteenin alaisuuteen jätetty jousiosasto hieman himmaili ja etsi kohteita nuolilleen. Kääpiöt hieman peruuttelivat, jotta saivat käytettyä jousiaan, mutta riittävän pitkälle se ei riittänyt ja goblin-kapteeni peikon ja kumppanien kera sai heidät kiinni. Kääpiöt pitivät miesylivoimansa turvin puolensa, kunnes goblin-shamaanin johtama joukko pääsi osittain apuun, sivustan jäätyä taistelemaan puolituisia vastaan. Erinomaisina pidetyt puolituisjousiampujat joutuivat tunnustamaan lukumäärältään suuremman goblin-osaston tällä kertaa paremmakseen.

IMG_6254

Lopputilanne

Kuolonuhreja tuli molemmin puolin melko lailla tasaisesti, eikä vaakakuppi siis kallistunut oikein kummankaan puolelle. Noin vuorolla kuusi tai seitsemän molemmat armeijat murtuivat ja muutaman haavan enemmän tehneet kääpiöt voittivat tiukan pelin. Kun viimeksi kääpiöitä lahdattiin liki viimeiseen mieheen, niin nyt taistelu loppui samantien joukkojen murruttua. Kaikki kapteenit ja peikko jäivät henkiin, joten uusintaottelua lienee luvassa.

Tällä kertaa taistelu oli siis aika nopeasti taisteltu, puolisentoista tuntia tehokasta peliaikaa pöydän kasaamisen ja siivoamisen lisäksi. Loppupisteet kääpiöille 16-14.