Skirmish-liigan loppupelit, 19.10.2017


Olen laiskotellut oikein urakalla tämän blogin kanssa, Skirmish-liigakin taisi päättyä jo joskus elokuussa, enkä ole siitä saanut kirjoitettua muistiin kuin alkuosan. Tähän koitan pikaisesti muistella päätöskierrokset. Jotain kuviakin olen mielestäni ottanut, mutta eipä niitä tähän hätään nyt löydy…

Elokuun alkupuolella oli vuorossa viides kierros, pisteitä käytössä 70 ja skenaariona Assasination. Lisävahvistukseksi otin toisen Vanguard-Raptorin.

Vastaan asettui tutuhko Joonaksen Order-armeija. Joonas oli liigapelinsä jo muistaakseni pelannut, joten hänellä ei sinällään ollut panosta. Minun roolikseni tuli muistaakseni se salamurhattava rooli, mutta oikein muuta en muistakaan. Kirjanpidon mukaan olen pelin hävinnyt, Joonakselle Major-voitto.

Tämän jälkeen pelasin saman skenaarion uudestaan, nyt Jormaa vastaan, koska häneltä puuttui vuorostaan liigapeli. Tällä kertaa minun tehtäväni oli saada Jorman Chaos-pomo salamurhattua, mutta en siinä onnistunut, kun Nurgle hoiti haavoittuneita ja muutenkin etenemiseni oli liian hidasta. Major-voitto Jormalle.

Pelien jälkeen oli selvää, että koska hävisin liigapelini, niin liigan voitto oli varmuudella jo Markon, vaikka yksi kierros oli vielä pelaamatta.

Seuraavalla viikolla otettiinkin sitten miehestä mittaa, kun viimeisessä 80 pisteen skenaariossa vastaan asettui Markon Chaos-joukot. Lisäjoukkoina minulla oli yksi Prosecutor ja yksi Aetherwing, nyt molempia siis kaksi.

Kilpajuoksu suojaan temppeliin sisään oli päivän idea ja juuri siksi otinkin itselleni noita nopeita lentäviä mukaan. Ideani oli päästä temppelin sisään ja parkkeerata Aetherwingit oviaukon eteen siten, ettei Marko mahdu sisälle. Ja kun lintuja koitetaan saada tappeluun, niin he erikoissääntönsä turvin karkaavat kauemmas ja ryntääjät jäävät hämmennyksissään seisomaan paikalleen. Tämä toimikin todella hyvin, vuorojärjestys meni suotuisasti ja vaikka osa Markon figuista pääsikin temppelin sisälle, niin onnistuin niitä napsimaan ylivoiman ja ampuma- ja heittoaseiden turvin pois. Suuri kaaosjohtaja Slambokin heitti veivinsä ja Major-voitto minulle.

Tuloksen myötä olin liigan kakkonen Markon jälkeen. Liigassa ei kuitenkaan ollut minkäänlaisia fyysisiä palkintoja, vain mainetta ja kunniaa.

Viimeisten skirmish-kierrosten pelit kestivät noin puolitoista-kaksi tuntia, mikä on aika paljon. Toki ymmärrettävää, koska yksittäisiä figuja on laudalla paljon, jokainen toimii itsekseen, joten nopanheittoja on paljon. En tiedä kuinka paljon skenaariot vaikuttivat pelikokemukseen, jos pelaisi skenaariot toisessa järjestyksessä, niin millaiseksi ne muuttuisivat? Tai kaikki samankokoisilla armeijoilla? Joka tapauksessa lisää haluaisin Skirmishiä pelata, saa nähdä koska tulee mahdollisuus.

Mainokset

Valmiita Stormcasteja, 17.8.2017


Stormcast Eternal Liberators of Heavenly Quarry

Tässä tuoreimmat maalaukseni, neljä Liberatoria Stormcast -porukkaani, jota voi jo kohta alkaa kutsua pieneksi armeijaksi. Noissa kuvissa nyt ei näy, mutta vyönsoljet ja ne käsissä roikkuvat kääröt ovat punaisia, eli nämä ovat eri yksikköä kuin ensimmäiset vihreät. Muuten samalla harmaalla tavalla kuin tähänkin asti.

Pieni armeija näitä tosiaan alkaa olla koossa, kaksi yksikköä Liberatoreita, Lord-Relictor komentamaan ja taustatukea antamassa yksikkö Vanguard-Raptoreita ja Aetherwingit. Olisko joku 500 pistettä kasassa? Sen lisäksi on vielä kaksi Prosecutoria, mutta niiden minimikoko on se 3, joten ei ole valmis yksikkö. Tosin saa ne kentälle silti pistää.

Näiden Stormcastien jälkeen maalauspöydällä on vaihteeksi pari figua Bloodbound-porukkaan. Niillä on alustavasti sovittu peli kääpiöitä vastaan, mutta tarvitsen vähän vahvistuksia. Niiden jälkeen täytynee aloittaa Fyreslayereiden maaalaaminen ihan tosissaan tulevaa Path to Glorya varten. Sigmarite Mausoleumiakin olisi toki kiva saada valmiimmaksi, niin saisi sen projektin pois alta. Sen jälkeen ollaan niin kaukana tulevaisuudessa, että ei ole tietoa, mitä sitä sitten maalaisi. Kovasti olisi hinkua maalata kaikenlaista, vähän lisää Stormcasteja ja Bloodboundia, Fyreslayeritkin tarvitsevat varmasti lisäjoukkoja tulevassa kampanjassaan, lisäksi kiinnostaisi maalata vähän LotRiakin välillä ja muita satunnaisia figuja.

Maalattuja figuja, 15.8.2017


Petomiehiä

Beastmen Gors

Takapuoletkin on kunnossa

Laitetaas tänne nyt niitä maalattuja figujakin, kun niitä on tässä taas kertynyt. Nämä eivät ole nyt missään kronologisessa järjestyksessä, vaan ihan siten miten vain olen saanut kuvattua ja läiskittyä kuvia tänne. Tässä ensin tusina petomiehiä. Yhdeksän rivimiestä ovat muovia, joista poistelin maalit ja kolmen hengen komentoryhmä on metallia, joka oli vielä blisterissä, jonka tässä joskus taannoin ostin. Kokeilin näissäkin Army Painterin metodeja, eli ensin Barbarian Flesh -sprayllä koko komeus, sitten värejä sinne tänne ja lopuksi joku rusehtava wash koko komeuden yli. Tuli nopeasti varsin pelikuntoista tavaraa. Hiukan toki kuivaharjailin pesun jälkeen sentään. Aluistoissakin vähän kokeilin uutta, eli ostin Citadelin Middenland Tufts -paketin, josta napsin kaksi melko pientä tupsua kuhunkin alustaan. Toimivat mielestäni varsin hyvin noissa vihreissä alustoissani. En halunnut alustojen kanssa lähteä sen kummemmin kikkailemaan, mielestäni nämä vanhahkot figut ansaitsevat juurikin tällaiset alustat Age of Sigmarissa.

Stormcast Eternals

Lintuperspektiivi

Sitten vähän tuoreempia maalauksia viime viikolta, Stormcast Eternalien Prosecutor Prime, kaksi Vanguard-Raptoria sekä kaksi Aetherwingiä. Ihmismäiset otukset on tehty tutulla kivimies-kaavalla, lintuihin laitoin sitten vähän enemmän värejä, mutta niilläkin tuo jaloissa roikkuva nauha on samanvihreä, mitä olen käyttänyt paljon muissakin figuissa. Ehkä se sitoo näitä figuja kivasti yhteen, tai sitten ei.

Fyreslayer Runemaster

Riimumestari ja pala muuria

Tulevaan Fyreslayers-porukkaan maalasin ensimmäisenä Runemasterin, koska tämän sain hankittua ennen kuin Start Collecting -laatikko tuli kauppoihin. Tämä on oikeastaan siitä Silver Tower -laajennuksesta Warhammer Questiin. Laitoin tämän hienohkolle kalloalustalle, jonka sain tuossa aiemmin vaihtokaupassa. Hänen vierellään komeilee ensimmäinen valmistunut muurinpätkä Sigmarite Mausoleum -laatikosta. Aika paljon on tekemistä senkin kanssa siis vielä. Tuosta kääpiöstä tuli oikein hyvä, tuo viitan vihreä ei ehkä ihan toiminut halutulla tavalla, mutta komea soihtu ja kauniit silmät varmaankin paikkaavat tilannetta…

Trollslayer

Kääpiösurmaaja

Lopuksi vielä yksi pikamaalaus, eli Battle for Skull Pass -laatikon kääpiösurmaaja. Meniköhän tähän parissa erässä noin tunti, tämäkin lähti siitä Barbarian Flesh -sävystä liikkeelle. Harmillisesti vain näille vanhoille Slayereille ei taida enää olla Warscrollia AoSissa, kun Fyreslayerit veivät näiden paikan. Tyylillisesti tämä ei oikein siihen porukkaan osu, joten siinä mielessä vähän turha veto. No, ehkäpä tämä näkee käyttöä vaikkapa Skirmishissä tms.

AoS Skirmish -kuulumiset, 9.8.2017


Aarteenetsintä käynnissä

On pitänyt näitä Skirmish-kommentteja ja raportteja tänne kirjoitella jo viikko- ja kuukausikaupalla, mutta kun ei muka kerkeä. Joka tapauksessa Skirmish-liigan toinen peli oli aarteenetsintää, jota olin kertaalleen jo harjoitellut ensimmäisen skenaarion jälkeen. Tällä kertaa vastaan asettui toinen Order-porukka, Joonaksen Stormcasteja ja tavallisia ihmisiä yhdistelevä joukkio. Hän oli myös pelannut tätä skenaariota jo aiemmin, liigassakin, joten hänellä ei ollut enää liigapisteet jaossa. Sitten edellisen pelin joukkioni oli vahvistunut yhdellä Liberatorilla ja ensimmäisellä Prosecutorilla, pistekoko oli nyt siis 40.

Komentajat kohtaavat

Kuten odottaa sopi, vasara kolisi kilpeen ja kypärään, mutta kovin pahoja vahinkoja ei tullut. Aarteita löytyi lopulta jopa kolme, mutta ne olivat harmillisesti  väärällä puolella pöytää ja Joonaksen hallussa. Raivokasta taistelua niistä silti käytiin, ennen viimeistä tasoittavaa vuoroani tilanne oli kuitenkin 3-0 Joonakselle. Lord Relictorini onnistui kuitenkin kutsumaan tappavan ukkossateen yhden aarteenvartijan päälle, jonka jälkeen oma Stormcastini pääsi liikkumaan aarteelle. Toinen Stormcast puolestaan onnistui hyökkäämään toisen aarteevartijan kimppuun ja tappamaan hänet, joten tilanne kääntyikin lopulta minulle 2-1 -minor-voitoksi. Tiukka ja hauska peli jälleen, tykkään.

Aarteen kuskausta

Kolmannessa pelissä olikin sitten vuorossa aarteenkuskausta ja sain itse valita itselleni aarteenkuskaajan roolin – nerokasta, kun edellisessä pelissä olin aarteita kerännyt. Vastaan tuli Miskan Dispossessed-kääpiöporukka ja kun aarrettani kantoi lentävä Prosecutor, niin lähdin luottavaisin mielin pelaamaan. Vahvistukseksi otin Vanguard-Raptorin Hurricane Crossbow’lla, jolta odotin niin ikään paljon. Lähdin ripeästi etenemään oikeaa laitaa pitkin pyrkien muilla joukoilla hidastamaan kääpiöiden etenemistä ja suojautumaan muuten tulitukselta. Lopputulos oli pienoinen antikliimaksi, mutta peli oli kovaa ja voittoa janottiin. Pari kääpiötä sai Prosecutorini kiinni, mutta eivät saanee tapettua. Sitten omalla neljännellä vuorollani tylsästi peräännyin taistelusta ja lensin samalla kentältä ulos ja voittoon. Ei yhtä jännä ja kiva kuin monet muut skenaarioista.

Neljäs liigapeli oli Ritual, johon vastaan asettui Markon Khorne-porukka. Pistekoko oli nyt 60 ja vahvistuksiksi tulivat viides Liberator ja lentävä Aetherwing. Khorne oli rituaalia yrittämässä ja minun Stormcastini sitä estämässä. Kovaa ja tiukkaa taistelua, jouduin luonnollisesti vähän kiertelemään enkä saanut kunnolla iskettyä kaaospomoa vastaan. Pari haavaa sain aikaan, mutta se ei riittänyt mihinkään. Lopuksi koitin vielä komentajallani saada lähitaistelussa vahinkoa aikaiseksi, mutta toisin kävi – komentaja putsattiin pois pöydältä ja major-voitto Markolle. Tästä pelistä olen näemmä onnistunut kuvat tuhoamaan ennen kuin sain ne tänne… 😦

Seuraavalla viikolla pelasin Ritual-skenaarion uudestaan, jälleen keskeyttäjän roolissa, mutta tällä kertaa vastassa oli Joonas. Hänelle tämä oli liigapeli, minulle ei. Melko samaan tapaan eteni tämäkin peli, kiersin molempia sivustoja pitkin, mutta aika loppui kesken. Sain komentajaa sen verran haavoitettua, että minor-voittoon oli Joonaksen tyytyminen.

Tänään olisi sitten vuorossa viides liigakierros ja voittoa pitäisi jälleen juhlia, mikäli Skirmish-liigan voitosta vielä mielii taistella. Skirmish on mielestäni hieno pelimuoto, pöydällä on sen verran vähän figuja, että jokaista liikettä joutuu harkitsemaan ja jokainen tehty tai tekemätön asia on tärkeä. Senpä vuoksi näissä peleissä meneekin aikaa melkein yhtä paljon kuin tonnin peleissä… 🙂 Ihan pienillä pistemäärillä peli ei ehkä toimi, vaan menee pelkäksi mättämiseksi. Tosin tähän saattavat skenaariotkin vaikuttaa. Täytyisi joskus päästä pelaamaan vähän enemmän kerralla, niin ei menisi aloittamiseen ja lopettamiseen niin paljoa aikaa.

Age of Sigmar Skirmish -tunnelmia, 20.6.2017


Alkuasetelma

Viime viikon keskiviikkona pääsin kokeilemaan uutta Age of Sigmar Skirmish -peliä. Kyseessähän on siis Age of Sigmar pienillä muutoksilla. Kovin syvällistä analyysiä en pysty vielä antamaan, koska pelejä ei kertynyt kuin kaksi. Pelasimme 30 Renown-pisteen pelejä kampanjan mukaisesti kaksi ensimmäistä tehtävää. Molemmilla oli tosin vain 28 pisteen edestä joukkoja. Minulla oli Stormcast Eternaleja, Lord Relictor sekä 3 Liberatoria, joista yksi oli Prime. Vastassa oli Destruction-lista, joka koostui kolmesta Orrukista, en sen tarkemmin muista taikka osaa sanoa, että mitä olivat.

Katutappelu

Heittelimme skenaarion mukaisesti nopalla, että mille sektoreille figumme asettuvat. Vastustaja sai kaikki kolme yhteen ja samaan neljännekseen, minun joukkoni jakautuivat kahdelle neljännekselle, kuitenkin siten, että molemmat olivat vastustajan neljänneksen vieressä. Minulle annettiin aloitusvuoro, koska ensimmäisellä vuorolla ei tässä pelissä ainakaan ollut suurempaa merkitystä, kun kumpikaan ei oikein päässyt ampumaan taikka loitsimaan. Omalla vuorollani liikuinkin siis oikeastaan vain lähemmäksi. Vastustaja teki samoin, mutta pääsi jo lyömäänkin. Tuplavuoroa hän ei kuitenkaan saanut ja toisen vuoron aluksi sain ensimmäisen örkeistä hengiltä. Kolmannella vuorolla sain viimeisenkin örkeistä tapettua kärsimättä itse tappioita. Komentajani pelottava naamari toimi kertaalleen, örkkipomo ei pystynyt siis lyömään lainkaan. Vastustaja kuoli, minulla kaikki hengissä, joten Major-voitto minulle.

Toisessa pelissä oltiin aarteenetsintää viisi vuoroa. Hankalan maaston takia jäin alussa vähän huonoihin asemiin ja vastustaja sai vielä aloitusvuoronkin. Hän pääsikin ensimmäisenä penkomaan aarteita ja löysikin nopeahkosti yhden. Minunkin joukkoni pääsivät lopulta tositoimiin ja vaikken itse onnistunutkaan yhtään aarretta löytämään, niin sain vietyä vastustajalta hänen löytämänsä aarteen. Aarteita ei sen enempää löytynyt, joten kun viiden kierroksen jälkeen se oli minulla, niin tuli taas Major-voitto. Vastustajalle ei jäänyt henkiin kuin haavoittunut komentaja, minä suoriuduin jälleen ilman miesmenetyksiä muutaman haavan kärsineenä.

Tässä kohtaa on tosiaan vielä hankala sanoa kovin paljoa, pelasimme vain kaksi hyvin pientä peliä. Pienissä peleissä tuurikin korostuu, mutta jotenkin tuntuu, että minulla oli paljon kovemmat tyypit kentällä ja vielä enemmän. Joukkojen kehitystä emme kyenneet myöskään testaamaan, koska vain ensimmäinen pelin laskettiin viralliseen liigaan. Toinen peli oli vain harjoittelua. Seuraavalle kierrokselle tulee 10 Renown-pistettä lisää sekä mahdolliset bonukset noppataulukosta. Komentajani sai turhahkon kyvyn, jolla ykkösen Save-heitot saa heittää uusiksi – turhahko siksi, että Liberatoreillani tuo on kilpien takia jo muutenkin. Mutta ehkä seuraavassa pelissä on kentällä jotain, joille tuosta on hyötyäkin…

Mutta joo, varsin hauska ja kepeä peli, jossa maastoa olisi voinut olla vieläkin enemmän, vaikka lauta tuntuikin jo täydeltä. Ensi viikolla sitten toivottavasti uudestaan ja lisää. Jos luet tämän ja sinulla on jotain kokemuksia/kysymyksiä Skirmishistä, niin pistä rohkeasti kommenttia.

Stormcast Eternals, 7.6.2017


Ensimmäiset kivimiehet

Stormcast Eternal ja Mausoleumi

Ehkä vähän lähempää

Maanantaina sain valmiiksi neljä ensimmäistä Stormcast Eternalia vielä nimettömään joukko-osastooni. Kovin harmaita näistä tuli, mutta tavallaan ihan tyylikkäitä. Vähän enemmän eloa voisi harmaassa olla, mutta ehkä sitten ensi kerralla.

Tarkoitus oli pitää väripaletti pienenä ja figut vaaleina. Värejä ei ainakaan tullut liikaa, kaksi eri harmaata, keltainen (ja keltainen wash) sekä vihreä (ja vihreä wash) ja lopuksi vähän vaaleansinistä korostuksiin. Alustat tein Martian Ironearthilla, mikä oli varsin toimiva ratkaisu. Tämä ainakin halkeili paljon paremmin kuin se vaalea Agellan Badlands (vai mikä se oli), johtuen varmaan siitä, että tämä oli purkissa paljon märempää. Tällaista ehkä pitäisi sen vaaleammankin olla. Ja punertava base tuo mukavasti väriä ja kontrastia vaaleaan figuun. Tykkään lopputuloksesta siis.