Firestorm, 11.6.2018


Toukokuun alussa sain pelattua taas yhden pelin Firestorm-kampanjaamme. Tällä kertaa pääsin pelaamaan kotikentällä käyttäen pahvista Blasted Hallowheart -lautaa haamuja ja muita epäkuolleita vastaan Plains of Blood -alueella koillisessa. Jälleen etsittiin aarteita, mutta ei oltukaan perinteisesti pitkillä sivuilla vastakkain, vaan mulle jäi toinen lyhyt sivu ja vastustajalle kaistale keskellä. Kaiken lisäksi laudalla aloittaisi vain osa joukoista, lisäjoukot saapuisivat vuoroilla kaksi ja kolme. Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen asetelma.

Haamujen avausvuorolla ei kummempia tapahtunut, mutta omalla vuorollani sitten löysin aarteen keskeltä omaa aloitusaluettani. Tämä vaikutti peliin luonnollisesti huomattavasti, koska jäin heti puolustuskannalle ja toivoin kestäväni haamuja vastaan loppuun asti. Onnekseni sain tuplavuoron ja pääsin aloittamaan kakkoskierroksen. Tämä tarkoitti sitä, että onnistuin tuomaan ensin lisäjoukkoja laudalle ja siten rajoittamaan haamujen saapumista. Eli siis pakottamaan ne mahdollisimman kauaksi aarteesta. Haamut osaavat toki lentää, mutta täytyy niiden silti joko väistellä tai taistella joukkojeni läpi.

Tuosta muodoistui oikeastaan koko pelin kuva, heitin yksiköitäni hidastuspompuiksi ja koitin etäältä pitää haamut kurissa. Pieni määrä haamuja pääsi perille asti, mutta sain ne hengiltä (jälleen). Yhden haamuista sain jopa muutettua kaaoksen sikiöksi, mikä vaatii aikamoista taikuutta… Lopputulos oli kuitenkin onnellinen, eli Zhik’Acoot-Kot onnistui valtaamaan aarteen itselleen, vaikka joukot jäivätkin lopulta aika vähiin. Lopuksi vielä linnoitin alueen ja vahvistin pakkaani. Koilliskulma on nyt aika tiiviisti Kaaoksen hellässä otteessa ja voittopisteitäkin on sen verran, että kovin pitkää eivät muut enää kärvistele.

Toukokuun loppuun sain pelattua vielä toisenkin Firestorm-pelin, jälleen kotikentällä, mutta tarkemmin sanoen Wyrflame Crestsissä. Päädyimme käyttämään pahvilaudan kääntöpuolta, joka oli sopivan musta ja tulinen tuolle oudolle alueelle. Järjestyksen joukot havittelivat samaa aluetta, joten taisteluhan siitä syntyi. Tällä kertaa lähtöasetelma oli sama kuin haamujakin vastaan, eli minulla oli lyhyt kentänpääty ja ihmiset olivat kaistaleella keskellä. Kaikki joukot tulivat kuitenkin tällä kertaa suoraan kentälle, mikä oli ihan sopivaa, koska jalommat aatteet oli unohdettu ja tarkoituksena oli vain tappaa mahdollisimman paljon vastustajan taistelijoita. Jokaisesta kuolleesta saisi siis haavamäärän verran pisteitä. Mikäli vastustajan kenraali saadaan hengiltä, niin kokonaismäärä saadaan tuplata.

Vastustaja pääsi taas aloittamaan, mutta mulla oli alivoiman myötä pieni jippo taskussani ja sainkin ennen taistelun alkua muodostaa väijytyksen sijoittamalla uudestaan kolme yksikköä. Siirsinkin rohkeasti Great Unclean Onen selustaan tykkien kimppuun sekä petomieslauman ja Zhik’Acoot-Kotin lähemmäksi vihollista. Tämä ampui vähän omaan nilkkaan, kun en muistanut, että vastustaja saa päättää, kumpi aloittaa. Aloitti tietenkin itse.

Petomiehet eivät päässeetkään siis ryntäämään jalkamiesten kimppuun, vaan petolinturatsastajat hyökkäsivät päälle. Uncle Phileaskin sai täyslaidallisen parista tykistä ja jättikalkkunan viereensä vahtimaan ennen kuin ehti tehdä mitään. Tästä alkoi alamäki, joka jatkui koko pelin. Pieniä nousukohtia oli, mutta samaan aikaan heikkoja demoneita ja petomiehiä, yksinäisiä sankareita ja sen sellaisia kuoli jatkuvasti. Pistesarake näytti vahvasti järjestyksen puolelle varsinkin kun Great Unclean One heitti lopulta henkensä tykkien ja kalkkunan kynsissä.

Lopputulos oli lopulta odotettu, mutta melko karu. Vaikka sain lopulta tapettua varomattoman kenraalin kalkkunan selässä, niin hävisin silti pisteissä reilusti. Toki suurin syypää löytyy armeijan johdosta, pelasin huonosti paikoin enkä muistanut käyttää kaaoskykyä kertaakaan pelin aikana. Se olisi saattanut pelastaa Phileaksen ja kääntää vähän taistelun kulkua. Muuallakin olisi nähty varmaan aavistuksen tasaväkisempää taistelua. Lisäksi unohdin Eyes of Pristmatikon -erikoiskorttini kokonaan. Muutoin peli sujui paikoin jopa yllättävän sujuvasti, mutta perussäännöissä nyt oltiin siis vähän hukassa vielä… Tappiosta huolimatta sain 3 glory-pistettä, saman verran sai myös voittaja. Kovin montaa taistelua ei kampanjaa enää ole jäljellä, mikä on sinällään ihan kiva, että joskus tammikuullahan tätä jo aloitettiin.

Mainokset

Taas vähän ostoksia, 13.8.2017


Fantsun alesta

Pidetään blogia hengissä ja suurinpiirtein ajantasalla. Tässä viimeisimpiä hankintojani. Tämän lisäksi on tehty muitakin hankintoja, mutta niitä ei ole saatu tänne asti, kun on niin paljon kaikkea muuta eikä niistä ole vielä kunnon kuvia tallessa. Tähän alkuun nyt kuitenkin tuoreimmat, perjantaina kävin hakemassa Fantasiapeleistä tilauksen, joka koostui tämän kuun alennustuotteista, tuo koko paketti maksoi juuri ja juuri alle 50 euroa. Ostettu lähinnä siksi, että kun halvalla saa… Kalleimmat olivat nuo LotRin peikot, reilu 20 euroa.

Irtofiguja huuto.netistä

Nämä irtofigut lähtivät muutamalla eurolla, ei tainnut maksaa kymppiäkään posteineen. Sikäli kävi ohraisesti, että tuo goblin oli kuvatekstissä Blood Bowl -figu, mutta oikeastihan tuo on HeroQuest-figu, jota on vähän leikelty ja liimailtu. Kun ei ollut tarkkana, niin ei sitten. Onneksi en tuosta euroa enempää maksanut, taisin viskata jo menemäänkin piruparan. Keskimmäinen on vanha muovinen aito Blood Bowl -örkki ja vasemmanpuoleisin on Khornen lippumies ilman toista kättä. Vielä kun keksisi sopivan käyttötarkoituksen sille…

LotR/WotR-kirjoja tori.fi:stä

Nämä LotR-kirjat sen sijaan löytyivät tori.fi:stä. Näissäkin oli vähän säätämistä, kun ensin sain tuon vasemmanpuoleisen läpyskän tilalla kovakantisen sääntökirjan (muoveissa). Lähetin sen takaisin ja sain tuon haluamani paluupostissa. War of the Rings -kirja on niin ikään muoveissa vielä. Näille tuli postitussekoilujen myötä hintaa reilu parikymppiä, mutta se on ihan siedettävä hinta mielestäni, varsinkin kun tuo WotR on kovakantinen ja iskemätön.

Tämmöistä tällä erää, ensi viikolla sitten taas lisää kirjoitelmia.

Sigmarin ajassa jälleen, 10.11.2016


Eilen pelasin taas Age of Sigmaria Turun Lohikäärmeenluolassa. Tällä kertaa pelasin 500 pisteen pelin Slaves to Darkness -joukollani Undead-porukkaa vastaan. Kahden kaaosritariyksikön lisäksi otin loitsijan ratsastavan päällikön sijaan, jotta pääsisin vähän kokeilemaan taikomista. Skenaarioksi arvoimme Take and Holdin.

Päätin jättää toisen kaaosritariyksikön vahtimaan oman alueeni kohdemerkkiä ja toisella lähdin etenemään kohti vihollista, joka oli aloittanut vähän samalla tapaa. Hänellä oli tosin enemmän yksiköitä kuin minulla. Loitsijani jäi vähän jälkeen, koska joukkoja sijoittaessa ajattelin hyökätä oikealta ja puolustaa keskeltä, mutta päädyinkin hyökkäämään keskeltä ja siirtämään oikealta yksikön puolustamaan. Loitsijani ei siis ihan täysillä päässyt auttamaan hyökkäystä, mutta vähän kumminkin.

wp-1478715474221.jpg

Lähitaistelua toisella kierroksella

Toisella kierroksella pääsin aloittamaan, ja kaaosritarini hyökkäsivätkin hölmistyneiden zombejen kimppuun kaataen kourallisen kärsimättä vahinkoja. Tässä kohtaa näytti vielä hyvältä, mutta tasoittavalla vuorolla kärhämään liittyi mukaan epäkuolleita ratsastajia sekä ruumiskärryt. Vastustajalla olikin melkein koko armeijansa mukana lähitaistelussa, kun minulla vain reilu kolmannes pisteistä. Melko hyvin soturini kestivät, mutta vahingon aiheuttaminen oli hankalampaa.

Kolmannella vuorolla alkoi olla selvää, että keskustassa tulee turpiin – varsinkin kun olin tällä vuorossa vasta toisena. Toinen yksikkönikään ei oikein ehtisi apuun. Epäkuolleet irrottivat taistelusta ruumiskärryt ja ratsuväen jättäen zombiet viimeistelemään kaaossoturit. Kun ratsuväki päätti lähteä kaartamaan kohti oman alueeni kohdemerkkiä, en voinut enää edes lähettää kaaossotureitani keskelle tappelemaan, koska suora murskatappio häämötti.

Lähitaistelua kolmannella kierroksella

Lähitaistelua kolmannella kierroksella

Keskustan kaaossoturijoukkoni koki lopulta turmionsa, mutta päätin heittää sitten loitsijani sekä toisen kaaossoturiyksikön ratsuväen kimppuun. Mikäli onnistuisin tuon yksikön tuhoamaan saisin tasapelin, muuten tulisi tappio. Viime hetkilllä loitsijani kuitenkin epäonnistui muuten hyvin toimineissa loitsuissaan eivätkä soturinikaan saaneet kuin yhden ratsastajan pois päiviltä.

Viiden kierroksen jälkeen kummallakaan ei ollut molempia kohdemerkkejä, joten laskimme pisteet. Minä en ollut tuhonnut mitään, vastustaja oli tuhonnut toisen kaaossoturiyksikköni ja sai siitä 180 pistettä ja voiton.

Jo pelin tuoksinnassa totesimme, että 500 pistettä on tähän skenaarioon vähän turhan vähän, varsinkin jos sattuu olemaan kalliita yksiköitä, kuten minulla. Major Victoryn saavuttaminen oli käytännössä mahdotonta minulle eikä se helppoa ollut vastapuolellekaan, varsinkin kun sielläkin oli melko hitaat joukot. Seuraavaan peliin pyrinkin sitten saamaan isomman armeijan jalkeille, niin pelaaminen on vähän monipuolisempaa ja mielekkäämpää. Mukavaa tosin oli se, että peliin meni kaikkinensa alle kaksi tuntia, tehokasta peliaikaa ehkä puolitoista tuntia. Loitsinta oli pelissä yhtä simppeliä kuin oikeastaan kaikki muukin. Vastapuolella ei ollut loitsijaa, joten jäi toisten loitsujen vastustaminen vielä testaamatta, mutta eiköhän sekin vielä joskus vastaan tule.

Samalla tuli tehtyä taas vähän figuostoksia, niistä juttua seuraavassa kirjoitelmassa. Lisäjoukkoja kaaokselle luvassa…

Pallo-ostoksilla, 28.4.2016


Blood Bowl

Blood Bowl

Huuto.netissä sulkeutui viikonloppuna kohde, jossa oli ohessa näkyvät 21 Blood Bowl -figuuria, joista yksi muovia ja loput metallia. Pääsääntöisesti figut ovat 80-luvun lopulta tai ainakin niiltä main. Harmillisesti tuosta ei ainakaan nykysäännöillä saa suoraan yhtään pelikelpoista joukkuetta. Dark Elffejä on eniten, mutta ei niitäkään joukkueeksi asti. Kuolleella pelaajallakaan ei taida olla varsinaista käytännöllistä käyttöä, muutaman cheerleaderin sentään saa tarvittaessa kentän laidalle.

Muina pelaajina tuossa on pari ihmistä, punainen muovinen on niistä toinen. Lisäksi ainakin goblin-linjamies ja pari epäkuollutta. Loput taitavat olla niitä tummahaltioita. Paketti maksoi 40 euroa plus postit, eli 2 euroa per metallifigu ja muovifigu kaupan päälle. Lähtökohtaisesti olen valmis maksamaan ”tarpeellisista” metallifiguista tuon pari euroa, mutta näistä olisin voinut tarjota enemmänkin. Onneksi ei ollut kilpailua. Täytyisi vaan jostain kaivaa sitten noille pimentohaltioille vahvistuksia jostain, niin saisi jossain kohtaa joukkueen valmiiksi.

Armeijakirjoja, 2.4.2016


Laitetaan nyt tälle päivälle toinenkin kirjoitus, niin ei taas jää pöytälaatikkoon unohduksiin.

Warhammer Armies: Undead, Dark Elves & Dark Elves

Warhammer Armies: Undead, Dark Elves & Dark Elves

Sotavasarasta tarttui kolme vanhaa Warhammer Fantasy Battlen armeijakirjaa: Vitoslaitokseen epäkuolleet ja synkhaltiat, kutoslaitokseen synkhaltiat. Lähinnä noi vitoslaitoksen kirjat kiinnostavat eniten, vaikkei mulla Undead- tai Dark Elves -figuja juurikaan ole. Kiva ne on kuitenkin varastossa olla ja saahan niitä vähäisiäkin figuja käytettyä liittolaisina sopivan tilaisuuden tullen. Tuo kutoslaitoksen armeijakirja tuli ostettua siinä samalla, kun tarjolla oli. On muuten kansitaide ja kaikenlainen tyyli muuttunut aika paljon, kun vertailee noita Dark Elves -kirjojen kansia…

Vitosen maksoin per kirja plus postikulut, joten kokonaiskustannukseksi tuli 22 euroa. Mainittakoon sekin vielä, että tänään on lauantai ja tänään tuli tekstiviesti, että paketti on noudettavissa pakettiautomaatista. Nopeita toimituksia toivoen kannattanee siis suosia pakettiautomaatteja, kun kulkee viikonloppuisinkin paketit.