Voittokulku jatkuu, 3.6.2017


Tämän viikon keskiviikkona saatiin päätökseen toinen Turun Age of Sigmar Ladder -liiga. Pelasin samalla tuhannen pisteen Khorne Bloodbound -listalla, mitä käytin kahdella aiemmallakin osallistumiskerralla. Vastaan tuli Seraphoneja sekä melko kokematon komentaja. Skenaarioksi tuli karu Border Wars.

Mittailua

Vastustaja lykkäsi mulle aloituksen, koska hänellä nyt oli sentään jotain millä ampua sekä katsoakseen, että mitä teen. Jätin Bloodreaverit pyörimään oman kenttäpuoliskoni kohteille, toteemimiehen kukkulan taakse ja kaksi pappia siihen lähettyville. Sen verran koitin heitä liikutella, että pääsevät kiusaamaan vastustajaa, mutta että kuitenkin ovat riittävän lähellä toteemia. Khorgorathit ryntäsivät oikella kohti vihollista ja kohdetta, vasemmalla Khorne-lordini sekä Blood Warriorit.

Ensimmäisen tasoittavan päätteeksi vastustajan kenraali Carnosauruksensa kanssa oli sen verran lähellä, että verenhimoinen komentajani pystyi käyttämään poikkeuksellista kykyään rynnätä vastustajan vuorolla. Vähän aikaa emmin, mutta sitten muistin, että hänellä on miekka, jolla vastustajan saattaa saada tapettua yhdellä osumalla. Muutenkin kenraalini oli ehkä paras ase carnosaurusta vastaan. Hengiltä vastustajan pomoa ei saatu, mutta haavoitettua kuitenkin. Toisen kierroksen aloitus meni vastustajalla ja heti ensi töikseen lähitaistelussa tappoi komentajani. Muualla taistelu sujui enemmän minun mieleni mukaan, Bloodreaveritkin älysin lähettää hyökkäykseen, kun tajusin että kohde pysyy mulla, vaikken päällä seisokaan.

Kolmannella kierroksella mulla oli tasoittava vuoro ja onnistuin taistelun tiimellyksessä juoksuttamaan pitkillä juoksuilla molemmat Bloodreaver-yksikköni vastustajan puolelle kohteille. Toista ei suojellut mikään ja toista yksinäinen pappi, joka ei riittänyt laumaani vastaan. Omat kohteeni olivat minulla, mutta Carnosaurus taisteli toisen luona yksinäistä Blood Warrioria vastaan. Sen kohteen menettäminen oli siis hyvin lähellä.

Käsittämättömästi vastustajan aika pahoin jo kärsinyt kenraali ei saanut kuitenkaan yhtään monista hyökkäyksistään läpi asti ja yksinäinen Blood Warrior säilyi hengissä. Näin ollen tuota kohdetta ei minulta saatu napattua pois ja kolmannen vuoron päätteeksi siis minulla oli kaikki neljä kohdetta. Tämä tiesi pelin päättymistä ja Major Victoryä.

Pelasimme pelin 6″x4″ -kentällä, vaikka neliskanttinen olisi ollut tälle armeijakoolle oikea. Isommalla kentällä pelasin viimeksikin ja tykkään siitä lisätilasta, joka antaa mahdollisuuden liikkumiselle. Pelikään ei mene saman tien taisteluksi, vaan nytkin pystyin liikkuvuudella voittamaan pelin, kun vastustajakaan ei ehkä niin muistanut pelata tehtävää eikä hoksannut voittoehtoja. Kiva peli oli kuitenkin molemmin puolin, tällä kertaa kentälle jäi minullakin ihan mukavasti yksiköitä.

Seuraavalla kerralla varmaan pelataankin sitten Age of Sigmar Skirmishiä, johon kasaan uuden porukan. Khorne pääsee siis vähäksi aikaa lepäilemään.

Khorne-lordi, 30.5.2017


Khorne-lordi

Mighty Lord of Khorne

Tämmöinen valmistui lopulta sunnuntai-iltana pelipöytäkuntoon. Ei tässä mitään kovin ihmeellistä ole, oli sen verran pitkään tuossa työpöydällä keskeneräisenä muiden projektien kanssa, ettei jaksanut enää ylettömästi keskittyä, vaikka armeijan komentajasta onkin kyse. Hiukan tavallista enemmän jaksoin kuitenkin hinkata, mutta esimerkiksi viitta jäi vähän kököksi. Tosin pöydällä kun tuota katselee, niin eipä siinä silloin mitään vikaa huomaa. Huomenna tämä sankari pääsee tositoimiin, toissaviikollahan jouduin tyytymään lainafiguun, kun tämä unohtui maalauspöydälle…

Viivästynyt voittoraportti, 29.5.2017


Kohti kuolemanjärveä

Toissa viikon keskiviikkona pelasin siis viimeksi Age of Sigmaria, mutta en ole raporttia saanut aikaiseksi kirjoittaa. Eikä sillä niin väliäkään, koska vastustajani Niilo kirjoitti varsin hienon ja kattavan raportin omaan blogiinsa: http://extrabushybeards.blogspot.fi/2017/05/strike-at-gorehenge.html

Kyseessä oli siis tuhannen pisteen Three Places of Power leveämmällä (kahden tonnin) pöydällä. Ripottelimme vastapainoksi reiluhkosti maastoa, joten pelissä pääsi vähän liikkumaankin ja niin edelleen. Kirjoittelen tähän raporttiin nyt enemmän kaikkea muuta kuin tarinaa, tarinaa voi lukea tuolta linkin takaa.

Three Places of Power vaatii sankareita ja mullahan niitä oli listassa 4, vastustajalla 2. Tosin taktiikkani oli laadittu sen varaan, että kaksi pappia ja lipunkantaja pysyvät aika lähellä toisiaan vahvistaakseen toisiaan ja muuta armeijaa. Päätin heittää nämä kaikki siis keskelle kenttää ja komentajani sitten vasempaan laitaan. Oikean laidan jätin vähän tyhjemmäksi, siellä odotteli ilkeän näköinen pyssyrivistö. Laitoin sinne kuitenkin kaksi Khorogorathiani hätyyttelemään vihollisia. Laskeskelin, että jos saan keskimmäisen ja vasemmanpuoleisen kohteen pidettyä, niin voitto on taskussa.

Mulle tuli aloitusvuoro, joka sopi periaatteessa tähän tehtävään ihan kivasti. Ymmärrettävästi vastustaja halusi antaa joukkojeni tulla lähemmäksi, jotta pääsee ampumaan. Sain kuitenkin heti ensimmäisellä vuorolla itselleni keskimmäisen kohteen ja pisteet alkoivat kerääntymään. Vasemmanpuoleisessa kesti, kun komentajani jumittui ruuhkaan. Khorgorathit pitivät vastustajan varpaillaan oikealla. Muutenkin taktiikkani toimivat pelissä ihan kivasti, pappien ja toteemimiehen yhteistyö toimi nyt paremmin kuin viimeksi, vastustaja joutui uudelleenheittämään loitsujaan, verenkeittämiseni onnistui hyvin, sotureillani oli runsaasti lyöntejä ja niin edelleen.

Kolmen kierroksen jälkeen taisi olla selvää, että vastustaja ei kahdella sankarillaan pysty enää voittamaan peliä, joten luovuin itsekin tässä kohtaa kohteiden hallinnasta ja lähetin kaikki taistelemaan. Päätimme siis pelata pelin loppuun asti. Aikamoiset taistelut saimmekin aikaiseksi ja minulle jäi lopulta kentälle kaksi taistelijaa, molemmilla vain yksi haava jäljellä. Nämä eivät kuitenkaan ratkaisseet, vaan voitin pistein 9-3. Piste-ero olisi ollut paljon isompi, jos olisin jättänyt komentajani vahtimaan vasemmanpuoleista kohdetta, mutta se olisi ollut tylsää.

Kaiken kaikkiaan peli oli muutenkin hauska, tapahtumia suuntaan jos toiseen riitti ja pelaajat olivat hyväntuulisina touhussa mukana. Tällä kertaa taisin saada kaikki säännötkin jo pienellä hakemisella oikein, joten pelikin alkaa mennä näillä Khorne-joukoilla jo aika sujuvasti. Tällä viikolla vastaan tulee sitten liskomiehiä.

Hiukan LotR-ostoksia, 6.5.2017


Sekalainen setti LotR-figuja ja muutama kääpiö

Tällaisen sekalaisen setin LotR-figuja posti toi tuossa viime viikolla jo, mutta en ole saanut sitä tänne raportoitua. Tuossa on siis sekalainen seurakunta lähinnä haltiasankareita sekä pari metsähaltiasamoojaa. Joukon täydentää Sormusaave ja sitä pakeneva Arwen Frodon kyydissä. Lisäksi pohjalla vielä kolme muovista kääpiötä, joista saa yhden komentoryhmän askarreltua. Enpä nyt muista, että mitä näistä maksoin, mutta kohtuullisen edullisesti kuitenkin.

Tämän lisäksi voin raportoida, että keskiviikkona pelasin Age of Sigmaria yhden tuhannen pisteen pelin verran. Tuosta pelistä ei ole kuvia ja olin muutenkin vähän väsynyt silloin, joten mitään kovin eeppistä kerrottavaa ei ole. Khorne Bloodbound -porukkaani vastassa oli Kharadron Overlords, jotka keskittyivät ampumaan joukkoni kappaleiksi Gifts of Heaven -skenaariossa. En ihan täysin fiksusti pelannut väsymyksestä ja muusta johtuen eikä nopatkaan pyörineet kriittisissä tilanteissa, joten tappio tuli. Päätimme pelin neljännen vuoron lopulla, kun totesimme, etten kykene saavuttamaan pistevoittoa enää mitenkään. Lähitaistelussa olin toki yleisesti ottaen niskan päällä, mutta kun vastustaja sai lähitaistelussaan ensin ampua ja sitten vielä lyödä, niin joukkoni murtuivat. Ja tosiaan oli taktiikassakin vähän hakemista, kun en saanut omaa meteoria haltuuni heti alusta pitäen. Lisäksi kentän näköesteet, joilla kuvittelin ensin suojelevani itseäni ampumiselta, estivät Bloodsecratorini ja pappieni täysimittaisen hyödyntämisen.

Verisotilaita ja teurastajapappi, 3.5.2017


Slaughterpriest

Nämä veijarit valmistuivat jo viikko sitten keskiviikkona, mutta mutta… Ei taas ole löytynyt aikaa kirjoittamiselle. Tai oikeastaan aikaa olisi ollut, mutta on puuttunut kuvat ja niin päin pois. Vähän muutakin kirjoitettavaa tosin odottaa, mutta koitetaan nyt saada jotain taas julkaistua.

Tässä paketissa siis valmistui 5 Khornen Blood Warrioria sekä Slaughterpriest. Perussotilaat tulivat AoS-aloituspaketin mukana, pappi puolestaan syksyllä White Dwarffin kylkiäisenä.

Takaapäin

Blood Warriors & Slaughterpriest

Vähän eri kulmista

Näissä ei mitään kovin kummallista ole, samoilla tutuilla väreillä menty kuin muutenkin näiden Bloodboundien kanssa. Tärkeintä on ollut saada aikaan melko nopeasti perussiistiä tulosta. Papin kanssa olisi voinut askarrella vähän enemmänkin ehkä, mutta mennään nyt tällä. Kypärään tuli vähän liikaa vaaleaa väriä, kuvassa ei erotu niin selvästi. Koitin sitä kyllä parhaani mukaan paikata, joten ehkä siinä joten kuten onnistuin.

Tänään olisi taas pelipäivä Age of Sigmaria, siitä juttua myöhemmin samoin kuin taas muutamista hankinnoistani…

Verilöylyä, 25.4.2017


Punainen vyöry

Pullonkaula tukkii tien

Viime viikon keskiviikkona otettiin jälleen miehestä mittaa Age of Sigmarin merkeissä. 2000 pisteen Gifts of Heaven -taistelussa oma Khorne-armeijani otti mittaa Jorman Stormcasteista.

Alku ei ollut kovin suosiollinen, Jorman tähtisateet vahingoittivat vähän jokaista sankariani, sen jälkeen Khorne kimpaantui kun pappini kyselivät siunauksia ja muita. Osumia tuli siis vähän sieltä sun täältä. Olisi helpottanut, jos olisin muistanut, että nerokkaan armeijanrakentelun myötä mulla oli pataljoona, joka antaa papeille luvan uudelleenheittää noppaa… Oikealla sivustalla Jorman iso tähtilisko popsi mun ritareitani välipalaksi ja muualla koitin rynnätä päälle. Khorgorathit olivat tehokkaita, samoin Bloodreaverit olivat juuri sen verran kovia, mitä ajattelinkin, kun niitä vähän Bloodsecratorilla auttoi. Kaaossoturit sen sijaan jäivät vähän jumiin eivätkä oikein saaneet mitään aikaan. Eipä heitäkään kyllä juuri tiputettu ennen kuin Isolisko tuli paikalle. Tällöin Khorgorathtit olivat jo putsanneet selustaa auki, mutta ei aika ja yksiköt enää riittäneet pääsemään käsiksi Jorman meteoriittiin, vaikka Khorne heittelikin messinkimeteoreita Stormcastien niskaan.

Molemmat pitivät lopulta oman meteorinsa joka vuorollaan eikä kertaakaan toisen, joten päädyttiin tasapisteisiin. Niukka pistevoitto sitten kuitenkin Jormalle, kun onnistui tuhoamaan multa enemmän joukkoja. Vähän alakynnessä olin koko ajan, kun ei ollut oikein keinoja pistää kampoihin Jorman isolle mörölle. Olisi sille pitänyt keksiä joku suunnitelma, mutta kun oli niin paljon kaikkea muutakin uutta, niin se sitten jäi. Ens kerralla osaa sitten omien joukkojen säännöt taas vähän paremmin, niin pelikin mennee paremmin. Paljonhan tuossa tuli turpaan pappien loitsuissa, jotka siis olisin saanut heittää uudestaan, jos olisin muistanut sekä lyhyeksi jääneissä rynnäköissä. Mutta kyllä taktiikan piikkiin silti voi paljon pistää, eli ihan oikeutettu tappio.

Khorne-lauma kasvaa, 18.4.2017


Bloodsecrator

Ei näitä kuvia valmiista figuista sitten tullutkaan viime viikolla, kun en muistanut niitä kuvia ottaa. Ja sitten siirsin jo valmiit figut kaappiinkin odottamaan lakkausta, sitten olin pääsiäisreissulla ja sitten kipeänä. Hyvää kannattaa kuitenkin odottaa, ja sitä odotellessa vaikka näitä. Kymmenen Bloodreaveria ja yksi Bloodsecrator heitä komentamaan.

Bloodreaverit ovat samanlaisia kuin aiemmatkin, näillä vain ei ole komentoyksikön osia. Maalauksessakin erosin sen verran, että näillä on vihreät housut edellisten ruskeiden sijaan. Muuten seurasin aiempaa helppoa ja nopeaa maalausmetodia, jonka lienen läpikäynyt jossain aiemmassa kirjoituksessa.

Bloodreavers & Bloodsecrator

Takaa päin, tältä tää pelikentällä näyttää

Bloodsecratorin kanssan näin vähän enemmän vaivaa, mutten mitenkään tolkuttomasti. Aika samalla tavalla maalasin kuin nuo muutkin, kun samaan aikaan pöydällä oli. Yksityiskohtiin panostin hieman enemmän, mutta en niin paljoa kuin esimerkiksi Gorechosen-ukkoihin. Mielestäni kuitenkin ihan näyttävä figu, varsinkin kun tuo ikoni näyttää hyvältä.

Sen verran taisin kyllä maalaustekniikkaa muuttaa, että vedin korostukset tällä kertaa Ushbati Bonella, se kun korostaa paremmin samalla kertaa suurinpiirtein kaikki käytetyt värit (paitsi vihreän). Alustoihinkin vedin vain sillä kuivaharjauksen. Tällä viikolla nämä toivottavasti pääsevät pelikentälle ja seuraavat figut maaleihin.

Harrastusbudjetti taas ylitetty, 11.4.2017


Viikonloppuna (tai siis osittain jo viikolla) tuli tämän kuun harrastusbudjetti taas ylitettyä, kun poikkesin ensin Fantasiapeleistä hakemassa vähän uutta tavaraa ja sitten Postissa vähän käytettyä tavaraa. Postin kautta tulleet maksoin siis jo viikolla, vaikka vasta lauantaina ehdinkin hakemaan.

Sotavasaran myyntipalstalta ostin itselleni vähän isoja demoneita tuomaan lisävoimaa erilaisiin kaaos-armeijoihin ja Fantasiapeleistä sitten lähinnä sääntöjä näille. Toki mukana oli myös uusin White Dwarf -lehti sekä GW:n Mail Orderin kautta tilattu Fallen Realms -kirja LotRiin.

Great Unclean One

Lord of Change

Bloodthirster

Lukupaketti

Nuo vanhat metalliset Greater Demons -figut lähtivät posteineen 65 eurolla, mikä on mun mielestä ihan kelpo hinta. Ovat ihan nätisti maalattujakin, ei oikein raaskisi maalejakaan niistä poistaa… Khornen Verenjanoaja nyt olisi noista tietenkin ensimmäisenä listalla, mutta kyllä nuo muutkin kaaosmöröt ehkä ennen pitkää armeijoihin pääsevät.

Viimeisessä kuvassa näkyvä lukupaketti kustansi sitten sen 95 euroa, on se vaan kallista… Mutta nyt on ainakin sitten taas luettavaa, sääntöjä ja tuettu paikallista kivijalkaliikettä.

Myöhemmin viikolla sitten ehkäpä kuvia taas maalatuista figuista.

Khorgorath, ja toinen!, 5.4.2017


Kaksi Khorgorathia

Takaa ja ylhäältä

Khorgorath

Tämmöiset kaksi vesseliä valmistuivat tuossa maanantai-iltana. Kolmannenkin vielä haluaisin, mutta kun näitä ei kaupasta saa (muuta kuin Age of Sigmar -aloituslaatikosta), niin mennään näillä kahdella nyt toistaiseksi.

Kyseessä on siis Khorne Bloodbound -listalta Khorgorath, joka on uskoakseni Bloodboundin ”Chaos Spawn”.

Samalla värimallilla mentiin kuin noiden Bloodreavereidenkin kanssa, samat värit ja samat tekniikat. Näiden kanssa ehkä hieman enemmän olin tarkempi, kun nämä ovat kuitenkin sen verran isoja ja näyttäviä figuja, mutta melko nopeasti nämäkin tein. Eriväriset lannevaatteet näille tein ja muutamia pieniä yksityiskohtaerojakin on, kun en ihan identtisiä halunnut tehdä – kokoamisessa kun ei ole vaihtoehtoja… Alustoille liimasin sentään vähän eri kulmiin (tai no, toinen oli jo valmiiksi liimattu, niin liimasin toisen eri tavalla), niin sain vähän eloa.

Alimmassa kuvassa näkyy hieman tuota rintamuksen polttomerkintäarpea vai mikä lie, ei siitä ihan tullut sellainen kuin ajattelin, mutta ehkä parempi.

Tällaisia tänään, mitään pelejäkään ei ole vähään aikaan luvassa, joten koitetaan maalata. Työpöydällä on nyt lisää Khornea. Niiden jälkeen pikku väliprojekti ja sitten varmaan lisää Khornea, kunhan viikonloppuna saan uuden Blades of Khorne -kirjan käsiini. Tuo siis korvaa nykyisen Khorne Bloodbound -kirjan ja antaa mahdollisuuden käyttää kaikkea Khornea samassa listassa, Slaves to Darknessia ja Khornen demoneita siis. Ja lisäksi kaikkea muutakin kivaa lisää tietenkin. Kerrankin olen tässä pelissä aallonharjalla.

Tasapeliin jäätiin, 18.11.2016


img_7209

Ennen aloituspotkua

img_7210

Aloituspotkun jälkeen

Muinoin tämän viikon tiistaina kyyristyivät New Orc Rangers ja Verenjanon Vangit kauden 30 viimeiseen runkosarjaotteluun. Vangit olivat jo varmistaneet pudotuspelipaikkansa, Rangersilta tähän vaadittiin runsasmaalista voittoa. Joukkueet olivat varsin tasaväkisiä eikä viimehetken muutoksia kokoonpanoissa nähty. Myös katsojat olivat jakautuneet melkein tasan, lievä enemmistö Vankien puolella. Runsasmaalista voittoa lähdettiin siis hakemaan mukavassa säässä, ja kun aloitusvuoro oli tarjolla, niin siihen päätettiin tarttua.

Perinteisellä hyökkäyskuviolla lähdettiin, mutta pallon vielä kaartaessa ilmassa Vangit ryhmittyivät uudelleen yrittäen vesittää örkkien juonet. Liiemmälti siitä ei kuitenkaan ollut apua, Khornen poikia piestiin nurmeen urakalla ja Fou Speed vielä lopuksi tönäisi Bloodthirsteriä vähän kauemmas. Tämä taisi hämmentää otusta koko ensimmäisen jakson. Palloa ei vielä saatu ylös, mutta sen ympärille kyllä kerättiin omia pelaajia.

Takaisinpäinkin tönittiin, mutta virta vei enimmäkseen kohti Vankien maalia. Pallo saatiin hyppysiin ja vastustajia kanveesiin. Liki kaksi kautta pelannut Verrud Stonefistkin onnistui hankkimaan tililleen ensimmäisen tyrmäyksen ottelun alkupuoliskolla murjomalla pahannäköisesti yhtä monttutappelijaa. Twou Small tosin tönittiin katsomoon, mutta ilman sen pahempia vammoja.

img_7211

Puolittainen häkki

Jonkunlainen häkkimuodostelma saatiin aikaiseksi ja kun vastustajan Bloodthirster ei oikein ottanut kuunnellakseen valmentajan neuvoja, niin joukkueella oli keinot vähän vähissä. Ylivoima alkoi kallistua örkkien puolelle, khornelaiset makasivat nurmikolla tai nurmikon vieressä ja palloa kanniskeltiin enemmän tai vähemmän vahvassa häkissä eteenpäin.

Yksi monttumätkijöistä jäi Unpret Boltin jyrän alle, hän kun ei ollut mikään demoni, niin hänelle saatiin ihan hautajaisetkin. Tosin toiseen suuntaan Ugg Fast sai taistella hengestään jakson lopulla, mutta joukkueen lääkäri onnistui hänet pitämään kuitenkin hengissä. Murtunut lonkka tosin hillitsee menohaluja tulevissa otteluissa. Pelaajia siis tippui puolin ja toisin, mutta pallo eteni hitaasti kohti vastustajan maalia.

img_7212

Puolitoistainen häkki

Aivan jakson loppuhetkillä pallo oli Unpret Boltin hyppysissä, joka tottuneesti teki jo uransa viidennen maalin pelikellon vedellessä viimeisiään. Jakson lopulla khornelaiset vielä purkivat turhautumistaan kentällä ja heittelivät palloa fanien hurratessa heille, mutta 1-0 -tilanteessa siirryttiin kuitenkin toiselle jaksolle.

Toiselle jaksolle molemmat saivat suurinpiirtein täydet kentälliset. Tauon aikana aurinko tuli pilvien takaa esiin ja alkoi häikäistä pelaajia kentällä. New Orc Rangers asettui puolustusasetelmiin ja pyrki kärkkymään vastaiskun mahdollisuutta.

Peliä

Twou Small karkumatkalla

Vastaiskuja ei kuitenkaan ollut tarjolla ilmaiseksi, Vangit löivät turpeeseen kaikki ketkä pystyivät eivätkä örkit tähän oikein kyenneet vastaamaan. Pallo alkoi lipua vasemmasta laidasta kohti maalia, mutta sinne saatiin kuin saatiinkin sen verran lihamuuria eteen, ettei juoksentelemaan juuri päästy. Tauolla sisuuntunut Bloodthirster oli kuin eri demoni ja hän onnistuikin tekemään puolustuksen sivustaan aukon, josta pallo saatiin juostua läpi. Maalialue ei ollut enää kovin kaukana, kun Twou Small irtaantui pitelijöistään ja juoksi karkulaisen kiinni. Sen kummemmin mutinoimatta hän tyrmäsi pallonkantajan nurmen pintaan. Avuksi saatiin pari heittäjää, mutta pallo jäi vielä nurmelle. Ei sitä tosin ehtinyt vastapuolikaan noukkia. Hetken päästä pallo nostettiin maasta ja ojennettiin Twou Smallille, joka pinkoi karkuun oikeaa laitaa pitkin. Muualla kentällä örkit pyrkivät sitomaan vastustajiaan, jotka olivat muutenkin jo harvenneet. Darrog Ironhead murjoi yhden vastustajista ulos ottelusta, loput olivat toipumassa kentän sivulla.

Kentällä oli siis tilaa ja niin siinä kävi, että yksi vastustajan pienemmistä demoneista onnistui örkkivalmentajan suureksi hämmästykseksi juoksemaan Twou Smallin kiinni. Laidan vieressä juossut Twou vieri kentän ulkopuolelle keräilemään itseään seuraavaan otteluun. Pallo vieri hänen perässään ja heitettiin sieltä keskellä tyhjää khornelaisten takakenttää. Yksi örkeistä siellä oli, mutta hänkään ei pystynyt estelemään paikalle juossutta vastustajaa, joka nappasi pallon ja heitti sen kauas karussa olleelle joukkuetoverilleen. Lobb Longway kuitenkin nappasi pallon ilmasta kiinni. Aikaa oli vielä toiseen maaliin, joten Lobb lähti pinkomaan kohti vastustajan kenttäpuoliskoa ja siellä odottavaa toveriaan. Aurinko kuitenkin pehmensi hänen pääkoppaansa ja ojennuksen sijaan päätti heittää lyhyen heiton… Pehmennyksen lisäksi aurinko häikäisi, eikä pallo lähtenyt oikeaan suuntaan ja päätyi nurmelle. Vangit lähtivät epätoivoiseen yritykseen, tuuppivat vähän tilaa siellä täällä kenttää, noukkivat pallon, ojensivat sen, heittivät sen, ottivat kiinni sen ja vielä juoksivat sen maaliinkiin. Toiveet runsasmaalisesta voitosta karahtivat kiveen 1-1 -tasoituksen myötä.

Ottelun päätteksi khornelaiset potkaisivat vielä korkean pallon, jota paikalle rynnännyt Lobb ei saanut kuitenkaan kiinni. Maasta hän sen sai kuitenkin ylös ja heitti vielä syötönkin hieman paikkaillen aikaisempia epäonnistumisiaan. Keskiviivan tuntumassa nujakoitiin, mutta vailla suurempaa vahinkoa. Ottelu päättyi siis 1-1 ja Rangers jäi pudotuspelien ulkopuolelle. Kassaankin kilahti vain 20 000 kultakolikkoa, vähäiset fanit kuitenkin vielä jaksoivat uskoa joukkueen edesottamuksiin.

Ensimmäisen tyrmäyksensä hankkinut Verrud palkittiin ottelun tärkeimpänä pelaajana ja hän pääseekin saman tien lisäharjoituksiin. Myös Lobb komennetaan ylimääräisiin harjoituksiin. Ugg Fast kuntouttaa lonkkaansa sarjatauon ajan ja pääsee siis seuraavalle kaudelle heti alusta pitäen mukaan.


Ottelu lähti varsin hyvin käyntiin, hyökkäyspeli ja taklaukset toimivat, vastustajalla sen sijaan vähän ontuivat. Varsinkin Bloodthirsterin kanssa, joka taisi käyttää kaikki kolme rerollia ensimmäisellä jaksolla ja viimeisestä ei edes ollut hyötyä. Toki hän myös tyrmäsi itsensä kertaalleen siinä rytäkässä tuplakalloilla. Olihan ensimmäisellä jaksolla tekemistäkin, mutta pääpiirteittäin peli meni omien suunnitelmien mukaan ja sain tehtyä sen mitä pitikin vaikeuttaen vastustajan toimia ja lopulta sen johtomaalinkin.

Toiselle jaksolle lähdin puolustamaan. Puolustaminen on viime peleissä toiminut hyvin ja nytkin näytti ihan kohtuulliselta, vaikka laidasta puskettiinkin läpi. Sain hyökkäyksen kuitenkin pysähtymään, kunnes paikalle rynnisti frenzyävä Bloodthirster. Tässä kohtaa tasoitusmaali alkoi näyttää varmalta, mutta toisaalta myös niin nopealta, että olisi mahdollisuus yrittää vielä voittomaalia. Tarvitsin tosin useamman maalin voiton, joten siinä mielessä sillä ei ollut merkitystä. Onnistuinkin kuitenkin Twou Smallilla pallonriistossa ja kääntämään hyökkäyksen vastahyökkäykseksi. Tässä kohtaa toinen maali roikkui jo vähän ilmassa (tai ainakin mielessä), samaan aikaan väsymys ja herpaantuminen puskivat esiin. Keskityin lähinnä Twou Smallin juoksuttamiseen enkä hoksannut edes sitä, että maassa makaava demoni voi nousta ylös, juosta ja taklata Twouta… Näin tietenkin kävi. Samaan aikaan olin turhan lepsusti käyttänyt ylivoimaani kentällä ja siirtänyt pelaajia tukemaan hyökkäystä jättäen vastustajan pelaajia liian vähälle huomiolle.

Onnekkaasti sain kuitenkin sen syötön katkon tehtyä, jonka jälkeen mielihyvä taas valtasi mielen ja päätin lähteä keräämään syöttöpistettä (ja uutta taitoa siinä sivussa) ojennuksen sijaan. Ennen nopanheittoa muistin toki auringonpaisteen, mutta ajattelin sen nyt rerollilla kuitenkin onnistuvan. Eikä niin tietenkään käynyt. Ja sitten vastustaja onnistui vielä monimutkaisessa ja lukuisia nopanheittoja sisältäneessä liikesarjassaan ja tasoitti pelin. Tasapeli oli melko oikeudenmukainen tulos kai kuitenkin, vaikka happama maku siitä jäikin suuhun, kun itse vähän hölmöili.