Täpärä tasapeli, 28.11.2014

Tee paremmat muistiinpanot, ota enemmän kuvia. Niillä ohjeilla tulee parempi otteluraportti. En tehnyt kumpaakaan, joten mennään nyt ihan muistin varassa jälleen. Tavanomaisessa kelissä kyyristyttiin Kerttu-areenalla Turun Blood Bowl -liigaotteluun, vastakkain jälleen ihmisiä puolin ja toisin. Reikland Reavers kohtasi pohjoiset Blizzard Boyzit. Yleisöä oli kertynyt 15 000, josta tasan kaksi kolmasosaa kannusti Reaversia. Bloodweiser päätyi tukemaan Boyziä yhdellä typyllään. Reavers vei aloituksen ja päätti hyökätä. Vastustaja oli vakoiltu, joten taktista osaamista tuli Reaversin puolelle entistä enemmän.

Tästä ei kuitenkaan ollut hyötyä, ottelu lähti käyntiin hyvinkin fyysisesti ja joukkueen toinen lääkintämies saikin heti ensihetkillä paikata Horstia oikein urakalla, heittäjä kun oli saamassa pahan tällin. Unikonmaitoa kurkusta alas ja Horst oli jälleen jaloillaan odottamassa kentälle pääsyä. Muutenkaan peli ei mennyt suunnitelmien mukaan, jotenkin käsittämättömästi hyökkäyskuvio saatiin tumpeloitua ja pohjanpojat pääsivät tekemään 1-0 -avausmaalin.

Brienne otti tiukan ilmeen ja huudatti yleisöä entistä enemmän Reaversin puolelle, kaikki apu oli tarpeen. Toiseen hyökkäykseen lähdettiinkin huolellisemmin, ensin huolellista tönimistä keskiviivalla, sen jälkeen pallo haltuun ja syöttö Karlille. Kopparin ympärille muodostettiin vasemmalle laidalle kunnon kuviot. Boyz kirmasi päälle, mutta koska Karl oli edelleen vapaana, niin häntä varten puhkaistiin keskelle uusi aukko. Tässä kohtaa kukaan Reavers-joukkueesta ei huomannut katsoa pelikellon kulkua ja vaikka hieno häkkimuodostelma saatiinkin Karlin ympärille, niin maalinteko olisi vaatinut fysiikan lakien muuttamista. Eipä näkynyt velhoja katsomossa. Viime hetket käytettiinkin molemminpuoliseen turpaan mätkimiseen, mainittakoon nimeltä linjamies Petrus, joka torppasi vastapuolen pohjalaisen sairastuvalle. Karlkin purki turhautumistaan ja hauskuutti yleisöä pikkunäppärällä syötöllä. Tauolle mentin kuitenkin tilanteessa 1-0.

Toiselle jaksolle Boyz lähtivät hyökkäämään. Pallon vielä lentäessä ilmassa Reavers järjesti puolustuksensa uusiksi ja Boyz ei saanutkaan ehkä haluamaansa etulyöntiasemaa. Keskiviivalla iskuja vaihdettiin puolin ja toisin, varsinkin Walther oli joukkueelle palkkansa väärti väsymättömällä vartiointi ja häirintäpelillään, tukeva olkapääkin löytyi aina tarvittaessa joukkuekaverin avuksi. Boyz kävi noukkimassa pallon talteen ja tepasteli oman maalin tuntumassa. Tässä haettiin selvästi Holy Mary -syöttöä. Tätä ei kuitenkaan Reavers-joukkueessa tajuttu vaan epäiltiin pohjalaisten pelaavan aikaa ja suojelevat 1-0 -johtoaan. Keskialueen nujakointi siis jatkui, kunnes päästiin oikealta parilla pelaajalla läpi. Samaan aikaan Boyz pääsi toiselta vasemmalta läpi ja Holy Mary -syöttö lähti lentoon. Lopulta se päätyi melko tarkalleen sinne minne tähdättiinkin, eli läpi juosseen pelaajan eteen. Sen verran oli Reaversilla kuitenkin puolustajia takakentälläkin, että pallo saatiin napattua maasta talteen ja vartiointi väistäen vielä heitettyä vähän kauemmaksi vaara-alueelta. Petruksesta voi tulla vielä ihan pelimies, sen verran komea syöttö oli. Pallo saatiin kammettua keskikentän paikkeille, jossa vaihtui niin pallonkantaja kuin iskujen antaja sekä saaja. Tässä nähtiin ehkä enemmän epäonnistumisia kuin onnistumisia ja sairastuvallekin siirtyi tasaiseen tahtiin porukkaa. Toiselle laidalle muodostui pieni tappelunujakka ja Boyzien takakentällä berserkki jahtasi ja löi, löi ja jahtasi Horstia. Peli ei edennyt vähän aikaan oikeastaan mihinkään, mutta pelikellossa aika väheni. Fiksummat hoksasivatkin jo, että tässä haetaan taas dramaattista loppua Reavers-otteluun. Viime sekunneilla odotus palkittiin, pari taktista sivuaskelta, onnistunut taklaus ja Ernst nappasi pallon päästä. Siihen perään pari juoksuaskelta, vastustajan väistö ja pari askelta lisää. Seuraavaksi katsekontaksi berserkin käsittelyssä olevaan Horstiin. Tarkka syöttö berserkin käsien välistä Horstin kainaloon, saman tien suunta pallon kanssa tangentin suuntaan ja hölmistyneen berserkin vartioinnista maalialueelle juhlimaan 1-1 -tasoitusta. Samalla peliaika tuli täyteen.

Tasapeli innostutti faneja ja kassaankin ropisi rahaa. Ratkaisevan syötön ottelussa antanut Ernst valittiin ansaitusti parhaaksi pelaajaksi. Valmentaja tokaisi jotain teräksisistä hermoista. Sairastuvaltakin saatiin pelaajat suurinpiirtein takaisin, harmillisesti Güntherin vammat olivat sen verran pahoja, että apteekkarikaan ei saa häntä vielä ensi peliin kuntoon. Täysi joukkue kentälle kuitenkin saadaan ja kassassakin on vielä rahaa. Jäämme mielenkiinnolla odottelemaan kauden kahta viimeistä ottelua.

Brienne, 26.11.2014

Brienne, Reikland Reavers cheerleader

Menestyksen puuttumista voi korjata monella tapaa, yksi halvimmista on palkata huutosakkia, joka toivottavasti auttaa saamaan vähälukuisenkin yleisön joukkueen taakse – näin tuumailtiin Reikland Reaversin johtoportaassa. Ja kun kuvan kaunis Brienne oli sopivasti töitä vailla, niin monta ongelmaa ratkesi kertaheitolla. Vasemmalla siis Reikland Reavers -joukkueen tuore cheerleader, Brienne.

Briennen univormu myötäilee niin värien kuin materiaaliensakin suhteen aika lailla pelaajien pukeutumista, olkoonkin että on vähän niukempi. Sini-valko-keltainen värimaailma tulee kauniilla tavalla esiin ja metallisaappaissa on varmasti mukava hyppiä kentän laidalla.

Briennen ensiesiintyminen tositoimissa tapahtuu tämän viikon perjantaina kun Reavers kohtaa kauden neljännessä ottelussaan Blizzard Boysin. Saamme nähdä piiskaako Brienne joukkueen vihdoin voittojen tielle.

Bloodweiser Babe

Tässä on puolestaan vielä aavistuksen verran keskeneräinen Bloodweiser Babe, joka jossain vaiheessa päässee tarjoamaan rohkaisevaa juomaansa heikommin kentällä pärjääville pelaajille. Vähän vielä pohdiskelen, että tulisiko värimaailman heijastella Reavers-värejä vai olla jotain ihan muuta Bloodweiser-väreissä. Tällöin typy pääsisi muitakin joukkueita auttamaan vähemmän epäilyksiä herättäen. Jälkimmäinen lienee se valitsemani tie, mutta katsotaan nyt. Typy tuskin valmistunee vielä perjantain koitokseen.

Näiden maalailujen lisäksi olen pyrkinyt valmistautumaan siihen aiemmin mainitsemaani maalaushaasteeseen pistämällä maalauskuntoon läjää figuja. Sääntöjen mukaan, kun figut kerran saa koota, putsata valujämistä ja pohjamaalata ennen haasteen alkua, niin näin hitaalle maalaajalle, jolla on rajallisesti aikaa, on hyväksi tehdä pohjatöitä varastoon ja käyttää haasteaika sitten tehokkaasti maalaamiseen. Saa nähdä kuinka käy, reilun viikon päästähän sekin jo alkaa…

Katkeraa kalkkia 24.11.2014

Reikland Reavers kohtasi kolmannessa liigaottelussaan Lady’s Water Lilies -bretonnijoukkueen hieman kaltoin kohdelluista lähtökohdista. Avausottelussa loukkaantunut Kalder oli toki jälleen pelikunnossa, mutta Manglerien kohtelun jälkeen rivejä piti paikata Jürgenilla ja Jürgilla, jotta saatiin pelikentälle minimimäärä pelaajia. Bloodweiser tarjosi yhden tytöistään Reaversin huoltojoukkoihin, kun Lilies vaikutti sen verran kovemmalta joukkueelta. Yleisöä kertyi lehtereille 19 000, pääosin Lilies-kannattajia. Aloitusvuoron nappasi kuitenkin Reavers ja ottelu lähti käyntiin mukavassa säässä.

Hyökkäyskuvioita rakennettiin pitkään ja hartaasti, lopulta Reaversin tähtikoppari Max sai juostua pallon vastustajan maalialueelle ensimmäisen jakson loppupuolella. Reavers siirtyi ensimmäistä kertaa nykyhistoriassaan johtoon! Tämä tuudutti joukkueen liiankin hyvään oloon, rento puolustusmuodostelma osoitti haavoittuvuutensa, kun aloituspotku potkaistiin suoraan takakentän Lilies-pelaajalle. Hän kiitti kunniasta, kantoi pallon puoleen kenttään ja antoi sen eteenpäin. Muutama napakka isku ja bretonnit tulivat voimalla läpi, ihan ensimmäisen jakson loppuun tasoittivat tilanteeksi 1-1.

Toiselle jaksolle lähdettiin puolustusasetelmista, muodostelmaa muokattiin hieman kovemmaksi kuin avausjaksolla, mutta kun pallo potkaistiin korkeana jälleen suoraan Lilies-pelaajan näppeihin, niin ensimmäisen jakson näytelmä toistui. Taululle nopeasti lukemat 1-2.

Max ja 2-2 -tasoitus

Tässä kohtaa tapahtui jotain hämmentävää, peli muuttui seuraavasta aloituksesta täydellisesti. Liekö valmentaja löytänyt bretonnisuojista nyrkin mentävän aukon, sillä vastustajia tipahteli nurmen pintaan enemmän tai vähemmän tajuttomina kuin kärpäsiä. Hetkessä keskellä kenttää oli ammottava aukko, josta Reavers kirmasi joukolla läpi ja kerääntyivät oppikirjamaiseen muodostelmaan odottelemaan pallonkantajaa. Max irtautui vartijastaan ja juoksi varmasti paikalleen. Bretonneista ei ollut enää taklauspeliin ja hetkeä myöhemmin hieman haparoidenkin Max tuuletti toista maaliaan, peli tasottui 2-2:een toisen jakson loppuhetkillä.

Lilies oli osoittanut vaarallisuutensa ja varsinkin nopeutensa, joten puolustuskuviota hiottiin entistä kovemmaksi. Aloituspotku liiteli jälleen liki vastustajan syliin. Siitä se oli helppo napata ja sännätä vasenta laitaa pitkin läpi. Varsin uskottavan näköinen puolustus saatiin kuitenkin vielä pallon ja maalin väliin, mutta se ei itsevarmoja bretonneja häirinnyt. Muutama napakka isku sinne ja toinen tänne, aivan loppumetreillä 2-3 -johtomaali, joka jäi voittomaaliksi. Viimeinen aloitus oli enää muodollisuus, muutama bretonnien maalainen jäi keskikentälle muiden ryhmittyessä tiukasti taaemmas takakentälle. Turhautuminen purettiin reppanoihin keskikentällä ja ihan viime hetkillä avausmatsissa amatsooneja kurittanut Walther tempaisi liki piiritetyn maalaispojan sairastuvalle asti. Apteekkari oli pikkukolhua parantaessaan taittaa raukkaparalta niskat nurin, mutta muu henkilökunta ehti väliin ja pelasti hengen. Omat pelaajat eivät ottelussa kärsineet kolhuja kummempia, joukkueen apteekkarikin patisti hajusuolan avittamana Güntherin vielä loppuhetkiksi kentälle.

Ottelun jälkeen Reaversin parhaaksi pelaajaksi valittiin pari nättiä syöttöä antanut heittäjä Horst. Hän sai palkinnokseen hieman yksityistunteja ennen seuraavaa ottelua, samoin kauden kolmannen taklauksensa esittänyt Walther. Joukkueen kassaan kilahti 20 000 kultarahaa, mutta niillä ei paljoa juhlita. Tärkeämpää lienee se, että seuraavaan otteluun saadaan jalkeille täysin terve ja jälleen hieman kokeneempi joukkue.

Tähtiörkit 19.11.2014

Scrappa Sorehead

On tässä päivänä muutama ehtinyt päivänä muutamana ehtinyt hieman maalatakin välillä, ei ole kaikki aika mennyt Blood Bowlin pelaamiseen. Jo jonkin aikaa työn alla olleet goblineiden tähtipelaajat (jotka pelaavat toki myös örkkien joukkueissa ja muissakin) saivat viimeiset maalisilauksensa tänään. Ensimmäisenä kuvassa Scrappa Sorehead, josta tuli ihan ok. Hyppykepin pää ei oikein miellytä, sinisestä tuli liian tumma eikä kelloihinkaan tullut ihan haluttua kullan kiiltoa. Jalkarätteihin ja pomppukepin jouseen puolestaan olen hyvinkin tyytyväinen ja punavihreä väriyhdistelmä nyt tunnetusti toimii. Otsikossa lukee tähtiörkit sen takia, että ne on maalattu örkkijoukkueeni väreihin, tosin eipä minulla goblin-joukkuettakaan ole… Liigapeleissä nämä eivät hetkeen esiinny, mutta sainpa nyt ainakin keskeneräiset työt pois pöydältä.

Bomber Dribblesnot

Tässä kuvassa Bomber Dribblesnot tutussa punavihreässä värityksessä. Tästä tuli tummempi kaveri kokonaisuudessaan, mustat pommit, ruskea säkki ja rengashaarniska tummentavat aika lailla pientä figua. Luovuin puhtaan valkeista hampaista näiden kohdalla, Bomberin isoista hampaista vähän kellastumaa erottaakin. Hatun ja vyön pääkalloa olisi varmastikin voinut vielä hioa, mutta tähän riitti kärsivällisyys.

Tällä hetkellä pöytä on ikään kuin puhdas, ei ole keskeneräisiä maalauksia. Muutaman Blood Bowl -henkisen figun parin LotR-figun ohella pohjamaalasin, jossain välissä putsasin valusaumoja läjästä figuja ja sen superliimankin sain hankittua. Täytyy joku päivä käydä ostamassa vielä uusia maaleja ja tuoretta green stuffia, niin eiköhän ala taas ukkoja valmistua.

Muissa uutisssa mainittakoon, että sain lopultakin nimettyä Reikland Reavers -joukkueeni pelaajat ja loin liigaa varten uuden sivun (löytyy tuolta yläpalkista). Sieltä löytyy joukkueen kokoonpano kuhunkin otteluun toivottavasti kaikkine tarvittavine ja oikeine tietoineen. Päivittelen sitä aina otteluiden jälkeen, niin pysyn itsekin kärryillä ja vastustajat voivat käydä vakoilemassa. Ja sekin vielä, että maanantaille tuli sovittua seuraava Blood Bowl -ottelu, vastaan asettuu bretonnialainen joukkue.

Turpiin vaan ja kunnolla, 17.11.2014

Se tuli kuin kirkkaalta taivaalta, nimittäin kivi katsomosta suoraan Reikland Reaversin toista kopparia päähän. Ottelun alku Cave Mountain Manglersia vastaan oli siis kovin enteilevä. Kivenheittäjää ei saatu paikallistettua, yleisöä kun oli verrattain paljon eli 24 000 fania melko tasaisesti jakautuneena, mutta kuitenkin hieman enemmän kaaoskääpiöiden puolella. Reaversilta puuttui avauksesta siis yksi juoksijoista, joka vammautui avausottelussa. Lipputuloja kertyi kuitenkin sen verran, että joukkue sai palkittua vakituisen lääkintähenkilön.

Koppari joutui kentän sivuun paikattavaksi ja Reavers lähti hyökkäykseen vajaalukuisena. Ensi alkuun ennalta valittu taktiikka ”pysy etäällä vihollisista” toimi melko lailla hyvin, mutta kun kaaoskääpiöt huomasivat ylivoimansa kentällä, niin suhdeluku jatkoi kallistumistaan heidän hyväkseen. Hyökkäys muuttuikin nopeasti viivytystaisteluksi, jossa pyrittiin suojelemaan omaa maalia mitä uhkarohkeimmilla suorituksilla. Mikään ei kuitenkaan lopulta riittänyt, vaan aivan ensimmäisen jakson loppuun Manglers sai kannettua pallon maalialueelle ja siirtyivät 1-0 -johtoon. Mainittakoon, että tässä kohtaa Reaversilla oli kentällä viisi pelaajaa, joista osa tajuttomina.

Hyökkäystä yrittämään

Toisen jakson alkuun lähdettiin puolustusasemista, mutta tappiolla. Lääkintämiehet tekivät parhaansa ja kentälle saatiin 8 pelaajaa. Sen verran joukkue oli kuitenkin pyörällä päästään, että melko nopeasti taululla komeilivat lukemat 2-0. Reavers lähti painostamaan vastustajaa voimakkaasti kiertämällä sekä oikealta että vasemmalta vastustajan linjan taakse. Alivoimainen joukkue ei kuitenkaan pystynyt piiritykseen ja vastustaja tuli keskeltä läp. Vieressä muuten liki ainutlaatuinen tilannekuva juurikin siitä hetkestä, jolloin Reavers keräsi pelaajansa seuraavaan aloitukseen. Pelaajia oli tolpillaan tässä kohtaa seitsemän.

Hyökkäys lähti käyntiin oikean laidan kautta, mutta härkäkentauri puikahti linjaan jääneestä aukosta ja kaaoskääpiöt vyöryttivät 3-0 -maalin ottelun loppuhetkillä. Todettakoon, että tässä vaiheessa molemmat joukkueet olivat kompastelleet kengännauhoinsa jo melko lailla urakalla ja nähtiinkin liuta tilanteita putkeen, jolloin mikään ei tuntunut onnistuvan kummaltakaan.

Lähikuva 2-0 -maalin jälkeisestä aloituksesta

Aikaa ei ollut enää paljoa, mutta kuitenkin sen verran, että jotain ehti vielä yrittää. Hyökkäysryhmitys oli melko lailla edellisen kaltainen, mutta tällä kertaa ryhmityttiin vasemmalle. Joukkue laittoi kaiken peliin, pallon vielä ollessa ilmassa pelaajat ottivat sivuaskeleita ja ryhmittäytyivät uudelleen suurinpiirtein keskelle kenttää, jonne melko lailla lyhyeksi jäänyt avauspotku suuntautui. Suoraan pallon alla ollut linjamies ei palloa saanut näppeihinsä, mutta vieressä ollut heittäjä sai kopin. Harjoitellun suunnitelman mukaisesti joukkue ryhmittyi vasemmalle, pallonkantaja heitti pallon juoksijalle, joka lähti etenemään. Tässä kohtaa alkoi peli luistaa, hobgoblin lensi syrjään ja laidassa oli aukko, josta juoksija ja perässä seurannut koppari juoksivat läpi.

Kaaoskääpiöt lähettivät hobgoblinit ja härkäkentaurin pallomiehen kimppun ja saivatkin hänet irti pallosta, mutta pallo lensikin katsomoon. Kivenheitto meni kääpiöille, mutta pallo heitettiin melkein kaaoskääpiöiden maalialueelle. Viimeiset hätäiset puolustuksenrakentelut ja miesten blokkailut joidenka jälkeen kaaoskääpiöiden vuorot oli käytetty. Pallo oli yksinään kentällä, koppari näki tilaisuutensa ja onnistui haparoiden irtautumaan kolmesta pitelijästään, juoksi yhden puolustajan ympäri, nappasi pallon varmasti maasta ja kurottautui kohti maalialuetta. Äärimmilleen venyttäen ja hieman ehkä haparoidenkin hän kuitenkin lopulta pääsi maalialueelle ja kavensi viime hetkellä tilanteeksi 3-1. Ansaitusti hänet palkittiin myös joukkueen parhaana.

Tässä ottelussa suoritusmerkintöjä keräsivät tyystin eri pelaajat kuin ensimmäisessä ottelussa, mutta kun jälleen ainoan maalin tekijä palkittiin parhaana, niin joukkueessa tapahtui kehitystä. Jäämme vielä odottelemaan, että mitä vinkkejä koppari valmentajalta saa ennen kuin melko lailla piesty joukkue seuraavan kerran asettuu pelikentälle.

Liigauran avaus 13.11.2014

Tässä jo jonkun aikaa on ollut puhetta alkavasta Blood Bowl -liigakaudesta, johon ihmisjoukkueeni on osallistumassa. Tänään se sitten lähti osaltani ihan tosissaan käyntiin, ensimmäinen liigaottelu ensimmäisessä liigassani. Mitään tilannekuvia en tälläkään kertaa muistanut ottaa, mutta laitetaan tuohon alemmas nyt yksi jälkikäteen otettu joukkuekuva, jossa kaikki näyttävät kovin pirteiltä.

Vastaan asettui Tomin Sigevif-nimeä kantanut amatsoonijoukkue, joten ihmisiä oli kentällä puolin ja toisin, miehet vastaan naiset. Oma joukkueeni kantoi maineikkaan Reikland Reaversin nimeä ja värejä. Molemmat joukkueet pelasivat ensimmäiset liigaottelunsa, joten ottelusta oli luvassa tasaväkinen. Amatsoonit keräsivät kuitenkin lehtereille huomattavasti enemmän kannattajia, joka näkyi joukkueen itseluottamuksessa. Kannattajat toivat heti alkuunsa amatsoneille yhden uusintaheiton lisää ja aloitusvuoron saatuaan naiset alkoivat näyttää kaapeille paikkoja.

Reikland Reavers

Taklaukset satelivat ja suojukset tuntuivat olevan paperia, sitä tahtia miehiä kammettiin kentän pintaan ja kentältä ulos. Juuri ennen kauden alkua joukkueeseen liittynyt tulokasjuoksija numerolla 3 sai niin kovan käsittelyn, että ei tokene seuraavaankaan peliin – muut sentään selvisivät vähemmällä. Puolustus piestiin niin auki, että kovin suuri yllätys ei ollut Sigevifin 1-0 -avausmaali, vaikka pallonkantaja kertaalleen onnistuttiin kaatamaan kentän pintaan urhoollisen linjamiehen 6 nopanheittoa käsittäneellä suorituksella.

Tasoitusta lähdettiin vimmatusti hakemaan vaikka kentällä oltiinkin alivoimalla, onneksi kuitenkin tilanne tasoittui ja miehet saivat lentävän lähdön napattuaan varaslähdön. Tässä kohtaa naisiakin saatiin sairastuvalle asti ja peli oli hämmästyttävän tasaista ja fyysistä vääntöä, pallo kyllä pysyi melko hyvin heittäjän hyppysissä, mutta kun heittopaikkoja ei tullut, niin keskiviivan tuntumassa nähtiin aikamoista nujakointia. Viime hetken maalintekoyritys vaikeasta paikasta jäi yritykseksi. Tauolle tilanteesta 1-0.

Toisen jakson alkajaisiksi fanit kerääntyivät taas amatsonien taakse, mikä oli sinällään ihan tervetullutta varmastikin, koska pallojumalat eivät olleet heille lainkaan suosiollisia. Väistökyvyistään tunnetut amatsonit kompastelivat kerta toisensa jälkeen jalkoihinsa ja kun miehetkin intoutuivat lyömään naisia ihan kunnolla, niin kentällä oli tilaa. Puolivälin paikkeilla avautui kompurointien myötä maalintekoyritys, mutta siepparini puolestaan kompastui pyrkiessään maalialueelle ja tilanne kuivui siihen. Mikäli juoksu olisi onnistunut, niin kopparini ei olisi tarvinnut kuin juosta tyhjää kenttää eteenpäin ja heittää helpohko heitto maalintekoalueelle päässeelle kopparille.

Tämän jälkeen iskuja vaihdettiin taas puolin ja toisin ja kun lopulta pallo lensi katsomon kautta toiselle puolen kenttää, niin pelin painopiste muuttui dramaattisesti. Kovia taklauksia ja muutamat kengännauhat myöhemmin oli viimeisen vuoroni alussa mahdollisuus juosta pallo noppia heittelemättä maalialueelle. Pienen harkinnan jälkeen päätin näin tehdä ja peli saatiin tasoitettua. Pelaajat kyyristyivät vielä viimeiseen aloitukseen, mutta muutamaa iskua ja pikkukolhua enempää ei saatu aikaan, joten peli päättyi 1-1.

Omasta joukkueestani valokeilaan nousivat kaikki juoksijat, tulokasjuoksija päätyi siis sairaalaan, mutta kokeneemmat esiintyivät edukseen varsinkin toisella jaksolla. Toinen teloi kaksi vastustajaa, joista ensimmäinen kävi jo kuoleman porteilla ennen kuin joukkueen apteekkari sai hänet sieltä pelastettua. Pelastusoperaatiossa tosin osa pelaajan suojuksista katosi jonnekin… Jää nähtäväksi palaako tämä juoksija vielä kentille. Toinen kokeneista juoksijoistani puolestaan teki lopussa maalin ja valittiin ottelun jälkeen joukkueeni arvokkaimmaksi pelaajaksi. Tätä myötä tähtipelaajapisteitä kertyi yhdestä ottelusta 8 ja nopanheittoa myöhemmin hänen näppäryytensä nousi pykälällä. Melko mallikasta. Toinen heittäjistä teki toisella jaksolla onnistuneen syötön, joka myös noteerattiin.

Tasapeli toi joukkueen kassaan 50 000 kultarahaa ja fanilaumakin alkoi heti kertyä.

Otteluohjelmaakin saatiin sovittua eteenpäin, samaisella areenalla pelataan maanantaina ottelu Pertun Cave Mountain Manglers -kaaoskääpiöjoukkuetta vastaan. Kaaoskääpiöille ottelu on jo kauden kolmas, takana on yksi voitto ja tasapeli – joskin joukkuetta on kohdannut myös pienimuotoinen suru, kun avausottelussa kuolla kupsahti toinen härkäkentaureista.

Suunnitelmia 11.11.2014

Viime päivinä ei ole ehtinyt juuri siveltimeen tarttua, on ollut sen verran kaikkea muuta puuhaa. Figupuolella en ole kuitenkaan ollut ihan toimettomana, olen muutamasta figusta poistellut maaleja ja muutaman figun sitten puolestaan lakannut. Sitä Army Painterin lakkaa en ole vielä ehtinyt testaamaan, olen spray-lakalla suihkinut. Lisäksi torstaille on sovittu Blood Bowl -liigan avausmatsi.

Blood Bowl -joukkueeni on nyt sen verran valmis, että sillä mennään varmaan aika pitkälti ensimmäinen kausi. En elättele suuria toiveita siitä, että voittoja ja rahaa kertyisi mitenkään poskettomasti. Eikä mulla ole kyllä figujakaan, joten täytyisi lähteä ostoksille tai rakentamaan. Muutama maalattu rivimies on odottamassa mikäli joukkueen budjetti kasvaa, mutta luultavasti ostokset osuvat enemmänkin henkilökuntapuolelle ja kuolleiden paikkaamiseen. Katsotaan kuinka käy.

Muutama eksoottinen figu on odottelemassa juurikin noihin henkilökuntarooleihin, hieman pitää askarrella ja maalata. Superliimaa pitäisi ostaa, jotta saan sen Gandalfin koottua. Lisäksi ne goblinit ovat melkein valmiita, pitäisi nekin saada viimeisteltyä. Mutta suuremmat suunnitelmat tällä hetkellä puuttuvat.

Olen kuitenkin aina välillä lueskellut muiden figuharrastajien blogeja, ja sitä kautta törmäsin tällaiseen maalaushaasteeseen: http://analogue-hobbies.blogspot.fi/2014/11/remember-remember-fifth-annual-analogue.html. Idea on kai yksinkertaisuudessaan se, että blogin ylläpitäjälle ilmoitetaan joku pistemäärä johon tähdätään, ja maalatuista figuista saa sitten taulukon mukaan pisteitä. Figuilla itsessään ei siis ole väliä, kunhan jotain maalaa. Lisäksi on ”tehtäviä”, joista saa bonus-pisteitä. Täytyy vielä hieman tarkemmin tutkia tuota ja arvioida, että paljonko sitä ehtisi maalaamaan, mutta noin niin kuin yleisesti ottaen toimisi varmaan ihan mukavana maalausmotivaattorina. Mutta joku suunnitelma olisi hyvä kehittää haasteen kanssa tai ilman, viime ajat on tullut maalattua yksittäisiä figuja ja sillä tavalla maalattuna ei kovin nopeasti maalattujen figujen määrä kasva.

Kannattaa myös huomata tuossa reunassa Blogroll, johon olen kerännyt seuraamiani blogeja. Löytyy muitakin näkökulmia aiheeseen. Osa on aktiivisempia, osa passiivisempia, osa käsittelee vähän muutakin, mutta ihan mielenkiinnolla olen niitä lueskellut.

Juokse poika juokse, 5.11.2014

Itse tehty Blitzer

Eilen illalla sain vedettyä viimeiset pensselinvedot työn alla olleeseen Blood Bowl -blitzeriini. Siitä tuli ihan mallikas, ei mikään mestariteos, mutta istuu mukavasti muuhun joukkueeseen. Olisikin pitänyt ottaa joukkuekuva, mutta ehkä ensi kerralla. Raapustelin vapaalla kädellä vasempaan olkapäähän pelinumeronkin, se ei odotetusti onnistunut kovinkaan hyvin ja kuvassa näyttää vielä oudommalta kuin luonnossa. Numeron kolme hän sai siksi, että kaikki numerot 1-16 oli jo käytetty, mutta kolmonen oli yhdellä linjamiehellä, jolle olin siirtokuvan onnistunut laittamaan peilikuvana. Hän saa nyt siis jäädä reservien puolelle.

Maalaus itsessään oli melko simppeli, valkoisesta pohjamaalista lähdettiin liikkeelle. Naama ja kädet Dwarf Fleshillä, päälle Reikland Shade. Tämä ei ole niin toimiva kuin vanha Flesh Wash, mutta kun sitä ei enää ole, niin olen kokeillut tätä. Täytyisi joskus ostaa lisää maaleja ja kokeilla, mutta kun maksavat niin paljon… Vaatteet ja kypärä on Caledor Skytä, Blue Ink päälle ja sitten kuivaharjattu taas Caledor Skytä päälle vähän vaalentamaan. Keltainen on ikivanhaa Sunburst Yellow’ta kuusikulmaisesta muovipurkista, jonka päälle Yellow Ink. Haarniskoidut osat ovat Runefang Steeliä ja jotain toista metalliväriä – taaskin jäin kaipaamaan vanhaa kunnon Mihtril Silveriä. Saappaat, silmät ja vyö Chaos Blackiä, vasen olkasuoja ja silmämunat olivat jotain valkoista Base-maalia. Saappaaseen jäänyt puukonkahva on Snakebite Leatheria ja siinäkin päälle Reikland Shade. Alusta Goblin Greeniä, päälle Erikeeperillä hiekkaa, reilusti Dark Green Inkkiä ja kuivaharjaus taas Goblin Greenillä. Maalien nimet tulivat ulkomuistista, joten voivat olla vähän väärin. Ei siis mitään mullistavia tekniikoita.

Siinä sivussa lisäsin hieman väriä goblineihin, nekin valmistunevat tässä lähipäivinä.

Tarkoitus oli illalla vielä kasata jalkapallon katselun ohessa kärryillä matkaava Gandalf, mutta Loctiten Super Attack oli näemmä vuosien käyttämättömyyden jälkeen jämähtänyt purkkiinsa. Jäi siis liimaamatta, mutta putsasin nyt valurippeet ainakin. Liimaa ja green stuffia täytyisi siis jossain välissä ostaa, niin olisi harrastus taas asteen – pari mukavampaa.