Maalattuja figuja, 15.8.2017


Petomiehiä

Beastmen Gors

Takapuoletkin on kunnossa

Laitetaas tänne nyt niitä maalattuja figujakin, kun niitä on tässä taas kertynyt. Nämä eivät ole nyt missään kronologisessa järjestyksessä, vaan ihan siten miten vain olen saanut kuvattua ja läiskittyä kuvia tänne. Tässä ensin tusina petomiehiä. Yhdeksän rivimiestä ovat muovia, joista poistelin maalit ja kolmen hengen komentoryhmä on metallia, joka oli vielä blisterissä, jonka tässä joskus taannoin ostin. Kokeilin näissäkin Army Painterin metodeja, eli ensin Barbarian Flesh -sprayllä koko komeus, sitten värejä sinne tänne ja lopuksi joku rusehtava wash koko komeuden yli. Tuli nopeasti varsin pelikuntoista tavaraa. Hiukan toki kuivaharjailin pesun jälkeen sentään. Aluistoissakin vähän kokeilin uutta, eli ostin Citadelin Middenland Tufts -paketin, josta napsin kaksi melko pientä tupsua kuhunkin alustaan. Toimivat mielestäni varsin hyvin noissa vihreissä alustoissani. En halunnut alustojen kanssa lähteä sen kummemmin kikkailemaan, mielestäni nämä vanhahkot figut ansaitsevat juurikin tällaiset alustat Age of Sigmarissa.

Stormcast Eternals

Lintuperspektiivi

Sitten vähän tuoreempia maalauksia viime viikolta, Stormcast Eternalien Prosecutor Prime, kaksi Vanguard-Raptoria sekä kaksi Aetherwingiä. Ihmismäiset otukset on tehty tutulla kivimies-kaavalla, lintuihin laitoin sitten vähän enemmän värejä, mutta niilläkin tuo jaloissa roikkuva nauha on samanvihreä, mitä olen käyttänyt paljon muissakin figuissa. Ehkä se sitoo näitä figuja kivasti yhteen, tai sitten ei.

Fyreslayer Runemaster

Riimumestari ja pala muuria

Tulevaan Fyreslayers-porukkaan maalasin ensimmäisenä Runemasterin, koska tämän sain hankittua ennen kuin Start Collecting -laatikko tuli kauppoihin. Tämä on oikeastaan siitä Silver Tower -laajennuksesta Warhammer Questiin. Laitoin tämän hienohkolle kalloalustalle, jonka sain tuossa aiemmin vaihtokaupassa. Hänen vierellään komeilee ensimmäinen valmistunut muurinpätkä Sigmarite Mausoleum -laatikosta. Aika paljon on tekemistä senkin kanssa siis vielä. Tuosta kääpiöstä tuli oikein hyvä, tuo viitan vihreä ei ehkä ihan toiminut halutulla tavalla, mutta komea soihtu ja kauniit silmät varmaankin paikkaavat tilannetta…

Trollslayer

Kääpiösurmaaja

Lopuksi vielä yksi pikamaalaus, eli Battle for Skull Pass -laatikon kääpiösurmaaja. Meniköhän tähän parissa erässä noin tunti, tämäkin lähti siitä Barbarian Flesh -sävystä liikkeelle. Harmillisesti vain näille vanhoille Slayereille ei taida enää olla Warscrollia AoSissa, kun Fyreslayerit veivät näiden paikan. Tyylillisesti tämä ei oikein siihen porukkaan osu, joten siinä mielessä vähän turha veto. No, ehkäpä tämä näkee käyttöä vaikkapa Skirmishissä tms.

AoS Skirmish -kuulumiset, 9.8.2017


Aarteenetsintä käynnissä

On pitänyt näitä Skirmish-kommentteja ja raportteja tänne kirjoitella jo viikko- ja kuukausikaupalla, mutta kun ei muka kerkeä. Joka tapauksessa Skirmish-liigan toinen peli oli aarteenetsintää, jota olin kertaalleen jo harjoitellut ensimmäisen skenaarion jälkeen. Tällä kertaa vastaan asettui toinen Order-porukka, Joonaksen Stormcasteja ja tavallisia ihmisiä yhdistelevä joukkio. Hän oli myös pelannut tätä skenaariota jo aiemmin, liigassakin, joten hänellä ei ollut enää liigapisteet jaossa. Sitten edellisen pelin joukkioni oli vahvistunut yhdellä Liberatorilla ja ensimmäisellä Prosecutorilla, pistekoko oli nyt siis 40.

Komentajat kohtaavat

Kuten odottaa sopi, vasara kolisi kilpeen ja kypärään, mutta kovin pahoja vahinkoja ei tullut. Aarteita löytyi lopulta jopa kolme, mutta ne olivat harmillisesti  väärällä puolella pöytää ja Joonaksen hallussa. Raivokasta taistelua niistä silti käytiin, ennen viimeistä tasoittavaa vuoroani tilanne oli kuitenkin 3-0 Joonakselle. Lord Relictorini onnistui kuitenkin kutsumaan tappavan ukkossateen yhden aarteenvartijan päälle, jonka jälkeen oma Stormcastini pääsi liikkumaan aarteelle. Toinen Stormcast puolestaan onnistui hyökkäämään toisen aarteevartijan kimppuun ja tappamaan hänet, joten tilanne kääntyikin lopulta minulle 2-1 -minor-voitoksi. Tiukka ja hauska peli jälleen, tykkään.

Aarteen kuskausta

Kolmannessa pelissä olikin sitten vuorossa aarteenkuskausta ja sain itse valita itselleni aarteenkuskaajan roolin – nerokasta, kun edellisessä pelissä olin aarteita kerännyt. Vastaan tuli Miskan Dispossessed-kääpiöporukka ja kun aarrettani kantoi lentävä Prosecutor, niin lähdin luottavaisin mielin pelaamaan. Vahvistukseksi otin Vanguard-Raptorin Hurricane Crossbow’lla, jolta odotin niin ikään paljon. Lähdin ripeästi etenemään oikeaa laitaa pitkin pyrkien muilla joukoilla hidastamaan kääpiöiden etenemistä ja suojautumaan muuten tulitukselta. Lopputulos oli pienoinen antikliimaksi, mutta peli oli kovaa ja voittoa janottiin. Pari kääpiötä sai Prosecutorini kiinni, mutta eivät saanee tapettua. Sitten omalla neljännellä vuorollani tylsästi peräännyin taistelusta ja lensin samalla kentältä ulos ja voittoon. Ei yhtä jännä ja kiva kuin monet muut skenaarioista.

Neljäs liigapeli oli Ritual, johon vastaan asettui Markon Khorne-porukka. Pistekoko oli nyt 60 ja vahvistuksiksi tulivat viides Liberator ja lentävä Aetherwing. Khorne oli rituaalia yrittämässä ja minun Stormcastini sitä estämässä. Kovaa ja tiukkaa taistelua, jouduin luonnollisesti vähän kiertelemään enkä saanut kunnolla iskettyä kaaospomoa vastaan. Pari haavaa sain aikaan, mutta se ei riittänyt mihinkään. Lopuksi koitin vielä komentajallani saada lähitaistelussa vahinkoa aikaiseksi, mutta toisin kävi – komentaja putsattiin pois pöydältä ja major-voitto Markolle. Tästä pelistä olen näemmä onnistunut kuvat tuhoamaan ennen kuin sain ne tänne… 😦

Seuraavalla viikolla pelasin Ritual-skenaarion uudestaan, jälleen keskeyttäjän roolissa, mutta tällä kertaa vastassa oli Joonas. Hänelle tämä oli liigapeli, minulle ei. Melko samaan tapaan eteni tämäkin peli, kiersin molempia sivustoja pitkin, mutta aika loppui kesken. Sain komentajaa sen verran haavoitettua, että minor-voittoon oli Joonaksen tyytyminen.

Tänään olisi sitten vuorossa viides liigakierros ja voittoa pitäisi jälleen juhlia, mikäli Skirmish-liigan voitosta vielä mielii taistella. Skirmish on mielestäni hieno pelimuoto, pöydällä on sen verran vähän figuja, että jokaista liikettä joutuu harkitsemaan ja jokainen tehty tai tekemätön asia on tärkeä. Senpä vuoksi näissä peleissä meneekin aikaa melkein yhtä paljon kuin tonnin peleissä… 🙂 Ihan pienillä pistemäärillä peli ei ehkä toimi, vaan menee pelkäksi mättämiseksi. Tosin tähän saattavat skenaariotkin vaikuttaa. Täytyisi joskus päästä pelaamaan vähän enemmän kerralla, niin ei menisi aloittamiseen ja lopettamiseen niin paljoa aikaa.

Stormcasteja, 15.7.2017


Prosecutor

Vanguard-Raptor

Aetherwing

Tässä muutama valmistunut figu viime ajoilta. Prosecutor valmistui jo yli kaksi viikkoa sitten keskiviikkona, Vanguard-Raptor ja Aetherwing tämän viikon maanantaina.

Stormcastit maalailen tuollai harmaan kivisiksi, joten päätin noihin lintuihin sitten pistää vähän enemmän väriä. Teen varmaan kaikista eri värisiä. Tuolla vihreällä nauhalla saa vähän värimaailmaa sidottua Stormcasteihin, jos ei muuten.

Stormcast-pomoja. 26.6.2017


Lord Relictor

Kolme komentajaa

Liberator Prime x2

Niin tosiaan, nämähän valmistuivat jo toissa viikon torstaina, mutta sitten meni viikko, että sain kuvattua ja melkein toinen, että sain kirjoitettua tänne mitään.

Tässä he kuitenkin ovat, tämänhetkiset Stormcast Eternal -komentajani: Lord Relictor ja kaksi Liberator Primeä. Relictorille valkkailin luisia värejä, Primet saivat vihreää (rivimiesten tapaan) ja punaista (ehkäpä seuraavien rivimiesten tapaan). Kuvissa figuilla on päällään kiiltävä lakka, mattalakan jälkeen värit vähän rauhoittuvat ja kiilto vähenee.

Age of Sigmar Skirmish -tunnelmia, 20.6.2017


Alkuasetelma

Viime viikon keskiviikkona pääsin kokeilemaan uutta Age of Sigmar Skirmish -peliä. Kyseessähän on siis Age of Sigmar pienillä muutoksilla. Kovin syvällistä analyysiä en pysty vielä antamaan, koska pelejä ei kertynyt kuin kaksi. Pelasimme 30 Renown-pisteen pelejä kampanjan mukaisesti kaksi ensimmäistä tehtävää. Molemmilla oli tosin vain 28 pisteen edestä joukkoja. Minulla oli Stormcast Eternaleja, Lord Relictor sekä 3 Liberatoria, joista yksi oli Prime. Vastassa oli Destruction-lista, joka koostui kolmesta Orrukista, en sen tarkemmin muista taikka osaa sanoa, että mitä olivat.

Katutappelu

Heittelimme skenaarion mukaisesti nopalla, että mille sektoreille figumme asettuvat. Vastustaja sai kaikki kolme yhteen ja samaan neljännekseen, minun joukkoni jakautuivat kahdelle neljännekselle, kuitenkin siten, että molemmat olivat vastustajan neljänneksen vieressä. Minulle annettiin aloitusvuoro, koska ensimmäisellä vuorolla ei tässä pelissä ainakaan ollut suurempaa merkitystä, kun kumpikaan ei oikein päässyt ampumaan taikka loitsimaan. Omalla vuorollani liikuinkin siis oikeastaan vain lähemmäksi. Vastustaja teki samoin, mutta pääsi jo lyömäänkin. Tuplavuoroa hän ei kuitenkaan saanut ja toisen vuoron aluksi sain ensimmäisen örkeistä hengiltä. Kolmannella vuorolla sain viimeisenkin örkeistä tapettua kärsimättä itse tappioita. Komentajani pelottava naamari toimi kertaalleen, örkkipomo ei pystynyt siis lyömään lainkaan. Vastustaja kuoli, minulla kaikki hengissä, joten Major-voitto minulle.

Toisessa pelissä oltiin aarteenetsintää viisi vuoroa. Hankalan maaston takia jäin alussa vähän huonoihin asemiin ja vastustaja sai vielä aloitusvuoronkin. Hän pääsikin ensimmäisenä penkomaan aarteita ja löysikin nopeahkosti yhden. Minunkin joukkoni pääsivät lopulta tositoimiin ja vaikken itse onnistunutkaan yhtään aarretta löytämään, niin sain vietyä vastustajalta hänen löytämänsä aarteen. Aarteita ei sen enempää löytynyt, joten kun viiden kierroksen jälkeen se oli minulla, niin tuli taas Major-voitto. Vastustajalle ei jäänyt henkiin kuin haavoittunut komentaja, minä suoriuduin jälleen ilman miesmenetyksiä muutaman haavan kärsineenä.

Tässä kohtaa on tosiaan vielä hankala sanoa kovin paljoa, pelasimme vain kaksi hyvin pientä peliä. Pienissä peleissä tuurikin korostuu, mutta jotenkin tuntuu, että minulla oli paljon kovemmat tyypit kentällä ja vielä enemmän. Joukkojen kehitystä emme kyenneet myöskään testaamaan, koska vain ensimmäinen pelin laskettiin viralliseen liigaan. Toinen peli oli vain harjoittelua. Seuraavalle kierrokselle tulee 10 Renown-pistettä lisää sekä mahdolliset bonukset noppataulukosta. Komentajani sai turhahkon kyvyn, jolla ykkösen Save-heitot saa heittää uusiksi – turhahko siksi, että Liberatoreillani tuo on kilpien takia jo muutenkin. Mutta ehkä seuraavassa pelissä on kentällä jotain, joille tuosta on hyötyäkin…

Mutta joo, varsin hauska ja kepeä peli, jossa maastoa olisi voinut olla vieläkin enemmän, vaikka lauta tuntuikin jo täydeltä. Ensi viikolla sitten toivottavasti uudestaan ja lisää. Jos luet tämän ja sinulla on jotain kokemuksia/kysymyksiä Skirmishistä, niin pistä rohkeasti kommenttia.

Ostoksilla, 15.6.2017


Haltioita ja kääpiöitä

Sain juuri kirjoiteltua alta pois edelliset ostokset, ja tässä niitä nyt sitten olisi lisää. Sotavasaran kautta huomasin myynti/vaihtoilmoituksen, jossa kaipailtiin Skull Pass -setin kääpiösotureita ja -mainareita. Vaihdossa oli tarjolla esimerkiksi vanhempia kääpiösotureita sekä vanhoja metsähaltioita. Välirahaakin annoin kympin verran, kun itse luovuin vain kahdeksasta figusta ja yhdestä Artillery-nopasta. Noin euron per figu siis, mukana tuli muutama uudempi osa kääpiöille myös. Näitä kauppoja hierottiin jo tuossa pitkin viime viikkoa, mutta menot saatiin soviteltua vasta eilen siten, että saatiin kaupat lopullisesti tehtyä.

Vanguard Raptors

Eilen oli pelipäivä Fantasiapeleissä ja kun nyt olen noita Stormcast Eternaleja tässä maalaillut, niin päätin ostaa vähän kunnollista tulivoimaakin heille. Pari pakettia Vanguard Raptoreita hoitanee homman. Ostan ehkä joskus kolmannenkin, niin saan sitten yhden Warscroll Battallionin täyteen. 30 euroa laatikko, joten melko kallista, vaikka laskisi, että vitosen figu. Samalla rahalla suurinpiirtein ostin tuossa taannoin aika läjän niitä käytettyjä, mutta koskemattomia Stormcast-figuja. Mutta nämä ainakin ovat semmoisia, mitä kuvittelen tarvitsevani. Pitkän kantaman ampujia ensisijaisesti ajattelin, mutta koska Turun Skirmish-liigassa etäisyydet on rajoitettu 12 tuumaan, niin kokoan toisen varmaan lyhyen kantaman ampujina.

Wood Elf & Elector Count

Eilen peliseuraa odotellessa pohdiskelin, että nuo juuri ostamani metsähaltiat tarvitsevat itselleen jonkun sortin komentajan, ja aikani Fantsussa pyörittyäni muistin nurkassa olevan figuläjän, josta voi tehdä edellisen työntekijän ”jäämistöstä” jotain löytöjä. Parhaat on toki viety jo päältä, mutta sieltä sattui kuitenkin vastaan yksi Marauderin metsähaltia, joka sopinee noille jousiampujille hyvin pomoksi. Samaisesta läjästä tarttui mukaan myös tuo Elector Count ratsuineen. Kilpi tosin puuttuu ja hevosen häntä, mutta hevosen päitä tuli vahingossa tuplaten. Pari euroa pulitin…

Muutaman viikon ostokset, 13.6.2017


Warhammer 40K -osio

Maaleja ja gobboja

Flames of War -figuja

Tuossa kuun vaihteen molemmin puolin tuli tehtyä aika paljon ostoksia tuolta käytettyjen figujen osastolta. Tuossa oikealla ensimmäisenä näkyy kolme kuvaa, jotka käytännössä pelastin roskalavalta. Toukokuun viimeinen perjantai oli Siivouspäivä, eräs turkulainen täti oli siivonnut häkkivarastoaan ja löytänyt poikansa vanhoja figuja. Poika ei niitä kuulemma enää tarvinnut, joten äiti laittoi ne tori.fi:hin myyntiin. Kävin saman tien töistä päästyäni hakemassa paketin, tuo koko paketti 25 euroa. Sisältää Battle for Skull Passin gobboja, 40K:n örkkejä, marineita ja Imperial Guardia sekä Flames of War figuja (en tarkemmin osaa niitä esitellä) sekä sekalaisia maaleja. Leman Russ, muovinen Dreadnought ja 10 terminaattoria olis jo hyvä paketti tuohon hintaan, mutta päälle siis vielä kaikkea muutakin.


Warhammer 40000 2nd Ed Goff Orks & Gretchins

Tori.fi:stä löytyi nämäkin, tosin tällä kertaa piti maksaa postimaksutkin. Iso läjä vanhoja örkkejä vitosella samoin kuin muutama koottava niin ikään vitosella. Tuohon luonnollisesti vielä postit päälle. Koottavat nyt ovat mitä ovat, en tuosta skaalasta oikein tykkää, mutta sorruin edulliseen hintaan. Enkä mä noilla örkeilläkään ihan hirveästi ainakaan nyt heti tee, mutta saanpa nyt ainakin täyden setin niitä. Osan pistän varmaan jossain kohtaa myyntiin.

Nippu koottavia 1:72 -skaalassa

Sekalaisia figuja

 

Sitten muutama ostos Sotavasaran puolelta. Vanhoja metallikääpiöitä, kaaossoturi (vai -pomo) sekä Lunar Trooper. Nämä ostin jo aiemmin, mutta kun tilasin kaverin kanssa kimppaan, niin toimitus mulle asti hieman venyi. Kääpiöitähän nyt ei ole koskaan liikaa, kaaostyypeille on kiva saada pomo ja Lunar-joukotkin saavat nyt sitten vähän vahvistusta. Harmi vaan, että nykyään tuntuu olevan enemmän aikaa ostella figuja kuin maalata niitä. Pelaamaan sentään ehtii joskus…. Näistä maksoin muistaakseni noin parikymppiä.


Ja lisää

Sotavasarasta tuli tehtyä enemmänkin ostoksia, ostin nipun Stormcast Eternaleja joukkojani vahvistamaan. Kaikille ei varmaan löydy käyttöä, mutta paljon ihan käyttökelpoista tavaraa kyllä. Näitä olen päässyt jopa jo hieman aloittamaan, tai siis olen pohjamaalannut kaksi…

Stormcast Eternals

Mitäs tässä nipussa sitten olikaan… 5 siipiveikkoa, 17 Liberatoria, pari liskoratsastajaa ja kourallinen muita. Maksoinkohan 65 euroa ja postit? Jotain sitä luokkaa, sanotaan plus miinus viisi euroa.


Facebookin figukirppis -ryhmässäkin sattuu ja tapahtuu. Nuo oikealla olevat LotR-kääpiöt vaihtoivat omistajaa noin kolmen euron kappalehintaan, muistaakseni. Sain pari tuollaista vanhaa kääpiökuningastakin geneerisiksi sankareiksi sekä kolme metallikääpiötä. Pitäisi se kääpiöprojektikin joskus aloittaa…

Sitten vielä viimeinen uusi projekti. Samaiselta figukirppikselä läjä Epic-pelin materiaalia. Aloituslaatikon figuja örkeille, Eldarille sekä Keisarikunnalle, talojen kattoja sekä jotain sääntöjä. Katsotaan tuleeko tästä koskaan mitään. Vitosen plus postin näistä maksoin, joten hirveän kallis erehdys ei ole, jos pieleen meni…

Stormcast Eternals, 7.6.2017


Ensimmäiset kivimiehet

Stormcast Eternal ja Mausoleumi

Ehkä vähän lähempää

Maanantaina sain valmiiksi neljä ensimmäistä Stormcast Eternalia vielä nimettömään joukko-osastooni. Kovin harmaita näistä tuli, mutta tavallaan ihan tyylikkäitä. Vähän enemmän eloa voisi harmaassa olla, mutta ehkä sitten ensi kerralla.

Tarkoitus oli pitää väripaletti pienenä ja figut vaaleina. Värejä ei ainakaan tullut liikaa, kaksi eri harmaata, keltainen (ja keltainen wash) sekä vihreä (ja vihreä wash) ja lopuksi vähän vaaleansinistä korostuksiin. Alustat tein Martian Ironearthilla, mikä oli varsin toimiva ratkaisu. Tämä ainakin halkeili paljon paremmin kuin se vaalea Agellan Badlands (vai mikä se oli), johtuen varmaan siitä, että tämä oli purkissa paljon märempää. Tällaista ehkä pitäisi sen vaaleammankin olla. Ja punertava base tuo mukavasti väriä ja kontrastia vaaleaan figuun. Tykkään lopputuloksesta siis.

Age of Sigmar Skirmish, 4.6.2017


Age of Sigmar Skirmish & Sigmarite Mausoleum

Age of Sigmar Skirmish -säännöt julkaistiin viikko sitten lauantaina, ja keskiviikkona ehdin hakemaan oman ennakkotilaukseni. Sikäli hyvä, että olin ennakkotilannut, koska kirja oli ainakin Turussa hyvin nopeasti loppu. Kirjan olen nyt selannut läpi ja on ihan mielenkiintoisen oloinen, odottelen kovasti, että pääsen pelaamaan (ja saan aloitettua uuden porukan).

Sen lisäksi ostin maastoa, tuollaisen uuden Sigmarite Mausoleum -paketin, joka on siis kaksi Garden of Morr -paketti yhdessä. Paketista olen ehtinyt aloittaa maaston rakentelunkin jo, aika pitkä pätkä muuria, pari patsasta ja pari hautarakennusta. Hyvänoloista maastoa muuten, mutta aidan/muurinpätkissä on paikka paikoin vähän turhan näkyvissä paikoissa pyöreitä rinkuloita. Kuvittelisi, että nyketeknologialla nuo olisi jotenkin piilotettu tai sitten koottaisiin parista palasesta, sillä vaikka nuo nyt ovatkin ikään kuin kääntöpuolella, niin kyllähän sitä aitaa kentällä katsellaan molemmilta puolin…

Kirjalle tuli hintaa se 8 euroa, Mausoleumille 65. Saman hintainen kuin siis Start Collecting -figupaketit.

Voittokulku jatkuu, 3.6.2017


Tämän viikon keskiviikkona saatiin päätökseen toinen Turun Age of Sigmar Ladder -liiga. Pelasin samalla tuhannen pisteen Khorne Bloodbound -listalla, mitä käytin kahdella aiemmallakin osallistumiskerralla. Vastaan tuli Seraphoneja sekä melko kokematon komentaja. Skenaarioksi tuli karu Border Wars.

Mittailua

Vastustaja lykkäsi mulle aloituksen, koska hänellä nyt oli sentään jotain millä ampua sekä katsoakseen, että mitä teen. Jätin Bloodreaverit pyörimään oman kenttäpuoliskoni kohteille, toteemimiehen kukkulan taakse ja kaksi pappia siihen lähettyville. Sen verran koitin heitä liikutella, että pääsevät kiusaamaan vastustajaa, mutta että kuitenkin ovat riittävän lähellä toteemia. Khorgorathit ryntäsivät oikella kohti vihollista ja kohdetta, vasemmalla Khorne-lordini sekä Blood Warriorit.

Ensimmäisen tasoittavan päätteeksi vastustajan kenraali Carnosauruksensa kanssa oli sen verran lähellä, että verenhimoinen komentajani pystyi käyttämään poikkeuksellista kykyään rynnätä vastustajan vuorolla. Vähän aikaa emmin, mutta sitten muistin, että hänellä on miekka, jolla vastustajan saattaa saada tapettua yhdellä osumalla. Muutenkin kenraalini oli ehkä paras ase carnosaurusta vastaan. Hengiltä vastustajan pomoa ei saatu, mutta haavoitettua kuitenkin. Toisen kierroksen aloitus meni vastustajalla ja heti ensi töikseen lähitaistelussa tappoi komentajani. Muualla taistelu sujui enemmän minun mieleni mukaan, Bloodreaveritkin älysin lähettää hyökkäykseen, kun tajusin että kohde pysyy mulla, vaikken päällä seisokaan.

Kolmannella kierroksella mulla oli tasoittava vuoro ja onnistuin taistelun tiimellyksessä juoksuttamaan pitkillä juoksuilla molemmat Bloodreaver-yksikköni vastustajan puolelle kohteille. Toista ei suojellut mikään ja toista yksinäinen pappi, joka ei riittänyt laumaani vastaan. Omat kohteeni olivat minulla, mutta Carnosaurus taisteli toisen luona yksinäistä Blood Warrioria vastaan. Sen kohteen menettäminen oli siis hyvin lähellä.

Käsittämättömästi vastustajan aika pahoin jo kärsinyt kenraali ei saanut kuitenkaan yhtään monista hyökkäyksistään läpi asti ja yksinäinen Blood Warrior säilyi hengissä. Näin ollen tuota kohdetta ei minulta saatu napattua pois ja kolmannen vuoron päätteeksi siis minulla oli kaikki neljä kohdetta. Tämä tiesi pelin päättymistä ja Major Victoryä.

Pelasimme pelin 6″x4″ -kentällä, vaikka neliskanttinen olisi ollut tälle armeijakoolle oikea. Isommalla kentällä pelasin viimeksikin ja tykkään siitä lisätilasta, joka antaa mahdollisuuden liikkumiselle. Pelikään ei mene saman tien taisteluksi, vaan nytkin pystyin liikkuvuudella voittamaan pelin, kun vastustajakaan ei ehkä niin muistanut pelata tehtävää eikä hoksannut voittoehtoja. Kiva peli oli kuitenkin molemmin puolin, tällä kertaa kentälle jäi minullakin ihan mukavasti yksiköitä.

Seuraavalla kerralla varmaan pelataankin sitten Age of Sigmar Skirmishiä, johon kasaan uuden porukan. Khorne pääsee siis vähäksi aikaa lepäilemään.