LotR-kampanja päätökseen, 28.4.2017


Tämän viikon tiistaina saatiin päätökseen Joulun alla alkanut LotR-kampanjamme Tomin kanssa. Tuttuun tapaan minun Uruk-haini ottivat mittaa Tomin kapinoivista Dunlendingeista. Tällä kertaa taistelumme sovitettiin A Shadow in the East -kirjan Field of Celebrant -skenaarioon. Dunlendingit olivat pahoja ja Uruk-hait hyviä. Pelipaikkana oli tuttu Bunkkeri ja pelipöydällä Tomin juuri valmistunut joki tuomassa lisämaustetta.

Alkuasetelma

Ideana siis oli oikeastaan se, että minun Uruk-haini ovat yhdellä laidalla ja heidän lähellään samalla puolella jokea on pieni joukko Dunlendingeja. Toisella puolen jokea omalla reunallaan on sitten lisää Dunlendingeja kääpiövahvistusten kanssa ja reservistä tulee sitten vielä hiukan lisää. Tarkoitus taistella hamaan loppuun asti. Skenaariosääntöjen mukaan kaikki minun joukkoni pitäisi olla ratsuilla, mutta eihän mulla sellaista määrää ollut tarjolla. Mielenkiintoinen armeijalistani koostuikin viidestä susiratsastajasta, Sarumanista sekä Maugashin komentamasta Uruk-hai -joukosta.

Pyrkimys oli luonnollisesti saada lähimmät viholliset mahdollisimman nopeasti kiinni ja hengiltä ennen kuin pääsevät pakoon tai vahvistukset saapuvat. Pirulaiset onnistuivat kuitenkin varsin mallikkaasti lingoillaan harventamaan uruk-haita eikä susiratsastajistakaan oikein ollut vastusta. Kun Sarumankaan ei onnistunut kuin kolmannella yrittämällä heittämään itselleen Kauhu-loitsun, niin alku oli kovin vaikeaa.

Saruman taistelee ja ratsuväki rientää apuun

Jossain kohtaa kuolleiden laskenta oli 5-1 Dunlendigien hyväksi ja kun heillä oli lähtökohtaisestikin yli 2 kertaa enemmän yksiköitä, niin aika epätodellinen oli olo. Saruman sai kuitenkin loitsunpäästä kiinni ja pari Tulipalloakin lähti mallikkaasti tappaen pari vastustajaa. Harmillisesti he olivat melko lailla rivissä eivätkä jonossa, jolloin vahinko olisi voinut olla vielä suurempaa.

Harmikseen Saruman joutui kuitenkin käsikähmään eikä onnistunut taikomaan, mutta sauva oli vastustajia vahvempi ja velho päihitti viholliset lähitaistelussa. Samaan aikaan joen toiselle puolen oli jo kerennyt vastustajan lisävoimat ja sivustasta tuli reservissä ollut ratsuväki. Niitä yritti Sarumankin kaataa kuin keiloja, mutta taiat eivät enää irronneet. Jalkajousilla saatiin hieman harvennettua, joten pahimmalta rynnäköltä vältyttiin. Taistelussa auttoi toki Sarumanin pelottava olemuskin, joka karkotti osan vihulaisista.

Joella taistelut kävivät kiivaina, joskin varsinkin Dunlendingeilla oli vaikeuksia pysyä pystyssä liukkailla kivillä. He onnistuivat kuitenkin. aina silloin tällöin jonkun Urukin tappamaan, joten murtumispiste lähestyi uhkaavasti. Kun se sitten lopulta tuli, niin alkoi yksinäisiä Urukkeja lähteä omille teilleen.

Joesta muodostui taistelupaikka

Taistelun viime hetkiä

Taistelu oli tarkoitus käydä viimeiseen mieheen, mutta pitkällisten jutusteluidemme myötä kello teki työtään ja totesimme, ettemme ehdi pelaamaan peliä loppuun. Päätimme pelata vielä yhden vuoron ja katsoa kuinka käy, vaikka Urukkien tappio alkoikin olla aika lailla selvä. Saruman taisteli ansiokkaasti saamatta naarmuakaan ja ollen selvästi tehokkain tuhokoneeni armeijassani niin lähitaistelussa kuin pidemmältäkin matkalta. Maugash saatiin lyötyä joella kaikki mahtipisteet jäljellä, kun tarpeeksi huonosti heittää noppaa, niin ratkaisevalla hetkellä ei niistäkään ole apua. Päätimme lopulta ottelun siis Dunlendingien voitoksi.

Mukava oli pelata Sarumanilla kun kumpikaan meistä ei ollut aikaisemmin pelannut oikeastaan millään oikeasti hyvällä loitsijalla, satunnaisia shamaaneja on nähty, mutta ei mitään Sarumanin tapaista. Saruman olisi päässyt ehkä paremmin oikeuksiin isommassa pelissä, tai siis muu armeijani ei olisi kärsinyt niin paljon suhteellisen kovasta pisterohmusta. Nyt vastustajan miesylivoima painoi aika monessa tilanteessa yli.

Nyt saattaa olla taas pientä taukoa LotRin suhteen, keskityään AoSiin ja seuraavaksi alkavaan Blood Bowl -kauteen loppukevään ja kesän ajan. LotRiakin kyllä sitten taas, kun on kaikki niksit unohdettu…

Heräteostoksia, 26.4.2017


Mighty Empires -laatikko

Vanhaa kaaosta

Eilen Sotakoneen Bunkkerissa tuli pengottua taas bitsilaatikkoa, ja vähän pientä tarttui mukaan. Pari vanhaa kaaosfigua ja yhden vanhan kaaosritarin yläkroppa. Chaos Hound vuodelta 1987 ja saksikäsislaaneshia sitten jostain. Hetken arpomisen jälkeen päädyin ostamaan myös liki iskemättömän Mighty Empires -laatikon. Kaikki muovisälä sisällä koskemattomana, mutta säännöt ja muu sellainen puuttuu. Noh, eiköhän tuolla jotain karttakampanjaa onnistu pelaamaan ilman virallisia sääntöjäkin ja muistaakseni White Dwarffissakin käytiin säännöt aika pitkälti aikanaan läpi, joten eiköhän pelaaminen onnistu.

Verilöylyä, 25.4.2017


Punainen vyöry

Pullonkaula tukkii tien

Viime viikon keskiviikkona otettiin jälleen miehestä mittaa Age of Sigmarin merkeissä. 2000 pisteen Gifts of Heaven -taistelussa oma Khorne-armeijani otti mittaa Jorman Stormcasteista.

Alku ei ollut kovin suosiollinen, Jorman tähtisateet vahingoittivat vähän jokaista sankariani, sen jälkeen Khorne kimpaantui kun pappini kyselivät siunauksia ja muita. Osumia tuli siis vähän sieltä sun täältä. Olisi helpottanut, jos olisin muistanut, että nerokkaan armeijanrakentelun myötä mulla oli pataljoona, joka antaa papeille luvan uudelleenheittää noppaa… Oikealla sivustalla Jorman iso tähtilisko popsi mun ritareitani välipalaksi ja muualla koitin rynnätä päälle. Khorgorathit olivat tehokkaita, samoin Bloodreaverit olivat juuri sen verran kovia, mitä ajattelinkin, kun niitä vähän Bloodsecratorilla auttoi. Kaaossoturit sen sijaan jäivät vähän jumiin eivätkä oikein saaneet mitään aikaan. Eipä heitäkään kyllä juuri tiputettu ennen kuin Isolisko tuli paikalle. Tällöin Khorgorathtit olivat jo putsanneet selustaa auki, mutta ei aika ja yksiköt enää riittäneet pääsemään käsiksi Jorman meteoriittiin, vaikka Khorne heittelikin messinkimeteoreita Stormcastien niskaan.

Molemmat pitivät lopulta oman meteorinsa joka vuorollaan eikä kertaakaan toisen, joten päädyttiin tasapisteisiin. Niukka pistevoitto sitten kuitenkin Jormalle, kun onnistui tuhoamaan multa enemmän joukkoja. Vähän alakynnessä olin koko ajan, kun ei ollut oikein keinoja pistää kampoihin Jorman isolle mörölle. Olisi sille pitänyt keksiä joku suunnitelma, mutta kun oli niin paljon kaikkea muutakin uutta, niin se sitten jäi. Ens kerralla osaa sitten omien joukkojen säännöt taas vähän paremmin, niin pelikin mennee paremmin. Paljonhan tuossa tuli turpaan pappien loitsuissa, jotka siis olisin saanut heittää uudestaan, jos olisin muistanut sekä lyhyeksi jääneissä rynnäköissä. Mutta kyllä taktiikan piikkiin silti voi paljon pistää, eli ihan oikeutettu tappio.

Khorne-lauma kasvaa, 18.4.2017


Bloodsecrator

Ei näitä kuvia valmiista figuista sitten tullutkaan viime viikolla, kun en muistanut niitä kuvia ottaa. Ja sitten siirsin jo valmiit figut kaappiinkin odottamaan lakkausta, sitten olin pääsiäisreissulla ja sitten kipeänä. Hyvää kannattaa kuitenkin odottaa, ja sitä odotellessa vaikka näitä. Kymmenen Bloodreaveria ja yksi Bloodsecrator heitä komentamaan.

Bloodreaverit ovat samanlaisia kuin aiemmatkin, näillä vain ei ole komentoyksikön osia. Maalauksessakin erosin sen verran, että näillä on vihreät housut edellisten ruskeiden sijaan. Muuten seurasin aiempaa helppoa ja nopeaa maalausmetodia, jonka lienen läpikäynyt jossain aiemmassa kirjoituksessa.

Bloodreavers & Bloodsecrator

Takaa päin, tältä tää pelikentällä näyttää

Bloodsecratorin kanssan näin vähän enemmän vaivaa, mutten mitenkään tolkuttomasti. Aika samalla tavalla maalasin kuin nuo muutkin, kun samaan aikaan pöydällä oli. Yksityiskohtiin panostin hieman enemmän, mutta en niin paljoa kuin esimerkiksi Gorechosen-ukkoihin. Mielestäni kuitenkin ihan näyttävä figu, varsinkin kun tuo ikoni näyttää hyvältä.

Sen verran taisin kyllä maalaustekniikkaa muuttaa, että vedin korostukset tällä kertaa Ushbati Bonella, se kun korostaa paremmin samalla kertaa suurinpiirtein kaikki käytetyt värit (paitsi vihreän). Alustoihinkin vedin vain sillä kuivaharjauksen. Tällä viikolla nämä toivottavasti pääsevät pelikentälle ja seuraavat figut maaleihin.

Harrastusbudjetti taas ylitetty, 11.4.2017


Viikonloppuna (tai siis osittain jo viikolla) tuli tämän kuun harrastusbudjetti taas ylitettyä, kun poikkesin ensin Fantasiapeleistä hakemassa vähän uutta tavaraa ja sitten Postissa vähän käytettyä tavaraa. Postin kautta tulleet maksoin siis jo viikolla, vaikka vasta lauantaina ehdinkin hakemaan.

Sotavasaran myyntipalstalta ostin itselleni vähän isoja demoneita tuomaan lisävoimaa erilaisiin kaaos-armeijoihin ja Fantasiapeleistä sitten lähinnä sääntöjä näille. Toki mukana oli myös uusin White Dwarf -lehti sekä GW:n Mail Orderin kautta tilattu Fallen Realms -kirja LotRiin.

Great Unclean One

Lord of Change

Bloodthirster

Lukupaketti

Nuo vanhat metalliset Greater Demons -figut lähtivät posteineen 65 eurolla, mikä on mun mielestä ihan kelpo hinta. Ovat ihan nätisti maalattujakin, ei oikein raaskisi maalejakaan niistä poistaa… Khornen Verenjanoaja nyt olisi noista tietenkin ensimmäisenä listalla, mutta kyllä nuo muutkin kaaosmöröt ehkä ennen pitkää armeijoihin pääsevät.

Viimeisessä kuvassa näkyvä lukupaketti kustansi sitten sen 95 euroa, on se vaan kallista… Mutta nyt on ainakin sitten taas luettavaa, sääntöjä ja tuettu paikallista kivijalkaliikettä.

Myöhemmin viikolla sitten ehkäpä kuvia taas maalatuista figuista.

Khorgorath, ja toinen!, 5.4.2017


Kaksi Khorgorathia

Takaa ja ylhäältä

Khorgorath

Tämmöiset kaksi vesseliä valmistuivat tuossa maanantai-iltana. Kolmannenkin vielä haluaisin, mutta kun näitä ei kaupasta saa (muuta kuin Age of Sigmar -aloituslaatikosta), niin mennään näillä kahdella nyt toistaiseksi.

Kyseessä on siis Khorne Bloodbound -listalta Khorgorath, joka on uskoakseni Bloodboundin ”Chaos Spawn”.

Samalla värimallilla mentiin kuin noiden Bloodreavereidenkin kanssa, samat värit ja samat tekniikat. Näiden kanssa ehkä hieman enemmän olin tarkempi, kun nämä ovat kuitenkin sen verran isoja ja näyttäviä figuja, mutta melko nopeasti nämäkin tein. Eriväriset lannevaatteet näille tein ja muutamia pieniä yksityiskohtaerojakin on, kun en ihan identtisiä halunnut tehdä – kokoamisessa kun ei ole vaihtoehtoja… Alustoille liimasin sentään vähän eri kulmiin (tai no, toinen oli jo valmiiksi liimattu, niin liimasin toisen eri tavalla), niin sain vähän eloa.

Alimmassa kuvassa näkyy hieman tuota rintamuksen polttomerkintäarpea vai mikä lie, ei siitä ihan tullut sellainen kuin ajattelin, mutta ehkä parempi.

Tällaisia tänään, mitään pelejäkään ei ole vähään aikaan luvassa, joten koitetaan maalata. Työpöydällä on nyt lisää Khornea. Niiden jälkeen pikku väliprojekti ja sitten varmaan lisää Khornea, kunhan viikonloppuna saan uuden Blades of Khorne -kirjan käsiini. Tuo siis korvaa nykyisen Khorne Bloodbound -kirjan ja antaa mahdollisuuden käyttää kaikkea Khornea samassa listassa, Slaves to Darknessia ja Khornen demoneita siis. Ja lisäksi kaikkea muutakin kivaa lisää tietenkin. Kerrankin olen tässä pelissä aallonharjalla.

Voitokas LotR-peli, 31.3.2017


Alkuasetelma

Kukkula tyhjeni ennen kuin yksikään nuoli lensi

Viime viikon tiistaina pelasin yhden 400 pisteen LotR-pelin Bunkkerille uutta vastustajaa, Adriania, vastaan. Hänellä oli Mordorin örkkjä, mulla suurhaltioita. Skenaarioksi valitsimme nopalla High Groundin. Molemmilla oli kaksi warbandia, Adrian aloitti sijoittelun. ENsin jalkaväkiryhmä kukkulan päälle vahtimaan. Minä laitoin oman lähitaisteluyksikköni kapteeni Aegrodin johdolla lähettyville hieman suojaan. Sen jälkeen susiratsastajajoukko tuli samalle puolen lautaa. Tästä säikähtäen jousihaltiani kapteeni Maeggormin johdolla päätyivät toiselle laidalle tarkoituksenaan tyhjentää kukkula örkeistä.

Örkit saivat ensimmäisen vuoron ja ryntäsivät heti kukkulalta alas kohti Aegrodin joukkoja jättäen Maeggormin haltiat käytännössä ilman kohteita. Susiratsastajat kaarsivat toista laitaa ja Aegrod oli jäämässä kahden joukon väliin. He ryhmittäytyivätkin puolustusasemiin koittaen pitää sellaisen muodostelman, että perääntymäänkin pääsee. Samaan aikaan jousihaltiat koittivat juosta taistelun tiimellykseen tai edes nuolen kantamalle.

Haltiat jäämässä kahden tulen väliin

Örkkien ensimmäinen hyökkäys oli kova, mutta myöhemmillä kierroksilla alkoi haltioiden ylivertaisuus painaa päälle ja örkkejä alkoi tippumaan. Prioriteet menivät kolmella ensimmäisellä kierroksella örkeille, joten aikamoista puolustustaistelua se oli. Päätin mahtipisteet kuitenkin käyttää tässä kohtaa mahdollisiin taistelun voittoihin tai tappoihin. Neljännellä vuorolla pääsin aloittamaan, mutta sen jälkeen meni taas örkeille. Viidennelle vuorolle heitimme prioriteesti saman, joten tuulet estivät harmikseni ampumisen. Onneksi jousihaltiat onnistuivat lähitaistelussakin voittamaan kukkulalle takaisin tulleet örkit. Viidennen kierroksen loputtua örkit oli saatu jo alle puoleen alkuperäisestä voimastaan ja haltiani olivat onnistuneet kiipeämään kukkulalle ja sen reunalle. Lähitaistelu tapahtui vähän kauempana, jossa örkeillä oli ylivoima, mutta haltiat olivat kovempia.

Loppuhetkien taistelua

Taistelu jatkui aina kahdeksannelle kierrokselle asti prioriteetin vaihdellessa aika tasaisesti melkein joka vuoron välein ja pari kertaa tuulikin esti ampumisen. Muuten peli oli kuitenkin samankaltaista, haltiani pitivät kukkulaa ja sen juurta hallussaan pienellä ylivoimalla, kun taas suuremmassa lähitaistelussa örkit pyrkivät käyttämään lukumääräänsä edukseen saadakseen joukkoni murtumaan ja pääsemään sitten itse kukkulalle. Haltiat olivat kuitenkin kestäviä ja aika kului. Kahdeksannen kierroksen jälkeen siis peli lopulta päättyi ja pisteiden laskun jälkeen voitin 5-2. Molemmille yksi piste toisen joukon murtamisesta ja minulle pisteet 4-1 kukkulalla olemisesta. Molempien joukkojen kenraalit säilyivät haavoittumattomina, vaikkakin kohtalopisteet tuli kaikki käytettyä. Kovin paljoa joukkoja ei kummallakaan ollut lopussa varsinkin kun alkoi rohkeuskin pettää puolin ja toisin.

Lopputilanne

Alussa näytti vähän pahalta, kun en tajunnut, että örkit saattavat lähteä kukkulalta alas. Jotenkin kuvittelin, että kyllä ne sinne jäävät, koska se on pelin kohde. Jousihaltiani jäivät vähän tyhjänpantiksi pitkäksi aikaa, mutta onnistuivat aina välillä jonkun ampumaankin ja lähitaistelussakin ovat luonnollisesti kovia – nykysäännöillä kun ei pelkästä jousestakaan tule miinuksia taistelussa. Ensimmäinen örkkien hyökkäys aiheutti pahat tappiot, mutta sen jälkeen alkoi tilanne kallistua ja lopulta kuolleita tuli tasatahtiin. Viidennellä vuorolla molemmat joukot olivat siis murtuneet. Tässä kohtaa tilanne näytti hyvältä ja onnistuinkin harvat kukkulaa häiritsevät örkit tappamaan ylivoimalla, kun samaan aikaan suuremman taistelun keskellä haltiani pärjäsivät mainiosti. Hieno peli ja mukava oli pelata uuttakin vastustajaa vastaan.

Khorne Bloodbound, 27.3.2017


Ensimmäiset viisi

Bloodreavers

Uusi Khorne-kirja on tulossa Age of Sigmariin parin viikon päästä, niin on hyvä aloittaa maalausprojekti sitä silmällä pitäen jo. Tässä nyt ensimmäiset viisi Bloodreaveria, joilla hain värimaailmaa ja värien paikkoja. Alle kaksi tuntia tehokasta aikaa taisi mennä näihin viiteen pohjamalauksen jälkeen, joten aikamoista pikamaalausta ainakin minun kohdallani. Isolla pensselillä värit paikoilleen, sitten hiukan siistintää ja väripesu päälle. Tämän päälle sitten kuivaharjaus käytännössä samalla värillä koko figulle (metalliosat poislukien) ja parin yksityiskohdan noukinta. Ihan kelvollista tavaraa syntyi ja hyvä niin, koska näitä tarvitaan vielä paljon: 10 on minimikoko yksikölle ja yhteensä 40 on tällä hetkellä varastossa.

Toiset viisi on jo aika hyvällä mallilla samoin kuin vähän muutakin. Hyvinkin pitkälti tällä viikolla pitäisi olla 10 valmiina ja toivottavasti ensi viikon keskiviikkoon mennessä saisin 2000 pistettä maaleihin. Toki tuo 2000 pistettä on siis sekaisin Slaves to Darknessia ja Khorne Bloodboundia sekä Thunderscornia. Pikkuhiljaa jos saisi kasaan 2000 pistettä Khornea ja sitten voisikin katsella, että mitä mahdollisuuksia se uusi tuleva Khorne-kirja tarjoaa.

Pikkuostoksilla, 24.3.2017


En nyt taas oikein tiedä, että mitä ajattelin, kun nämä viikonloppuna Facebookin Figukirppikseltä ostin. Luultavasti ”Halvalla saa, ostan.” Ei tuossa oikein mitään must-juttua ollut, mutta ehkä nuo avaamattomat blisterit nyt sitten vaan kiinnostivat sen verran, että tuosta läjästä sen 60 euroa maksoin. 40K-figut täytyy koittaa jollekin ainakin kaupata, demoneille nyt ehkä löytyy käyttöä lähivuosikymmeninä AoSissa…

Maalaushaaste päätökseen, 23.3.2017


Crooked Dice Lizard Nazis

Warbases Moufflon Sheeps

Saksalaiset lammasvahdit

Joulun alla alkanut kolmen kuukauden mittainen maalaushaaste on saatu lopulta päätökseen viime sunnuntaina. Tässä viimeiset maalaukset siihen kisaan.

Empress Miniatures Spanish Ciwil War Republican Militia Fighting Women

Naiset sinissä haalareissaan

Kolme Gorechosenia

Skullgrinder, Aspiring Deathbringer, Exalted Deathbringer

Maalaaja ja figut

Mukavasti sain siivottua keskeneräisiä projekteja pois pöydältä. Esimerkiksi nuo Crooked Dicen liskonatsit, joidenka jälkeen kaikki 12 natsia on maaleissa. Hyvä minä.

Warbasesin eläinten kanssa olisi voinut sen verran petrata, että olisi ne kaksi kettua ottanut samaan aikaan työn alle näiden lampaiden kanssa, niin olisi nekin valmistuneet siinä sivussa. No, täytyy tehdä ne välipalana sitten jossain kohtaa. Kotieläimet on siis maaleissa, pari villipetoa puuttuu, joten onhan siinäkin kai osaprojekti saatu päätökseen…

Espanjan sisällisodan vahvuus nousi kahdesta miehestä kolmella naisella, joten taistelijoita on jo viisi. Kahdeksan on vielä jäljellä. Noita maalaa kyllä nopeasti, mutta ei niin nopeasti, että olisi saanut haasteen aikana valmiiksi. Vähän tylsästi noilla kaikilla oli haalarit päällä, niin ei päässyt leikkimään enemmän väreillä. Tosin kai se on luonnollistakin, ettei naisilla ollut niin hirveästi sotaan sopivaa vaatetusta kotosalla.

Ja sitten sain kuin sainkin sudittua nuo kolme Gorechosenin nappulaa lopulta valmiiksi asti, puolivalmiinahan ne olivat jo suurinpiirtein kuukauden verran. Olisi niitä voinut enemmänkin viimeistellä, mutta ei mielenkiinto riittänyt.